Tiedotteet 2019

Hirvieläinvaaraselvitys apuna onnettomuuksien vähentämisessä: suurin onnettomuusriski on hämärällä ajettaessa

Tieliikennelain uudistus astuu voimaan 1.6. 2020, jonka myötä myös kauriseläimistä varoittava merkki otetaan käyttöön.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella eli Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä on vahva hirvikanta.

"Hirville luontainen vaeltaminen kesä- ja talvilaidunalueiden välillä aiheuttaa hirvien liikkumista myös vilkasliikenteisten maanteiden yli. Myös valkohäntäpeurakanta on suotuisten elinolosuhteiden myötä voimistunut erityisesti Uudenmaan sekä Kanta-Hämeen maakunnissa ja on paikoin jo merkittävä liikenneturvallisuusongelma", kertoo Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuusvastaava Marko Kelkka.

Hirvieläinvaaraselvitys Uudenmaan ELY-keskuksen alueella on nyt päivitetty. Selvityksen mukaan vuosina 2014-2018 Uudenmaan maakunnassa tapahtui yhteensä 734 hirvionnettomuutta, keskimäärin 147 kpl vuodessa, ja peuraonnettomuuksia vuonna 2018 2048 kpl. Kanta-Hämeessä hirvionnettomuuksia tapahtui vuosina 2014-2018 219 kpl, keskimäärin 44 kpl vuodessa, ja peuraonnettomuuksia vuonna 2018 1092 kpl. Päijät-Hämeessä ja Iitissä hirvionnettomuuksia tapahtui vuosina 2014-2018 yhteensä 277 kpl, keskimäärin 55 kpl vuodessa, ja peuraonnettomuuksia vuonna 2018 275 kpl.

Selvityksen kokoamisessa haasteita aiheutti se, että vuoden 2015 jälkeen poliisi tilastoi peuraonnettomuuksien osalta vain henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuudet. Tiedot peuraonnettomuuksista perustuvatkin nyt riistanhoitoyhdistysten kirjaamiin suurriistavirka-aputapahtumatietotoihin, joita löytyy vuodesta 2017 eteenpäin. Kyseisessä aineistossa ei ole tietoja onnettomuuksien vakavuusasteesta.

 

Pienempi ajonopeus vähentää onnettomuusriskiä

Hirvieläinonnettomuuksien kannalta kriittisin ajankohta on eläinten kiima-aika, jolloin ne liikkuvat paljon ja tavallista enemmän myös tiealueella.

"Hirvien kiima-aika ajoittuu syys-lokakuulle ja valkohäntäkauriin loka-marraskuulle. Myös nuoret, emästään vieroitetut ja liikenteeseen tottumattomat hirvieläimet ovat riski liikenteessä", muistuttaa Destian maisema-arkkitehti ja raportin projektipäällikkö Laura Soosalu.

Onnettomuusriski on suurin hämärässä, muutama tunti ennen ja jälkeen auringonlaskun. Onnettomuuksista jopa lähes kaksi kolmasosaa ajetaan hämärässä tai pimeässä. Samalla kun näkyvyys tieympäristöön on heikko, uskaltautuvat hirvet hämärän turvin ylittämään tietä siirtyessään ruokailualueille.

Hirvi tai peura on usein osa suurempaa laumaa, joten tietä ylittävän eläimen havaitsemisen jälkeen on syytä varautua kohtaamaan useampi peura tai hirvi.

"Kun hirvieläimen huomaa tien läheisyydessä, on parasta pudottaa heti nopeutta ja tarvittaessa jopa pysähtyä. Hämärässä, huonon näkyvyyden vallitessa tai erityisen vesakkoisella tieosuudella alhaisempi nopeus antaa lisäaikaa havainnointiin. Alhaisempi törmäysnopeus vähentää hirvieläinonnettomuuden seurauksien vakavuutta", muistuttaa Kelkka.

Riski törmätä hirvieläimeen on suuri erityisesti riista-aitojen päissä, riista-aitojen aukkokohdissa, metsän reunoissa ja alavilla kosteilla metsäosuuksilla. Muutkin metsän eläimet suosivat usein samoja kulkuväyliä. Kauriseläimen voi kohdata myös peltomaisemissa.

Lievistäkin hirvieläin-, suurpeto- ja villisikaonnettomuuksista on tärkeää ilmoittaa viipymättä hätäkeskukseen, jotta kolariin joutuneen eläimen kärsimykset ja lisävahinkojen riskit voidaan minimoida. Kolaripaikan merkitseminen on tärkeää, jotta auttajat löytävät onnettomuuspaikan. Onnettomuustilastoja käytetään myös tieturvallisuuden parantamiseen.

 

Hirvieläinonnettomuuksia pyritään vähentämään yhteistyöllä

Uudenmaan ELY-keskus pyrkii vähentämään hirvieläinonnettomuuksia tiedottamalla, varoittamalla kuljettajia vaara-alueista liikennemerkein, vaikuttamalla ajokäyttäytymiseen esimerkiksi alentamalla nopeusrajoitusta sekä rakentamalla riista-aitoja ja yli- ja alikulkujärjestelyjä eläimille. Lisäksi merkittävä rooli hirvieläinonnettomuuksien vähentämisessä on Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten koordinoimalla hirvieläinkannan säätelyllä eli metsästämisellä.

Hirvieläinvaaraselvitys esittää Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakuntiin uusia hirvi- ja kaurisvaroitusalueita yhteensä 452 kilometriä. Uusia riista-aitoja on esitetty yhteensä 184 kilometriä, joista kiireellisimmät kohteet 40 kilometriä. Nykyisiä hirvivaroitusalueita esitettiin poistettavaksi tai lyhennettäväksi 162 kilometriä ja peuravaroitusalueita 15 kilometriä. Lisäksi ehdotetaan riistasiltojen ja riista-alikulkujen rakentamista kohteisiin, joissa on tapahtunut runsaasti hirvi- ja peuraonnettomuuksia. Yhteistyön kehittämisellä ELY-keskuksen, hoidon alueurakoiden ja riistanhoitoyhdistysten välillä voidaan parantaa tietoisuutta riistaelämistä ja niiden liikkumisesta tieympäristössä, ja nopeuttaa toimenpiteiden toteuttamista.

Hirvieläinvaaraselvitys löytyy ELY-keskusten Doria-julkaisuarkistossa osoitteesta: https://www.doria.fi/handle/10024/172656

 

 Lisätietoa Uudenmaan ELY-keskuksen Liikenneturvallisuus-sivuilta

 www.ely-keskus.fi/web/ely/liikenneturvallisuus

 

Lisätietoja:

• Uudenmaan ELY-keskus, liikenneturvallisuusvastaava Marko Kelkka,

p. 040 180 1668, marko.kelkka@ely-keskus.fi

• Destia Oy, Laura Soosalu,

p. 040 758 2105, laura.soosalu@destia.fi

 

Hirvieläinvaaraselvityksen päätavoitteena oli koota Uudenmaan ELY-keskuksen alueelle (Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme ja Päijät-Hämeen maakuntaan 2021 liitettävä Iitti) toimenpideohjelma, jonka toimilla voidaan vähentää hirvieläinonnettomuuksien määrää maantieliikenteessä. Suunnitelma on osa Uudenmaan ELY- keskuksessa tehtävää liikenneturvallisuustyötä. Selvitystyön laati Destia Oy.


Päivitetty