Tiedotteet 2013

Sivulla on ELY-keskusten uusimmat tiedotteet, alkaen huhtikuusta 2013. Vanhemmat tiedotteet löytyvät vasemmalta kohdasta Tiedotearkisto.

Tiedotteet 2013

Vesien tila arvioitu entistä kattavammin. Missä kunnossa oma mökkijärvesi on? (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)

Pintavesien ekologinen tila on nyt arvioitu toistamiseen ja tällä kertaa arvio on tehty Kaakkois-Suomessa myös pienemmistä vesistä. Lähes kaikki yli 0,5 km2:n kokoiset järvet, valuma-alueeltaan yli 50 km2:n kokoiset joet sekä rannikkovedet on luokiteltu. Kokonaiskuva pintavesien tilasta tarkentui ja samalla selkenivät keskeisimmät ongelmakohteet ja toisaalta myös missä ovat luonnontilaisimmat vesistömme. Seuraavan puolen vuoden aikana arvioidaan vesienhoidon toimenpiteet, joilla vesistöt olisi mahdollista saada kuntoon suunnitellussa aikataulussa - viimeistään vuoteen 2027 mennessä.  Valmistunut tila-arvio perustuu pääasiassa vuosien 2006–2012 tuloksiin.

Koko EU:n alueella on yhteinen vesienhoidon tavoite "kaikki vesistöt hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä". Tavoitteeseen on vielä matkaa, sillä noin 30% Kaakkois-Suomen järvistä ja 65% joista sekä koko Suomenlahti on edelleen hyvää huonommassa tilassa. Vesien tilaa heikentävät haja- ja pistekuormitus sekä erityisesti vaelluskalakantojen elinvoimaisuutta heikentävät padot ja vanhat perkaukset. Hajakuormituksen suhteellinen merkitys onkin kasvanut, koska teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden suuret ympäristöinvestoinnit viime vuosikymmeninä ovat vähentäneet merkittävästi pistekuormitusta.

Nykyisin pintavesiä luokitellaan niiden ekologisten muutosten perusteella - mitä vähäisempi ihmisen vaikutus on, sitä parempi on vesistön ekologinen tila. Luokittelu ottaakin vedenlaadun lisäksi huomioon myös vesieliöstön. Vesistöjen ravinnepitoisuuksia, kalastoa ja esim. vesikasvillisuutta verrataan luonnontilaan. Myös vaellusesteiden tai säännöstelyn vaikutukset huomioidaan.

Aineistoina tila-arvioissa on käytetty sekä viranomaisseurantaa että muiden tahojen tuottamia vesistötarkkailutuloksia. Valitettavasti kaikkien vesistöjen osalta ei ole ollut käytettävissä kattavaa ja ajantasaista aineistoa. Luokituksen apuna on tästä syystä käytetty myös mallinnusta ja asiantuntija-arviota. Tulevaisuudessa valtion varoin toteutettava seuranta tullee edelleen vähenemään.

Muutokset vesien tilassa näkyvät viiveellä

Todellisia muutoksia vesien tilassa ei ole juurikaan tapahtunut verrattuna edelliseen, vuosijakson 2000-2007 luokitteluun, mutta arvio on voinut tarkentua uuden aineiston seurauksena. Lisäksi esimerkiksi läntinen Pien-Saimaa ja Simpelejärvi on jaettu edellistä luokittelukierrosta pienempiin osa-alueisiin, jotta tila-arviota on saatu tarkennettua ja alueelliset erot on saatu paremmin esille.

Etelä-Karjalan osalta huomio kiinnittyy Läntisen Pien-Saimaan länsiosaan, jossa oli voimakas sinileväesiintymä keskitalvella 2008–2009. Kyseinen alue on luokiteltu tyydyttäväksi, mutta tila näyttää olevan huononemassa ja on lähellä välttävää. Taipalsaaren tien itäpuoli on puolestaan luokiteltu hyvään tilaan kun taas Itäinen Pien-Saimaa on luokiteltu tyydyttäväksi, Maavesi ja Lavikanlahti välttäväksi.

Valkealan reitillä vesistöt ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa, mutta ihmistoiminnan vaikutukset näkyvät monilla reitin sivuvesillä ja Kivijärven pohjoisosalla. Pohjois-Kymenlaakson vesistä tarvetta tilan parantamiseen on edelleen mm. Pyhäjärvellä, Urajärvellä ja useilla alueen pienemmillä järvillä.

Salpausselkien eteläpuoliset pienet jokivesistöt ja järvet ovat pääosin tyydyttävässä tai välttävässä tilassa. Kuormituksen vähentämisen lisäksi jokivesien tilaa on monin paikoin mahdollista parantaa mm. kalojen vaellusmahdollisuuksia parantamalla ja lisääntymisalueita kunnostamalla. Vaelluskalojen elinmahdollisuuksien parantaminen on tärkeää myös suurilla joilla - Hiitolanjoen ja Kymijoen merkitys vaelluskalavesistöinä korostuu entisestään, kun kalatiet toteutuvat. Metsäteollisuuden kuormituksen vähennyttyä Kymijoen vedenlaatu ja useimmat joen tilaa kuvaavat mittarit ilmentävät nykyisellään hyvää tilaa. Kalaston ja pohjasedimenttien haitallisten aineiden takia hyvää tilaa ei kuitenkaan vielä ole saavutettu. Joen järvilaajentumat ovat lisäksi rehevöityneet.

Itäisen ulkosaariston tila paranemaan päin

Kymijoen edustan rannikolla kehitys on rehevyysmittareiden perusteella ollut pääsääntöisesti lievästi parempaan suuntaan, mutta tila-arvio Pyhtää-Kotka-Hamina sisäsaariston eri osa-alueilla on edelleen tyydyttävä-välttävä.

Itäisen Suomenlahden rannikkovesien tilassa on positiivisia merkkejä.  Vuosien 2006-2012 tulosten perusteella merkittävin muutos näyttäisi tapahtuneen Kotka-Hamina-Virolahti-ulkosaaristossa, jossa rehevyyttä kuvaavat mittarit kertovat selvästä parantumisesta 2000-luvun alkuvuosiin verrattuna. Syvänteiden happitilanne ja pohjaeliöstön elinolot ovat edelleen tila-arvion "heikoin lenkki".

Tila on parantunut välttävästä tyydyttävään myös Haminan itäisemmällä sisäsaariston osalla Uolion-Tammionselän alueella. Lännempänä Suomenlahdella tilan paraneminen ei ole ollut yhtä selvää ja esimerkiksi Loviisa-Porvoo-Helsinki –ulkosaaristoalueella tila-arviota on tietojen tarkentuessa jopa heikennetty edellisestä luokittelujaksosta. 

Monet suuret vesistöt edelleen hyvässä tai erinomaisessa tilassa

Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, ettei lukuisten hyvässä tai jopa erinomaisessa tilassa olevien vesien laatu heikkene. Kaakkois-Suomessa on edelleen suuriakin vesistöjä, jotka ovat erinomaisessa tilassa eli lähellä luonnontilaa. Tällaisia maakunnallisesti ja valtakunnankin tasolla merkittäviä vesistöjä ovat mm. Mäntyharjun reitin järvet, kuten Vuohijärvi ja Repovesi sekä Etelä-Karjalassa Kuolimo, Suur-Saimaa, Simpelejärven eteläosa ja Torsa. Nämä kaikki sijaitsevat Salpausselkien pohjoispuolisilla alueilla, mutta muutamia pienempikokoisia helmiä löytyy myös niiden eteläpuolelta. Erityisesti valuma-alueen latvoilla sijaitsevat karut vesistöt ovat herkkiä ihmistoiminnan aiheuttamille muutoksille.

Kustannustehokkainta on ennaltaehkäisy ja toimenpiteet valuma-alueella

Tälläkin hetkellä voimassa olevat Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmat vuosille 2010–2015 sisältävät listan toimenpiteitä, joilla vesien hyvä tila on mahdollista saavuttaa. Tulevan vuoden aikana toimenpideohjelmat päivitetään vuosille 2016–2021. Ratkaisevaan asemaan nousee se, mitä toimenpiteitä saadaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa toteutettua ja miten vesistöt otetaan paremmin huomioon – perustuvathan monet esitetyt toimet vapaaehtoisuuteen. Avain vesien tilan paranemiseen on että vesistöt otetaan huomioon kaikessa toiminnassa, kaavoituksesta ja maankäytöstä yritystoimintaan, metsänhoitoon, maanviljelyyn ja virkistystoimintaan. Ennaltaehkäisy on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin vesistöjen kunnostaminen.

Luokittelun tuloksia voivat kaikki kansalaiset tarkastella myös oheisesta karttaselaimesta:

http://wwwp3.ymparisto.fi/silverlightviewer/?Viewer=VemuPilotti (vaatii Microsoftin Silverlight -ohjelman)

Luokittelukartta pdf-tiedostona löytyy tästä linkistä: (3 Mg)

Linkki valtakunnallisille sivuile

Lisätietoja antavat:

Jouni Törrönen (Kymenlaakson vesistöt), p: 0295 029 296

Marja Kauppi (Etelä-Karjalan vesistöt), p: 0295 029 245

Taina Ihaksi (Yleiset vesienhoitoon liittyvät asiat, kartta-aineistot ja tilastot), p: 0295 029 236

sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kuva 1.


Päivitetty
Tulosta Tulosta
Jaa