Tiedotteet 2013

Sivulla on ELY-keskusten uusimmat tiedotteet, alkaen huhtikuusta 2013. Vanhemmat tiedotteet löytyvät vasemmalta kohdasta Tiedotearkisto.

Tiedotteet 2013

Rehevöityminen heikentää pintavesien tilaa Uudellamaalla (Uudenmaan ELY-keskus)

Pääosa Uudenmaan pintavesistä on hyvässä, tyydyttävässä tai välttävässä tilassa. Rannikkovedet ovat kuitenkin pääasiallisesti välttävässä tilassa. Merkittävin vesien tilaa heikentävä tekijä on liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevöityminen. Tämä käy ilmi ehdotuksesta jokien, järvien ja rannikkovesien ekologisen tilan luokitteluksi, joka on nyt valmistunut. Luokittelu antaa yleiskuvan vesiemme tilasta. Edelliseen, vuonna 2008 valmistuneeseen luokitteluun verrattuna Uudenmaan vesistöjen tilassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia.

Uudellamaalla luokittelussa ovat mukana kaikki joet, joiden valuma-alue on vähintään 40 km2, sekä järvet, joiden pinta-ala on vähintään 50 hehtaaria. Myös joitakin pienempiä järviä ja jokia on mukana tarkastelussa. Yhteensä luokittelu on tehty 103 joelle tai jokijaksolle sekä 177 järvelle tai järven osalle. Näistä 26 joen ja 16 järven ekologista tilaa ei aiemmin ole luokiteltu. Rannikkoalue on luokiteltu kokonaan.

Luokittelua varten vesistöt on ensin tyypitelty luontaisten ominaisuuksiensa perusteella. Mitä lähempänä luonnontilaa vesistö on, sitä parempi sen ekologinen luokka on. Toisaalta mitä enemmän kuormitusta ja ihmistoiminnan vaikutuksia vesistössä havaitaan, sitä heikompi on vesistön ekologinen tila. "Esimerkiksi matalat ruskeavetiset järvet edustavat eri tyyppiä kuin syvät ja kirkasvetiset. Myös maaperästä johtuva luontainen runsasravinteisuus on otettu huomioon", ylitarkastaja Sirpa Penttilä selventää.

Rannikkovedet voivat huonosti

Uudenmaan alue ulottuu rannikolla Loviisasta Hankoniemen pohjoispuolelle saakka. Biologi Mikaela Ahlman toteaa, että suurin osa Uudenmaan rannikkovesistä on edelleen välttävässä tilassa, niin saaristo kuin ulkomerikin". "Muutamat alueet sisäsaaristossa on luokiteltu huonoiksi, koska siellä on todettu toistuvasti happivajetta sekä pohjalla että sen yläpuolella olevassa vesimassassa. Paras tilanne on lännessä, missä Hankoniemen läntinen sisäsaaristo ja ulkomerialueet ovat tyydyttävässä tilassa", hän jatkaa.

Ulkomerellä aiemmin tyydyttävässä luokassa olleiden alueiden muuttuminen välttävään luokkaan johtuu luokittelukriteerien muuttumisesta ja uusista luokitteluaineistoista.

Rehevyys ja happikadot heikentävät järvien tilaa

Suurin osa Uudenmaan järvistä on hyvässä tai tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Uudenmaan suurin järvi Lohjanjärvi on edelleen pääosin hyvässä tilassa. Toiseksi suurin järvi Hiidenvesi on tyydyttävässä tilassa. "Erinomaisessa tilassa olevat järvet, mm. Löyttyjärvi Karkkilassa ja Vahermanjärvi Lohjalla, sijaitsevat pääsääntöisesti valuma-alueiden latvoilla, missä kuormitus ja ihmisen vaikutus on vähäistä", ylitarkastaja Jaana Marttila. kertoo

Huonoon tilaan on luokiteltu 11 järveä, esim. Salmijärvi Vihdissä, Savijärvi Sipoossa ja Heparijärvi Kirkkonummella. Asutus sekä maa- ja metsätalous kuormittavat niitä, ja järvissä voi olla säännöllisesti esimerkiksi hapettomuutta tai sinileväkukintoja. Kuormituksen lisäksi patorakenteet heikentävät useiden järvien tilaa. Patojen avulla säännöstellään vedenkorkeutta, mutta samalla ne estävät kalojen ja muiden vesieliöiden kulkua. Esim. Raaseporissa sijaitsevan Seljänalasen ekologinen tila on arvioitu erinomaisen sijaan hyväksi järven alapuolella sijaitsevan padon takia.

Kuormitettuja jokivesistöjä

Jokivesistöistä valtaosa on tyydyttävässä tilassa, paikoin on myös välttävässä tai huonossa luokassa olevia vesiä. Monet Uudenmaan joet ovat tyypiltään savimaiden jokia, jotka ovat luontaisesti runsasravinteisia ja sameita. Itä- ja Keski-Uudenmaan jokivesistöt ovat luokittuneet enimmäkseen tyydyttävään ekologiseen luokkaan. Jokiin valuma-alueilta tulevan kuormituksen vuoksi niissä havaitaan usein korkeita ravinne- ja bakteeripitoisuuksia.

Länsi-Uudellamaalla Karjaanjoen vesistöalueella on monia hyvässä ekologisessa luokassa olevia jokiuomia. Erinomaiseen luokkaan kuuluvia jokiuomia on vain muutamia koko alueella, mm. Hämjoki Lohjalla. Todellisia luokan muutoksia on muutamissa jokiuomissa. Esimerkiksi Inkoossa ja Siuntiossa sijaitsevan Ingarskilanjoen ekologinen luokka on kohentunut tyydyttävästä hyvään pääasiassa kalaston tilan parantumisen vuoksi.

Luokittelujärjestelmä tarkentunut – vesien tila ei juuri ole muuttunut

Ekologisen tilan määrittelyssä on käytetty tietoja vedenlaadusta sekä vesistöjen biologisista muuttujista, joita ovat vedessä kasvava kasviplankton, pohjaeläimet, kalat, vesikasvillisuus ja kivien pinnoilla kasvavat piilevät. Myös vesien hydrologis-morfologinen muuttuneisuus, mm. patoaminen, on otettu luokituksessa huomioon. Ekologisia luokkia on viisi: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. "Asiantuntijat ovat tehneet tulosten käsittelyssä suuren työn – tyypittelyn ja luokittelun taustalla on valtava määrä tietoa vesistöistä", Penttilä kertoo.

Ekologinen luokittelu on tehty koko Suomessa nyt toisen kerran, pääosin vuosina 2006 – 2012 kerättyjen tietojen perusteella. Edellinen luokittelu valmistui vuonna 2008, ja se tehtiin pääsääntöisesti vuosina 2000 – 2007 kerätyn aineiston perusteella. Pintavesien luokittelu on osa laajaa vesienhoidon suunnittelua, jonka perustana ovat vesipuitedirektiivi ja laki vesienhoidon järjestämisestä. Luokitus vahvistetaan vesienhoitosuunnitelmassa vuonna 2015.

Ekologisen luokittelun järjestelmää on kehitetty edellisestä luokittelusta, joten tämänkertaisia tuloksia ei voi suoraan verrata aikaisempiin. Kuitenkin kokonaisuudessaan näyttää siltä, että suuria muutoksia pintavesien tilassa ei ole tapahtunut 2000-luvun alkupuolen tilanteeseen verrattuna. Useimmat luokan muutokset johtuvat juuri luokittelujärjestelmän tarkentumisesta tai uudesta, kattavammasta seuranta-aineistosta. Nyt valmistuneessa luokittelussa on voitu käyttää selvästi enemmän biologista aineistoa kuin aikaisemmin, mikä on osaltaan vaikuttanut luokittelutuloksiin. Kohteita, joissa ekologinen luokka on todellisuudessa muuttunut, on Uudenmaan alueella vain muutamia.

Luokituskartta: Pintavesien ekologinen tila v. 2013 Uudellamaalla. (pdf 849 kt)

Pylväsgraafi pintavesien tilasta Uudellamaalla

Linkki valtakunnalliselle sivulle, josta löytyy linkki karttapalveluun.

 

Lisätietoja:

  • ylitarkastaja Jaana Marttila, puh. 0295 021 431, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi (järvet)
  • biologi Mikaela Ahlman, puh. 0295 021 371, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi (merialue)
  • ylitarkastaja Sirpa Penttilä, puh. 0295 021 446, etunimi.l.sukunimi@ymparisto.fi (joet)

 


Päivitetty
Tulosta Tulosta
Jaa