Tiedotteet 2013

Sivulla on ELY-keskusten uusimmat tiedotteet, alkaen huhtikuusta 2013. Vanhemmat tiedotteet löytyvät vasemmalta kohdasta Tiedotearkisto.

Tiedotteet 2013

Pintavesien tila Etelä-Savossa keskimääräistä parempi (Etelä-Savon ELY-keskus)

Suurin osa Etelä-Savon järvistä ja joista on erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Tulokset perustuvat uuteen arvioon Suomen vesien ekologisesta tilasta. Aiempaan arviointiin verrattuna vesien tilassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Merkittävin vesien tilaa heikentävä tekijä on hajakuormituksesta aiheutuva rehevöityminen.

Järvien ja jokien tila maakunnan alueella on parempi kuin Suomessa keskimäärin. Lähes kaikki suurimmat reittivedet ja Saimaan osa-altaat ovat vähintään hyvässä tilassa. Luokitelluista järvistä pinta-alasta 93 % ja lukumäärästä 90 % on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa. Tyydyttävään luokkaan kuuluu 6,6 % järvipinta-alasta (39 järveä) ja välttävässä tilassa on 4 pienempää järveä (0,13 % järvipinta-alasta). Huonoksi luokiteltavia järviä ei esiinny lainkaan.

Joet ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa luokassa (79% pituudesta ja 90% lukumäärästä). Noin kymmenesosa luokiteltujen jokien lukumäärästä ja 21% kokonaispituudesta kuuluu tyydyttävään luokkaan (5 jokea). Välttävään tai huonoon luokkaan kuuluvia jokia ei esiinny lainkaan. Jokien tila on maakunnassa on parempi kuin Suomessa keskimäärin – sekä jokipituus että lukumäärä huomioiden Etelä-Savossa on vähiten hyvää huonommassa tilassa olevia jokia. Suuresta järvisyydestä johtuen alueen jokien määrä on Etelä-Savossa vähäinen ja joet ovat melko lyhyitä ja kooltaan pieniä.

Merkittävimmät järvi- ja jokimuodostumat luokiteltiin

Maakunnan pinta-alasta 25 % on vettä. Uuteen luokitustarkasteluun on otettu mukaan maakunnan kaikki yli 50 hehtaarin järvet (516 kpl) sekä merkittävimmät jokimuodostumat (53 kpl). Käytettävissä olevan tiedon perusteella järvistä 442 kpl (98 % koko pinta-alasta) ja joista 49 kpl (93% pituudesta) kyettiin luokittelemaan. Luokittamatta jäi pääsääntöisesti pienempiä muodostumia. Uuden luokituksen myötä Etelä-Savon vesien tila tunnetaan nyt monipuolisemmin ja kattavammin.

Kokonaisluokitteluun lisätään vielä haitallisten ja vaarallisten aineiden luokittelu eli ns. veden kemiallinen tila-arvio, joka valmistuu talvella 2013/2014 ja voi osaltaan vielä vaikuttaa ekologisen luokittelun kokonaisarvioon.

Vesien tilassa vain vähäisiä muutoksia

Vesien tila on pääosin pysynyt samana verrattuna edelliseen vuosien 2000-2007 luokitukseen. Tilaluokka on pysynyt samana 213 järvellä ja 19 joella. Tila on parantunut 40 järvellä ja 10 joella ja heikentynyt 58 järvellä ja 8 joella. Eniten muutoksia on pienissä vesissä.

Merkittävimmät muutokset ovat Joroisten seudun vesissä, joissa tyydyttävän tilan osuus on pinta-alallisesti kasvanut mm. Haapaselkä sekä Sysmäjärvi. Myös Kyyveden luoteinen osa on muuttunut hyvästä tyydyttäväksi. Mikkelin alapuolinen Saimaa sekä Varkauden alapuolinen osa Haukivettä ovat edelleen tyydyttävässä tilassa.

Vain muutamissa vesimuodostumissa on tapahtunut todellisia muutoksia. Merkittävä osuus todetuista luokkamuutoksista johtuu menetelmällisistä muutoksista, uudesta seuranta-aineistosta tai vesimuodostuman tyypin muutoksesta. Varsinkin biologista seuranta-aineistoa on nyt esiteltävässä luokituksessa ollut käytössä enemmän kuin edellisessä luokituksessa.

Merkittävä osa järvistä on luokiteltu pelkästään vedenlaadun perusteella tai asiantuntija-arvioon nojautuen. Suppeaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus on tehty lukumääränä 17 %:ssa järvistä joiden yhteinen pinta-ala on vajaa 40%. Laaja biologinen aineisto on ollut käytettävissä lähinnä suurimmissa järvialtaissa, joiden osuus järvialasta on myös vajaat 40 %. Useissa pienemmissä järvissä luokitus on vähäisen seuranta-aineiston vuoksi puutteellinen. Näissä järvissä luokitustulokseen on suhtauduttava kriittisesti ja niissä tarvitaan jatkossa lisäseurantaa luokituksen varmentamiseksi.

Merkittävimpiä vesistöjen tilaa heikentäviä tekijöitä Etelä-Savossa ovat hajakuormituksesta (maa- ja metsätalous, haja-asutus) aiheutuva rehevöityminen sekä asuma- ja teollisuusjätevedet sekä teollinen toiminta valuma-alueilla (mm. turvetuotanto). Hajakuormituksen vaikutukset näkyvät erityisesti matalissa humuspitoisissa järvissä mutta heijastuvat lievempänä myös vesistöjen yleiseen tilaan.

Pintavesien luokituksen perustana ekologinen tila

Pintavesien ekologisen luokituksen perustana on vesistöjen ekologinen tila, joka määritellään biologisten laatutekijöiden (levät, pohjaeläimet, vesikasvit ja kalat) pohjalta. Lisäksi luokituksessa käytetään apuna vesien kemiallista tilaa, joka määritetään haitallisten aineiden ympäristölaatunormien perusteella hyväksi tai hyvää huonommaksi. Arvioitavana olevan vesistön levien, kalojen, pohjaeläinten ja vesikasvien tilaa verrataan sellaisten vesistöjen oloihin, joissa ihmisen vaikutus on vähäinen. Mitä vähäisempi ihmisen vaikutus on, sitä parempi on vesistön ekologinen laatu. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon myös veden laatutekijät (mm. kokonaisravinteet, pH, näkösyvyys) ja hydromorfologiset tekijät (mm. vaellusesteet).

Ekologisen tilan arviointi lähtee vesien luontaisista ominaispiirteistä, joiden mukaan pintavedet jaetaan tyyppeihin. Kullekin pintavesityypille on määritetty vertailuolot, jotka vastaavat mahdollisimman häiriintymätöntä vesien tilaa. Vesimuodostuman tilan arviointi on tehty vertaamalla tarkasteltavia tilatekijöitä vastaaviin tekijöihin vertailuoloissa. Luokittelukriteerit ovat eri tyyppisille vesille erilaiset.

Vesien ekologinen luokittelujärjestelmä liittyy vesienhoidon laaja-alaiseen suunnitteluun EU:n alueella. Tavoitteena on pintavesien vähintään hyvä ekologinen tila ja pohjavesien hyvä kemiallinen ja määrällinen tila. Vesistöille, jotka eivät täytä tavoitteita, on suunniteltava tarpeen mukaan toimenpiteitä.

Vesien tilan parantaminen on pitkäjänteistä työtä

Suomessa vesiensuojelua on tehty jo useita vuosikymmeniä. Vesien tilan parantaminen vaatii kuitenkin edelleen toimenpiteitä. Toimenpiteitä tilan parantamiseksi suunnitellaan Etelä-Savossa kuten muuallakin Suomessa ELY- keskusten ja alueellisten toimijoiden yhteistyöllä. Valmistuneen luokituksen avulla tarkennetaan ensimmäisen suunnittelukierroksen jälkeen aloitettuja toimenpiteitä sekä suunnitellaan tarvittavia uusia toimenpiteitä. Työ vesien tilan parantamiseksi on pitkäjänteistä ja edellyttää eri tahojen laajaa sitoutumista työhön.

Uudet vesienhoidon toimenpidesuunnitelmat ja vesienhoitosuunnitelmat valmistuvat v. 2014. Näitä koskeva yleinen kuuleminen alkaa lokakuussa 2014.

Linkit:

Luokittelusta saa lisätietoja:

Hydrobiologi Pekka Sojakka (luokitus), 0295 024 233, pekka.sojakka(at)ely-keskus.fi

Hydrobiologi Antti Haapala (luokitus), 0295 024 173, antti.haapala(at)ely-keskus.fi

Hydrobiologi Pertti Manninen (vesienhoito), 0295 024 209, pertti.manninen(at)ely-keskus.fi

Erikoissuunnittelija Juho Kotanen (vesienhoito), 0295 024 192, juho.kotanen(at)ely-keskus.fi

Hydrobiologi Jani Pulkkinen (luokitus), 0295 024 142, jani.pulkkinen(at)ely-keskus.fi


Päivitetty
Tulosta Tulosta
Jaa