Uudenmaan vesien tilan parantaminen vaatii aktiivisia toimia (Uusimaa)

Vesienhoidon tavoitteena on vähentää mm. asutuksesta, maa- ja metsätaloudesta sekä tienpidosta vesiin kohdistuvaa kuormitusta. (Kuva: Tero Taponen)

Väestöltään runsaalla Uudellamaalla vesiluontoon ja pohjavesiin kohdistuu monenlaista kuormitusta, joka huonontaa vesistöjen kuntoa. Suurin osa sisä- ja rannikkovesistämme ovat tyydyttävässä tai välttävässä ekologisessa tilassa.

Nyt on aika antaa Uudenmaan ELY-keskukselle palautetta siitä, mitä ongelmia pinta- ja pohjavesiin liittyy ja miten niitä voidaan ratkaista tulevina vuosina. Palautetta voi antaa 9.7.2018 saakka ja sitä hyödynnetään vesien tilaa parantavien toimenpiteiden suunnittelussa.

Maatalouden vesiensuojelutoimet suunnattava erityisesti ongelma-alueille

Hajakuormitus maataloudesta sekä haja- ja loma-asutuksesta on suurin järvien, jokien ja rannikkovesien rehevöitymistä aiheuttava tekijä koko Uudenmaan alueella. ELY-keskuksen näkemys on, että tulevalla vesienhoitokaudella on tärkeää edistää maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentamista vesien tilan kannalta ongelmallisimmille alueille ja satsata erityisesti maan kasvukunnon parantamiseen. Vesihuoltoverkostojen suunnitelmallista laajentamista tulee jatkaa edelleen haja-asutusalueilla, joilla se on taloudellisesti, teknisesti ja vesiensuojelullisesti järkevää. Latvavesien valuma-alueilla myös metsätalouden vesistövaikutuksiin on kiinnitettävä huomiota.

Maankäytön suunnittelu tärkeää

Intensiivisen maankäytön vuoksi kaavoituksella ohjaaminen on Uudellamaalla keskeinen keino vaikuttaa pinta- ja pohjavesien tilan kehitykseen.

- Maankäytön suunnittelulla voidaan varmistaa, ettei pohjavesialueelle sijoiteta toimintaa, joka vaarantaa pohjaveden tilan. Myös rakentamisen aikana on nykyistä paremmin huolehdittava, ettei pohjavesille aiheuteta vahinkoa, kertoo Uudenmaan ELY-keskuksen geologi Esko Nylander.

Rakentamista ja maankuivatusta suunniteltaessa on tärkeää varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin huolehtimalla vedenpidätyskyvystä valuma-alueilla. Rakennetut alueet vähentävät veden imeytymistä maaperään ja pohjavedeksi sekä lisäävät ylivirtaamia ja eroosiota kaupunkipuroissa. Hulevesien mukana myös kulkeutuu monia haitta-aineita, muun muassa mikromuovia, vesistöihin ja mereen. Jätevesihaittojen hallitsemiseksi on toteutettava viemäriverkostojen kunnostustoimenpiteitä, joilla estetään sade- ja sulamisvesien pääsy jätevesiverkostoon ja puhdistamoille.

Riittävä rahoitus turvattava kalojen vaellusmahdollisuuksien parantamiseen

Kalojen vaellusesteenä olevat padot, tierummut, vesistöjen perkaaminen sekä ruoppaukset aiheuttavat haittoja vesiluonnolle koko Uudenmaan alueella. ELY-keskus esittää, että vesielinympäristöjen parantamiseen tähtäävien kunnostusten jatkuminen tulee varmistaa riittävällä rahoituksella ja tarjoamalla asiantuntijatukea niiden toteuttamiseen ja seurantaan myös jatkossa. Tärkeää on lisäksi helpottaa vesielinympäristöjen parantamiseen liittyvää luvitusta ja vanhojen lupien avaamista. Myös valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähentäminen on olennainen osa vesistökunnostuksia.

- Alueellamme on käynnissä useita erinomaisia hankkeita kuormituksen vähentämiseksi ja vesistöjen kunnostamiseksi. Se ei kuitenkaan riitä, vaan hankkeista opitut hyvät käytännöt on saatava valtavirtaistettua. Tavoitteenamme on lisätä vesistötietoisuutta kaikilla tasoilla koululaisista ammatinharjoittajiin. Näin voimme varmistaa vesienhoidon koko toimintaketjun jatkuvuuden vesien tilan seurannasta vesiensuojelutoimenpiteiden toteutukseen, toteaa ylitarkastaja Tiina Ahokas Uudenmaan ELY-keskuksesta.

Kansalaisten ja vesien käyttäjäryhmien toivotaan osallistuvan vesienhoidon suunnitteluun ja käytännön toimiin vesien tilan parantamiseksi. Kuulemisaineistona on tarkistettavan vesienhoitosuunnitelman työohjelma, aikataulu ja keskeiset kysymykset. Kaikki kuulemisen asiakirjat ja tausta-aineistot löytyvät Uudenmaan vesienhoidon nettisivulta. Siellä on mahdollista tarkastella myös karttasovellusta,  johon on koottu laajalti tietoa pinta- ja pohjavesien tilasta, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä luonnon olosuhteista.

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen ELY-keskukset ovat laatineet ehdotuksensa vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä alueellaan. Koko maassa on käynnissä pinta- ja pohjavesien tilan parantamiseen tähtäävien vesienhoitosuunnitelmien sekä niihin liittyvien toimenpideohjelmien tarkistaminen vuosille 2022-2027. Tarkoituksena on, että valtioneuvosto hyväksyy tarkistetut vesienhoitosuunnitelmat vuoden 2021 lopussa.

Uudenmaan vesienhoidon nettisivu:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/Vesienhoito_ELYkeskuksissa/Uusimaa
Karttasovellus: http://paikkatieto.ymparisto.fi/vaikutavesiin

Tiedotteen kuva. jpg kuvaaja: tero Taponen

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Tiina Ahokas, 0295 021 588, [email protected]