Järvien rehevöityminen näkyy kasviplanktonlajistossa (Uusimaa)
Rehevöityminen heijastuu järvien kasviplanktonlajistoon, ja rehevissä ja karuissa järvissä elää hyvin erilainen kasviplanktonyhteisö. Tämä käy ilmi uudesta raportista, johon on koottu tiedot Uudenmaan järvien kasviplanktonnäytteistä vuosilta 2014–2015.
Raporttiin on koottu tiedot yhteensä 90 järveltä eri puolilta Uuttamaata. Osalla järvistä saatiin aivan uutta tietoa levälajistosta ja kasviplanktonin biomassasta. Esimerkiksi Espoon Sahajärveltä ja Raaseporin Tuulijärveltä ELY-keskuksella ei ollut aikaisempaa tietoa kasviplanktonyhteisöistä. Osalla järvistä, kuten Lapinjärvellä ja Lohjan Puujärvellä, lajistoa on seurattu jo pitkään. Varhaisimmat tiedot Uudenmaan järvien kasviplanktonlajistosta ovat peräisin 1930–1940 -luvuilta.
Raportissa esitetään järvikohtaisesti tulokset kasviplanktonlajistosta ja -biomassasta. Jokaiselle järvelle on laadittu luonnehdinta siitä, mitä tulokset kuvaavat, ja uusimpia tuloksia on verrattu aikaisempiin tietoihin. Erot järvien välillä ovat suuria. Useilla järvillä kasviplanktonlajisto kuvaa voimakasta rehevyyttä. Esimerkiksi Vihdin Enäjärvi ja Sipoon Savijärvi ovat tulosten perusteella ylireheviä. Osa järvistä on muuttunut ajan myötä rehevämmiksi, esim. luonnontilainen Vitsjön Raaseporissa on muuttunut karusta keskituottoiseksi järveksi 1980-luvun jälkeen. Uudellamaalla on kuitenkin myös hyväkuntoisia, karuja järviä, joissa elää monimuotoinen kasviplanktonyhteisö. Tällaisia ovat esim. Malarijärvi Raaseporissa sekä Vihtijärvi.
Uudenmaan ELY-keskus seuraa vesistöjen tilaa vuosittain vesinäytteiden, kasviplanktonlajiston, vesikasvikartoitusten ja pohjaeläinnäytteiden avulla. Raportin järvien kasviplanktonlajistosta ja -biomassasta vuosina 2014–2015 on kirjoittanut Jorma Keskitalo Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla.
Lisätietoja:
Ylitarkastaja Jaana Marttila, Uudenmaan ELY-keskus, 0295 021 431, [email protected]
Kuva: Jorma Keskitalo