› Takaisin graafiseen esitykseen

Joukkoliikenne

ELY-keskukset huolehtivat osaltaan joukkoliikennepalveluiden saatavuudesta ja luovat edellytykset joukkoliikenteen toimivuudelle ja sujuvuudelle. Joukkoliikenteen järjestämistä säätelevät EU:n asetus rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä kansallinen joukkoliikennelaki.

ELY-keskukset määrittelevät joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa, hankkivat liikennepalveluja ja myöntävät reitti- ja kutsujoukkoliikennelupia. ELY-keskukset hoitavat myös joukkoliikenteen valtion rahoitukseen liittyviä tehtäviä.

Joukkoliikenteen tarpeet huomioidaan kaikessa liikenteen suunnittelussa. Tavoitteena on pysäkkien varustelun parantaminen ja teiden talvihoidon kehittäminen joukkoliikenteen tarpeet huomioiden sekä matkaketjujen toimivuuden edistäminen parantamalla liityntäpysäköintiä ja yhteyksiä pysäkeille.

Waltiksi nimetyn valtakunnallisen matkakortin kokeilu on alkanut kesällä 2015. Waltti-kortin käyttöönoton etenemistä voi seurata hankkeen verkkosivuilla Waltti.fi ja ELY-keskuksen alueellisilla sivuilla valitsemalla Waltti ja ylhäältä oikealta Valitse alue.

TIETOA ALUEELTA

Joukkoliikenne - Varsinais-Suomi ja Satakunta

(Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa joukkoliikkenneasioista myös Satakunnan alueella)

Joukkoliikenteen järjestäjät eli toimivaltaiset viranomaiset Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa

Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä kaupunkiseudut ylittävillä joukkoliikennereiteillä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Turun ja Porin kaupunkiseudut vastaavat sisäisen joukkoliikenteen järjestämisestä. Lisäksi Salo ja Rauma vastaavat kumpikin kaupunkiensa sisäisestä joukkoliikenteestä.

 

Joukkoliikenne murroksessa

Joukkoliikenteen järjestämistapa on muuttumassa ja ala osin uudistumassa EU:n palvelusopimusasetuksen ja kansallisen joukkoliikennelain astuttua voimaan. Pääsääntö on, että valtio ja kunnat eivät voi rahoittaa joukkoliikennettä ilman kilpailuttamista. Tähän asti kilpailuttamatontakin linja-autoliikennettä on voitu tukea. Tuen avulla seutu- ja työmatkalippujen hinnat ovat olleet markkinahintoja halvemmat. Jatkossa vuorot, joihin lipputukea kohdistetaan, on kilpailutettava. Osa liikenteestä tulee jäämään markkinaehtoiseksi eli sen tulot kertyvät pelkästään asiakkaiden maksamista lipputuloista, eikä siihen makseta tukea. Markkinaehtoinen liikenne järjestyy linja-autoyrittäjien hakemilla reittiliikenneluvilla.

ELY-keskus ja kunnat hankkivat jatkossa kilpailuttamalla reittejä ja vuoroja, joiden palvelutaso halutaan turvata ja joiden matkalippujen hinnat halutaan pitää kohtuullisia. Tällaisia reittejä ja vuoroja ovat pääosin keskeiset työ- ja opiskelumatkustukseen tarkoitetut yhteydet. Edullisilla lipun hinnoilla ja riittävällä vuorotarjonnalla kannustetaan matkustajia säännölliseen joukkoliikenteen käyttöön ja pyritään tarjoamaan houkutteleva vaihtoehto yksityisautoilulle, etenkin tiheästi asutetuilla kaupunkiseuduilla. Myös peruspalvelutasoinen joukkoliikenne pyritään turvaamaan alueilla, jonne ei muodostu muuta joukkoliikennettä. Muutokseen on valmistauduttu ELY-keskuksessa määrittelemällä joukkoliikenteen nykyinen ja tavoiteltu palvelutaso yhteysväleittäin.

'

Kuva yllä. Joukkoliikenteen kulkutapaosuutta pyritään kasvattamaan erityisesti vilkkailla kaupunkiseuduilla, jossa on tiiviit työssäkäyntialueet ja paljon potentiaalisia käyttäjiä.

 

       Faktatietoa joukkoliikenteestä
  • Linja-autoliikennettä säätelee kansallinen joukkoliikennelaki ja EU:n palvelusopimusasetus. Molemmat tulivat voimaan vuoden 2009 lopussa.
  • EU:n palvelusopimusasetuksessa määritellään miten valtio ja kunnat voivat järjestää ja rahoittaa joukkoliikennettä.
  • Joukkoliikennelaissa otettiin käyttöön kymmenen vuoden pituinen siirtymäaika, jonka kuluessa siirrytään uusiin toimintamalleihin. Siirtymäaika päättyy vaiheittain vuosina 2014–2019.
  • Siirtymäaikana joukkoliikenne on järjestetty siirtymäajan sopimuksin.
  • Joukkoliikenteen kilpailutukseen tai markkinaehtoiseen liikenteeseen siirrytään sitä mukaa, kun siirtymäajan sopimukset päättyvät.
  • Siirtymäajan sopimuksissa nykyisin olevista vuoroista n. 60 % hankitaan yhteistyössä kuntien kanssa ja n. 40 % järjestynee markkinaehtoisesti. 

 

Joukkoliikenteen uusi järjestämistapa voimaan vaiheittain 1.7.2014 alkaen

Ensimmäiset, vanhaa käytäntöä ja lainsäädäntöä edustavat, siirtymäajan sopimukset ovat päättymässä kesällä 2014. Osa sopimusten liikenteistä hankitaan kilpailuttamalla ja osa järjestyy markkinaehtoisesti reittiliikenneluvilla. Sopimukset päättyvät vaiheittain ja välivaiheessa joudutaan hankkimaan liikennekokonaisuuksia pienemmissä osissa. Vasta kaikkien vanhojen sopimusten päätyttyä voidaan kilpailuttaa suurempia liikennekokonaisuuksia. Alkuvaiheessa kilpailutukset tehdään pitkälti kustannussyistä nykyisen palvelutason pohjalta. Ensimmäisten kilpailutusten jälkeen voidaan pohtia tarvetta ja mahdollisuuksia korottaa palvelutasoa.

Kilpailutettavan liikenteen osalta ELY-keskus ja kunnat määrittelevät liikenteen reitit, vuorotiheyden ja aikataulut sekä lippujen hinnat. Näin pyritään tarjoamaan joukkoliikenteeseen parempaa palvelua ja edullisempia lipun hintoja kuin markkinaehtoisesti olisi mahdollista. Lisäksi kilpailutettu liikenne takaa vuorojen jatkuvuuden matkustajamäärien vaihtelusta huolimatta. Liikenteen hankinta voi kuitenkin eri syistä johtuen olla suunniteltua kalliimpaa, jolloin on mahdollista että suunnitellusta palvelutasosta joudutaan tinkimään. ELY ja kunnat sopivat kilpailutettavan liikenteen kustannusjaosta etukäteen ja ovat varautuneet maksamaan tietyn hinnan liikenteestä. Jos arvioitu hinta ylittyy, hankinta joko peruutetaan, sitä supistetaan tai kunta suostuu kattamaan ylimenevän osan. ELY-keskuksella ei käytännössä ole joustovaraa. Myös kuntien talous on vallitsevassa tilanteessa varsin tiukoilla.

Kuva yllä. Pitkän matkan linja-autoliikenne järjestetään jatkossa pääosin markkinaehtoisesti. 

Kesällä 2014, ensimmäisten siirtymäajan sopimusten päätyttyä, avautuu yhteysvälejä myös markkinaehtoiselle joukkoliikenteelle. Viranomainen myöntää markkinaehtoiseen liikenteeseen reittiliikenneluvan, mutta ei muuten säätele toimintaa. Liikennöitsijä voi itse määritellä lippujen hinnoittelun ja kaluston sekä reitit ja vuorotiheyden. Parhaimmillaan joukkoliikenteen tarjonta on laajaa ja kuluttajalla on eri vaihtoehtoja ja joukkoliikenteeseen syntyy uudenlaisia palvelukonsepteja. Jatkuvuutta ei voida kuitenkaan taata markkinaehtoisessa liikenteessä. Uhkana on myös, että joukkoliikenteen tarjonta keskittyy vilkkaimmille reiteille ja parhaimpiin matkustusaikoihin.  Oletettavaa on, että muutoksen myötä kustannustietoisuus korostuu ja liikennöinnin kannattavuutta tarkastellaan tarkemmin ja muutoksia tehdään entistä lyhyemmällä aikajänteellä. Kysymysmerkkinä ovat pitkät reitit, jotka kulkevat ainakin osin hiljaisempia tieosuuksia pitkin. Lähinnä kyseeseen tulee maakunnan rajat ylittävät kaukoliikenne (> 100 km) tai pitkä vakiovuoroliikenne, joka palvelee reittinsä varrella useaa erityyppistä matkustustarvetta. Jatkuvuuden ja palvelutason määrittävät viime kädessä matkustajamäärät ja reitin kannattavuus.

Yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä kehitteillä

Murrosvaiheeseen liittyy keskeisenä asiana myös valtakunnallisesti yhtenäisen lippu- ja maksujärjestelmän luominen. Yhtenäinen lippujärjestelmä tulee asteittain n. 5 vuoden kuluessa käyttöön kaupunki- ja seutuliikenteessä. Se tarjoaa kuluttajille mm. mahdollisuuden käyttää joukkoliikenteen matkakorttiin ladattua rahaa ja siten edullisempia bussilippuja ympäri Suomea. Lisäksi järjestelmästä saatava nykyistä täsmällisempi matkustajatieto auttaa reittien suunnittelussa ja tarvetta vastaavan palvelutason järjestämisessä. Hyvällä suunnittelulla voidaan vaikuttaa osaltaan joukkoliikenteen kustannuksiin. Etenkin kaupunkiseutujen liikenteessä on mahdollista saavuttaa säästöjä muodostamalla reitit ja vuorot kustannustehokkaasti huomioiden kuljettajien työvuorot ja lepoajat.  

Joukkoliikenteen kulkutapaosuutta pyritään kasvattamaan

Joukkoliikenteen kulkutapaosuutta pyritään kasvattamaan erityisesti vilkkailla kaupunkiseuduilla, jossa on tiiviit työssäkäyntialueet ja paljon potentiaalisia käyttäjiä. Tavoitteena on, että kaupunkiseuduilla tarjotaan jatkossa kohtuuhintaista, sujuvaa, laadukasta ja määrällisesti riittävää joukkoliikennettä sekä nopea ja selkeä lippujärjestelmä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää palvelun tarjoajien löytymistä sekä riittävää kilpailua. Uhkana on, että kilpailun puutteessa hinnat kohoavat, jolloin suurempi osa kustannuksista kaatuu kunnille tai vaihtoehtoisesti palvelutasosta on tingittävä. Palvelutason heikkeneminen olisi omiaan vähentämään joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja johtaisi pahimmillaan käyttäjien vähentymiseen.

Haja-asutusalueilla joukkoliikenteen ongelmana on käyttäjien vähäisyys. Joukkoliikenteen ylläpitäminen ilman riittävää matkustajamäärää ja -tuloja tulee kohtuuttoman kalliiksi. Yksittäisten matkustajien kuljettamiseen tulee kehittää kustannustehokkaampia keinoja. Tulevaisuudessa tullaankin enenevässä määrin kehittämään kutsupohjaista joukkoliikennettä. Se tarjoaa joukkoliikennelipun hinnalla peruspalvelutasoiset asiointimahdollisuudet lähimpään kuntakeskukseen. Työ- ja vapaa-ajanmatkat haja-asutusalueella ovat kuitenkin jatkossakin pääosin yksityisautoilun varassa.  

Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä kaupunkiseudut ylittävillä joukkoliikennereiteillä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Turun ja Porin kaupunkiseudut vastaavat kaupunkiseudun sisäisen joukkoliikenteen järjestämisestä. Lisäksi Salo ja Rauma vastaavat kumpikin kaupunkiensa sisäisestä joukkoliikenteestä.

Alueemme erityispiirre on useat merkittävät kuntakeskukset ja liikkuminen niiden välillä. Tämä lisää erilaisten reittien tarvetta ja vähentää mahdollisuuksia tiheisiin vuoroväleihin. Alueemme monisuuntainen liikkuminen lisääkin rahoituksen niukkuuden haastetta.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksella on käytettävissä joukkoliikenteen rahoittamiseen vuosittain vain noin 2,8 miljoonaa euroa.

Kuva vasemmalla. Turun seudun kunnat järjestävät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen

 

Joukkoliikenteen järjestäjät Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa

 

 


Päivitetty
Tulosta Tulosta
Jaa

ota yhteyttä

Chat-palvelu avoinna arkisin klo 12-16.

Tienkäyttäjän linja 0200 2100 
Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä (24 h/vrk).

ALUEELLISET LINKIT

AJANKOHTAISTA

OIKOPOLUT  

Joukkoliikenteen järjestäjät Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa

Joukkoliikenne Turun seutulippualueella 1.7.2014 alkaen

MUUALLA VERKOSSA

Joukkoliikenteen aikatauluja

Joukkoliikenteen reittineuvontajärjestelmä

Paikallisliikenteen reittioppaat internetissä

  • Turun seudun Föli-alue (Turku, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto ja Rusko)
  • Turku (Aura, Kaarina,  Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen,  Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo ja  Turku)
  • Pori (Noormarkku, Pori ja Ulvila)
  • Rauma
  • Salo