Levätilanne

Laituri järvelleELY-keskukset seuraavat alueensa levätilannetta ja toteuttavat kesäisin valtakunnallisen leväseurannan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja kuntien kanssa. Kesällä 2017 viikoittaista seurantaa tehdään kesäkuun alusta syyskuun loppuun.

Levähavainnot tallennetaan Järvi-meriwiki-verkkopalveluun. Myös kansalaiset voivat tallentaa järjestelmään omia havaintojaan. Älypuhelimella havainnon voi ilmoittaa Havaintolähetti-verkkosovelluksen kautta.

Leväuutiset 2017

Kuva: Riku Lumiaro / Ympäristöhallinnon kuvapankki.

TIETOA ALUEELTA

Ajankohtainen levätilanne (päivitetty 14.9.2017)

Pohjois-Savossa eedelleen muutamia sinileväkukintoja - seuranta jatkuu vielä syyskuun ajan

Kuluvalla viikolla kahdella vakioseurantapaikalla, Siilinjärven Ahmolla sekä Kiuruveden Toiviaisjärvellä on havaittu sinilevää. Ahmon kukinta on runsas ja jatkuu kolmatta viikkoa. Toiviaisjärven vähäinen kukinta jatkuu jo viidettä peräkkäistä viikkoa. Lapinlahden Onkiveden viime viikolla runsaista kukinnoista ei ole tullut yleisöilmoituksia ja vakioseurantapaikallakaan ei enää sinilevää havaittu. Yleisöhavaintoja sinilevistä ei ole tällä viikolla tullut muualtakaan maakunnasta.   

Viileät pintavedet sekä epävakainen sää vähensivät sinileviä kesän aikana ja kesän sinilevätilanne oli normaalia parempi. Tällä hetkellä Kallaveden Itkonniemen tai Pielaveden Säviän pintaveden lämpötilassa (13,6 ja 12,8 astetta) ei ole kuitenkaan suurta eroa pitkäaikaiseen keskiarvoon ja lämpötilat ovat jopa hivenen normaalia korkemmat. Sinilevien syyskukinnot ovat edelleen mahdollisia kun syystuulet purkavat järvien lämpötilakerrostuneisuuden ja ravinteita kulkeutuu syvemmistä vesikerroksista pintaveteen levien käyttöön, erityisesti jos pintavesi säilyy suhteellisen lämpimänä. 

Leväseuranta vuonna 2017

Pohjois-Savon leväseurantaverkkoon kuuluu tänä vuonna 22 havaintopaikkaa, jotka on esitetty Järvi-meriwikissä (linkki alla). Levätilanteen havainnoitsijoina Pohjois-Savossa toimivat pääasiassa kuntien ympäristö- ja terveysvalvontaviranomaiset, mutta osittain myös yksityiset kansalaiset. Havainnoitsijat tarkistavat levätilanteen tiistaina tai keskiviikkona ja tiedot viedään Järvi-meriwiki-palveluun. Runsaista leväesiintymistä otetaan näyte levälajiston mikroskooppiseen määritykseen. Valtakunnallinen leväkatsaus julkaistaan kesä-elokuun aikana torstaisin klo 13 mennessä. Pohjois-Savon ELYkeskus julkaisee oman leväkatsauksensa verkkopalvelunsa levätilanne-sivulla viikoittain sekä Twitter-viestinä ja yleensä kuun vaihteessa levätilannekoosteen tiedotteena. Poikkeuksellisista levätilanteista tiedotetaan lisäksi erikseen.

 

Omien havaintojen ilmoittaminen

Kansalaiset voivat lisätä Järviwikiin myös omia levähavaintojaan haluamastaan paikasta sekä tietoa esimerkiksi pintaveden lämpötilasta ja vedenkorkeudesta. Havaintolähetti on älypuhelimissa toimiva verkkosivu, jonka avulla voi lisätä omia levähavaintoja Järvi-meriwikiin. Havaintolähetillä voi kirjata havaintoja myös muista veden ominaisuuksista, kuten lämpötilasta ja näkösyvyydestä. Havaintolähetin käyttö ei vaadi erillisen sovelluksen asentamista eikä edellytä pakollista kirjautumista.

 

Yksittäisen levähavainnon tallentaminen Järvi-meriwikiin

Havaintojen tallentaminen Havaintolähetin avulla

 

Levätilannetta kannattaa tarkkailla

Leväseurannan havainnot kuvaavat havaintohetken tilannetta kyseisillä seurantapaikoilla, joten järven muissa osissa levätilanne voi olla erilainen ja se voi myös vaihdella lyhyessä ajassa. Leväseuranta ja -tiedotus eivät annakaan kattavaa kuvaa esiintymistä ja oman rannan levätilannetta kannattaa tarkkailla. Sinilevät kuuluvat järven luonnolliseen eliöstöön eikä tilanne ole hälyttävä, jos rantaan on ajautunut vähän levää tai muutoin kirkkaassa vedessä on harvakseltaan tikkumaisia tai ryynimäisiä hiukkasia. Mikäli sinilevää kuitenkin on vedessä selvästi havaittavissa, ei vettä tulisi käyttää löyly-, pesu- eikä talousvetenä eikä syötävien kasvien kasteluvetenä. Tällöin vedessä uimista on myös syytä välttää eikä leväpitoiseen veteen pidä päästää pieniä lapsia eikä kotieläimiä. Altistuminen sinilevämyrkyille voi aiheuttaa muun muassa pahoinvointia, oksentelua, päänsärkyä, tukkoisuutta, silmien kirvelyä, ihottumaa, kuumeilua tai heikotusta.

 

Sinileväkukintojen muodostumisen todennäköisyys kasvaa tyypillisesti vesien lämmetessä kohti loppukesää. Sinilevien pintalauttojen muodostumiselle tyynet ja lämpimät olosuhteet ovat otollisia, vaikka lämpötila ei yksin määrääkään sinileväkukintojen esiintymistä. Sinilevät ovat tyypillisesti runsaimmillaan heinä-elokuussa. Alkukesän kukinnot ovat

harvinaisempia, mutta niitäkin esiintyy, jos olosuhteet ovat suotuisat.

 

Lisätietoja Pohjois-Savon levätilanteesta ja sen seurannasta:

hydrobiologi Antti Kanninen, p. 0295 026 801


Päivitetty
Tulosta Tulosta
Jaa

ota yhteyttä

ALUEELLISET LINKIT

Yllä olevan valtakunnallisen tiedon lisäksi asiasta ei ole täydentävää tietoa valitulta alueelta.