Tammikuun vesitilanne (Pohjois-Karjala)

Tammikuu oli tänä vuonna lähes koko maassa tavanomaista kylmempi. Ilmatieteen laitoksen mukaan Pohjois-Karjalassa keskilämpötila vaihteli 11-13 pakkasasteen välillä. Normaalisti tammikuussa on pari astetta lämpimämpää.

Tammikuun sademäärä oli ympäristöhallinnon seurantapaikoilla Kontiolahdella sekä Koita- ja Jänisjoella 46–51 mm. Keskimääräinen tammikuun sademäärä em. paikoilla on 43 mm.
Kuukauden lopussa lumen syvyys vaihteli maakunnan alueella 50–60 cm, kun se tavallisesti on puoli metriä.

Lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m²) vaihteli kuukauden päättyessä em. seurantapaikoilla 90-100 mm:iin (kg/m²), kun se tavallisesti on keskimäärin 101 mm (kg/m²). Lumikuormat eivät ole vielä Itä-Suomessa hälyttäviä, mutta suojasää sateineen voi muuttaa tilannetta. Isojen hallien ja vastaavien rakennusten omistajia kehotetaan tarkkailemaan kattojen lumikuormia ja poistamaan lunta tarvittaessa. Tavalliset omakotitalot eivät kuulu riskialttiisiin kohteisiin kattojen kestävyyden osalta. Niidenkin kohdalla vaaraa saattaa kuitenkin aiheuttaa lumen tai jään putoaminen.

Järvien vedenpinnat olivat tammikuun lopussa yleisesti ottaen ajankohtaan nähden tavanomaista alempana. Pielisen vedenkorkeus oli 21 cm ja Orivesi-Pyhäselän Arvinsalmen asteikon mukaan 34 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa alempana. Viinijärven vedenkorkeus oli 18 cm ja Ruunaan 25 cm normaalia alempana tammikuun lopussa. Ainoastaan Kajoonjärven vedenkorkeus on 2 cm ajankohdan keskiarvoa korkeammalla.
Suomen ympäristökeskuksessa laaditun ennusteen mukaan Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeuden ennustetaan laskevan 5-15 cm maaliskuun loppuun mennessä, mutta ero ajankohdan keskitasoon ei juurikaan muutu, koska vedenkorkeus on tähän aikaan vuodesta normaalisti laskussa. Huhtikuussa vedenkorkeus lähtee lumen sulamisen myötä nousuun, mutta ilman suuria sateita Orivesi-Pyhäselän vedenpinta jää ensi kesänä tavallista alemmaksi.
Pielisen vedenkorkeus on talvelle tyypillisessä laskussa ja sen ennustetaan laskevan 5-15 cm maaliskuun puoliväliin mennessä.

Suurimpien jokien keskivirtaamat olivat tammikuussa lähes kolmanneksen tavanomaista pienempiä. Pienempien jokien virtaamat olivat tammikuussa myös keskimääräistä pienempiä. Höytiäisen Puntarikoskella virtasi tammikuussa vettä puolet tavanomaista vähemmän. Jänisjoen tammikuun virtaama Ruskeakoskella oli kolmanneksen ja Saramojoen Roukkajankoskella viidenneksen normaalia pienempi.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjavedenkorkeus vaihteli tammikuun lopussa ajankohdan keskiarvon molemmin puolin. Kontiolahden Jaamankankaalla ja Jakokoskella pohjaveden korkeus oli 4–6 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Nurmeksen Juutilankankaalla ja Ilomantsin Kuuksenvaarassa pohjavedenkorkeus oli puolestaan 1-7 cm tavanomaista alempana. Routaa em. mittauspaikoissa oli 4-11 cm, kun sitä normaalisti on 17 cm.

Pyhäselän Roukalahdella jäänpaksuus oli tammikuun 30. päivä 27 cm ja Pielisellä Nurmeksessa 38 cm. Pyhäselän jää oli 13 cm ja Pielisen 7 cm tavanomaista ohuempaa. Jäät ovat paikoin yllättävän heikkoja, koska teräsjään osuus jääpeitteestä on jäänyt pieneksi paksun lumikerroksen takia.     

• Tilasto-osa (pdf)

Lisätietoja

Vesitaloussuunnittelija Esa Päivinen, puh. 0295 026 218, esa.paivinen(at)ely-keskus.fi