› Takaisin graafiseen esitykseen

Sillat

Siltojen kunnossapitoon kuuluvat perus- ja vauriokorjaukset sekä siltojen puhdistukset. Keskeinen tehtävä siltojen kunnossapidossa on varmistaa siltojen liikenneturvallisuus ja kantavuus. Sillat pyritään myös säilyttämään ulkonäöltään siisteinä.

Kuvituskuva

Näytä lisää valtakunnallista tietoa Minimoi

Sillat tarkastetaan säännöllisesti

Suomen maanteillä on noin 14 200 siltaa. ELY-keskus tarkastaa alueensa sillat säännöllisesti ja huonokuntoisimmat korjataan vuosittain laadittavan kunnostusohjelman mukaisesti. Siltojen kantavuutta tarkkaillaan säännöllisesti ja painorajoituksilla varmistetaan liikenneturvallisuus ja sillan kestävyys. Oikein kohdennetuilla ja ajoitetuilla toimenpiteillä pyritään pidentämään siltojen käyttöikää.  Keskeisimpiä tehtäviä ovat liikenneturvallisuuden ja kantavuuden varmistaminen.

Sillat jaetaan tarkastustulosten perusteella neljään kuntoluokkaan: hyvä, tyydyttävä, huono ja erittäin huono. Hyväkuntoinen silta on uudenveroinen tai normaalisti vanhentunut. Tyydyttävällä sillalla on jo puutteita ja vaurioita, mutta sillan peruskorjausta voidaan vielä lykätä. Huonokuntoisella sillalla on selviä peruskorjausta vaativia vaurioita ja se tulisi korjata viivyttelemättä. Erittäin huonolla sillalla on jo liikenneturvallisuutta vaarantavia vaurioita ja se tulisi korjata heti.

Määrärahojen niukkuudesta johtuen  korjaustoimenpiteitä joudutaan lykkäämään ja huonokuntoisten siltojen määrä kasvaa vuosittain.

Painorajoitukset

Uusi ajoneuvoasetus nosti raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpia sallittuja mittoja ja massoja 1.10.2013.  Ajoneuvoyhdistelmän maksimikokonaispaino muuttui 60 tonnista 76 tonniin ja maksimikorkeus 4,2 metristä 4,4 metriin. Ajoneuvon suurin sallittu kokonaispaino vaihtelee akseli- ja teliyhdistelmien mukaan. Ajoneuvokohtaiset kokonaispainot löytyvät Valtioneuvoston asetuksesta.

Painorajoitukset on merkitty alla olevalla neljällä rajoitusmerkillä ja kolmiakselisen telin lisäkilvellä. Ajoneuvon suurinta sallittua massaa -ilmaisevassa rajoitusmerkissä sekä vetoauto että perävaunu voivat painaa merkin osoittaman suurimman sallitun massan. Sen sijaan ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa -merkki tarkoittaa koko ajoneuvoyhdistelmän suurinta sallittua kokonaismassaa. Ajoneuvon suurin sallittu telille kohdistuva massarajoitus tarkoittaa kaksiakselista teliä. Kolmiakselisen telin rajoitus esitetään erillisellä lisäkilvellä.

Siltarajoituksista lisätietoa Väylän sivuilla (jossa on painorajoitettujen siltojen luettelo ja kehitystyön alla oleva karttasovellus).

Painorajoitusten rajoitusmerkit

Avattavat sillat

Maanteiden yhteydessä olevien avattavien siltojen ja kanavien aukioloajat löytyvät sivun oikeasta reunasta.

ELY-keskusten alueellisille sivuille  voi siirtyä valitsemalla ylhäältä oikealta Valitse alue -kohdasta halutun alueen.

TIETOA ALUEELTA

Sillat - Varsinais-Suomi ja Satakunta

(Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa silta-asioista myös Satakunnan alueella)

Siltojen kunnossapidon keskeinen tehtävä on varmistaa siltojen liikenneturvallisuus ja kantavuus sillan käyttöaikana. Tavoitteena on myös siltojen säilyminen ulkonäöltään siisteinä ja ympäristöönsä sopivina. Maantiesiltoihin on sijoitettu huomattava kansallinen pääoma, josta on pidettävä huolta. Tavoitteena on, että tehokkailla ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä siltojen optimaalinen käyttöikä saavutetaan minimiresurssein.

Tienkäyttäjän näkökulmasta siltojen kuntoon kohdistuvia keskeisiä odotuksia ovat rakenteiden ja laitteiden pysyminen sellaisessa kunnossa, että liikenneturvallisuus ei vaarannu, eivätkä kantavuuspuutteet rajoita raskaan liikenteen kuljetuksia. Myöskään siltojen korjaustyöt eivät saa aiheuttaa kohtuutonta ja tarpeettoman pitkäaikaista haittaa liikenteelle.

Siltojen kunto Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa

Varsinais-Suomen ja Satakunnan maanteillä on n. 1 800 siltaa. Vuosittain noin 60 siltaan kohdistuu korjaustoimenpiteitä. Toimenpiteistä kaksi kolmasosaa on pieniä niin sanottuja ylläpitoluonteisia korjauksia, joilla pysäytetään vaurioiden eteneminen. Siltojen hoidossa ja ylläpidossa on tärkeätä pitkäjänteinen toiminta. Tarkastuksilla ja toimenpiteiden suunnittelulla voidaan ennakoida sillan jäljellä olevaa kestoikää ja tarvittavia toimenpiteitä. Tavoitteemme on, että saavutamme tehokkailla ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä siltojen optimaalisen käyttöiän mahdollisimman pienin kustannuksin. Ensisijaisesti huonokuntoisia siltoja korjataan vilkasliikenteisellä tieverkolla. Kuitenkin myös vähäliikenteisen tieverkon liikennöitävyys varmistetaan tarvittavilla korjaustoimilla. Vähäliikenteisten teiden silloilla voidaan kuitenkin joutua lykkäämään korjauksia optimiajankohtaa myöhemmäksi sekä tinkimään sillan toiminnallisista ja säilyvyysvaatimuksista. Liikenneturvallisuutta ei silti vaaranneta missään vaiheessa.

Kuva vasemmalla. Makarlan huonokuntoinen silta kantiellä 40 uusitaan korjausvelkarahoituksella. Tie- ja rakennussuunnitelu tehdänä v. 2016-2017 ja silta uusitaan v. 2018-2019.

Sillat jaetaan tarkastustulosten perusteella neljään kuntoluokkaan: hyvä, tyydyttävä, huono ja erittäin huono. Hyväkuntoinen silta on uudenveroinen tai normaalisti vanhentunut. Tyydyttävällä sillalla on jo puutteita ja vaurioita, mutta sillan peruskorjausta voidaan vielä lykätä. Huonokuntoisella sillalla on selviä peruskorjausta vaativia vaurioita ja se tulisi korjata viivyttelemättä. Erittäin huonolla sillalla on jo liikenneturvallisuutta vaarantavia vaurioita ja se tulisi korjata heti.

Siltojen kuntoa seurataan viiden vuoden välein tehtävillä yleistarkastuksilla. Lisäksi siltojen kuntoa selvitetään tarkemmin erikoistarkastuksilla, kun silta päätetään peruskorjata. Sen pohjalta suunnitellaan periaateratkaisuja, miten silta korjataan. Siltoja voidaan asettaa myös tehostettuun tarkkailuun niiden kunnon tai kantavuuden perusteella, tai kun sillat halutaan käyttää hallitusti loppuun.

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa huonokuntoisia siltoja on tällä hetkellä 131 kpl, kun koko maassa niitä on n. 620 kpl. Koko maan huonokuntoisista silloista 20 % sijaitseekin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Lisäksi vain tyydyttävässä kunnossa olevia siltoja on alueellamme n. 800 kpl. Siltojen kunnon heikkeneminen on jatkunut jo vuosia ja huonokuntoisten siltojen määrä kasvaa joka vuosi. Siltojen korjauksiin käytetään tänä vuonna korjausvelkarahoituksen ansiosta n. 10 M€. Huonokuntoisten siltojen ohella ongelmia aiheuttavat painorajoitetut sillat, jotka haittaavat etenkin raskaita kuljetuksia. Sillan kantavuus ja kunto eivät kuitenkaan korreloi keskenään läheskään kaikissa tapauksissa.

Kuvat vasemmalla. Liikennekuormat kasvavat koko ajan.

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on paljon vanhoja 1900-luvun vaihteessa rakennettuja kiviholvisiltoja, joita ei ole alun alkaenkaan suunniteltu nykyisille massoille. Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino on maksimissaan 76 tonnia. Valta- ja kantateillä ei ole lainkaan painorajoitettuja siltoja.

Ongelmana vanhat kiviholvi- ja puupalkkisillat

Painorajoitetut sillat eivät kestä ajoneuvoasetuksen mukaisia liikennekuormia. Noin puolet painorajoituksista kohdistuu vanhoihin kiviholvi- ja puupalkkisiltoihin, joita Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on paljon. Erityisesti vanhoja kiviholvisiltoja Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on suhteessa muuta maata enemmän. Osa uusista painorajoituksista rajoittaa jopa 60 tonnin kalustoa. Ajoneuvoasetusmuutoksen myötä kaikki kantavuudeltaan puutteelliset sillat tarkasteltiin kokonaisuutena. Mm. kaikkien kiviholvisiltojen kantavuus arvioitiin erikseen. Asetetut painorajoitukset perustuivat Liikenneviraston (nyk. Väylä) siltojen kantavuusasiantuntijan arvioihin. Osassa kiviholvisiltojen holvin kivet ovat jo liikkuneet jonkin verran. Lisäksi vanhojen kiviholvisiltojen ongelmana on mm. holvin päällä olevan maatäytön ohuus, mikä heikentää sillan kantavuutta entisestään. Vanhat kiviholvisillat on rakennettu 1900-luvun vaihteessa, eikä niitä ole alun alkaenkaan suunniteltu nykyisille massoille. Painorajoituksilla pyritään turvaamaan liikenne sillalla jatkossakin.

Kuvat vasemmalla. Sillan huono kunto tai kantavuuspuutteet eivät aina näy tielläliikkujille, kuten vasemmalla olevista kuvistakin huomaa. Kuvassa sillan tukikivet ovat jo liikkuneet jonkin verran. Enää tilanne ei ole tällä silla näin surkea, sillä Kukolan silta on korjattu v. 2015 ja painorajoitusta saatiin lievennettyä.
 

Kuva vasemmalla. Kalliokosken sillan kantavuutta heikentää holven päällä olevan maakerroksen ohuus sekä holvikaaren laakea muoto. Vuonna 2015 suoritettujen lisätarkastusten jälkeen Kalliokosken sillan painorajoitusta on kuitenkin pystytty lieventämään mm. turvekuljetusten tarpeita paremmin vastaavaksi. Silta sijaitsee Siikaisissa maantiellä 2700.

 

Painorajoitetut sillat kartalla

Kartan latautuminen voi kestää hetken aikaa. Voit zoomata karttaa lähemmäs + painikkeesta. Klikkaamalla sillan kohdalta merkkiä, saat tarkemmat tiedot sillasta ja painorajoituksesta. Huom. Pomarkunjoen sillan (T-860) painorajoitus maantiellä 13039 on muuttunut 31.5.2016 ja ajoneuvon suurin sallittu massa on nyt 2 tonnia.

Lisäksi tänä vuonna painorajoitus poistuu siltojen uusimisen myötä neljältä sillalta:

  • Haaron silta (T-64) maantiellä 12110
  • Harjakosken silta (T-1209) maantiellä 2600
  • Hirvijoen silta (T-1642) maantiellä 12389
  • Kuustenrauman silta (T-1704) maantiellä 12241

 

Painorajoituksen merkintä

Painorajoitukset on merkitty alla olevalla neljällä rajoitusmerkillä ja kolmiakselisen telin lisäkilvellä. Ajoneuvon suurinta sallittua massaa -ilmaisevassa rajoitusmerkissä sekä vetoauto että perävaunu voivat painaa merkin osoittaman suurimman sallitun massan. Sen sijaan ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa -merkki tarkoittaa koko ajoneuvoyhdistelmän suurinta sallittua kokonaismassaa. Ajoneuvon suurin sallittu telille kohdistuva massarajoitus tarkoittaa kaksiakselista teliä. Kolmiakselisen telin rajoitus esitetään erillisellä lisäkilvellä.

 


Päivitetty

ota yhteyttä

0295 020 600 ma-pe klo 9-16  (pvm/mpm)

Chat-palvelu avoinna arkisin klo 12-16.

Tienkäyttäjän linja 0200 2100 
Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä (24 h/vrk, pvm/mpm).

oikopolut