Uusiutuvan energian lupaneuvonta

Neuvomme lupamenettelyitä koskevissa asioissa: 0295 020 920

Vesivoima

Vesivoiman osuus on viime vuosina ollut noin 15–25 % kotimaisesta sähköntuotannosta. Vesivoima onkin edelleen merkittävin uusiutuvan sähkön tuotantomuoto. Mahdollisuuksia vesivoiman lisärakentamiseen on Suomessa edelleen olemassa, vaikka suurimmat kohteet onkin jo pääosin rakennettu. Lisävoiman saanti keskittyykin pääosin jo rakennettujen voimalaitosten tehon kasvattamiseen. Vesivoiman käyttöön liittyy omat erityissäännöksensä vesilaissa ja myös omanlaisia menettelyjä, kuten yhteisen vesivoiman käyttämiseen liittyvä osallistumistarjousmenettely.

Vesivoimalaitokset on jaettu kokoluokaltaan suuriin (kokonaisnimellisteho yli 10 MW) ja pienvesivoimaan (kokonaisnimellisteho alle 10 MW) mutta vaadittavat luvat ja menettelyt ovat pääosin samat kokoluokasta riippumatta.

Lupaviranomaisten tulee käsitellä vesivoiman rakentamisen, verkkoon liittämisen ja käyttämisen edellytyksenä olevat lupamenettelyt ja muut hallinnolliset hyväksymismenettelyt valmiiksi kahden vuoden määräajassa, tai vuodessa mikäli kyseessä on sähköntuotantokapasiteetiltaan alle 150 kW voimalaitos tai laitoksen päivittämishanke.

Vesivoimaan liittyvät luvat ja menettelyt

  • Vesivoiman perustamisen vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle. Usein on kyse myös jo rakentuneista alueista, jolloin kaavoitus on sopiva työkalu voimalan vaikutuksien selvittämiseen.

    Maakuntakaavalla ohjataan seudullisesti merkittävää kokonaisuutta

    Seudullisesti merkittävää rakentamisen kokonaisuutta ohjataan maakuntakaavalla, missä voidaan edistää hankkeiden toteutumista osoittamalla merkittävien toimintojen periaatteelliset sijaintiratkaisut sekä ohjaamalla yksityiskohtaisempaa suunnittelua maakuntakaavamääräyksillä.

    Konkrettiset rakentamisen edellytykset luodaan kuntatason kaavoituksella

    Kuntatasoisella kaavoituksella luodaan konkreettiset edellytykset alueiden toteutumiselle tai kehittämiselle. Yleiskaavoituksessa määritetään hankkeiden suhde muuhun yhdyskuntarakenteeseen. Asemakaavoituksella mahdollistetaan alueelle rakentaminen tilanteissa, joissa rakentaminen on tarpeen määritellä tarkasti suhteessa alueen muuhun maankäyttöön ja kaavan vaikutusten arviointi edellyttää tarkkaa sijainnin ohjausta rakentamisen vaikutusten vuoksi. Tyypillisiä tällaisia alueita ovat taajamien läheiset alueet sekä teollisuus- ja satama-alueet.

    Toiminnan vaikutukset muiden toimintojen toteutumismahdollisuuksille selvitettävä

    Kaavoituksella osoitetun tai suunnitellun muun toiminnon toteutumismahdollisuus tulee myös selvittää ja siitä tulee varmistua hanketta kehitettäessä. Jos kaavassa on esitetty esim. asuinalue tai toinen energiahanke, ei uuden hankkeen vaikutukset saa olla sellaisia, että ne estävät jo suunnitellun alueidenkäytön toteutumisen. Myös voimassa olevien merkintöjen ajantasaisuus tulee tarkistaa ja olemassa olevien kaavojen päivitykselle voi olla tarve, mikäli sen selvitykset eivät vastaa uuden hankkeen aiheuttamia vaikutuksia.

    Energiahanke on mahdollista toteuttaa suunnittelutarveratkaisulla

    Jos hanke sijoittuu suunnittelutarvealueelle, riippuu hankkeen laadusta ja sijaintipaikasta, riittääkö suunnittelutarveratkaisu vai tuleeko sijoittaminen ratkaista kaavalla. Energiahanke on mahdollista toteuttaa suunnittelutarveratkaisulla, jos alueen ja sen ympäristön käyttö ja ympäristöarvot eivät aseta rakentamiselle rajoituksia, eikä rakentamisen ja muun alueiden käytön välillä ole merkittävää yhteensovittamistarvetta. Asian arvioi kunnan viranomainen. Vaikutusten hallinnan ja kokonaisuuden hallinnan näkökulmasta on suotavaa, että teollisen kokoluokan voimalaitosrakentaminen perustuu keskittämiseen ja kaavoitukseen.

    Kiinteät muinaisjäännökset huomioitava

    Kaavoitusta suunniteltaessa otetaan myös hyvissä ajoin selko siitä, saattaako kaavoituksen toimeenpano koskea kiinteää muinaisjäännöstä. Kaavoituksen yhteydessä tehdään arkeologisen kulttuuriperinnön inventointi muun muassa sen selvittämiseksi, onko alueella ennestään tuntemattomia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Jos hanketta toteutettaessa löytyy ennestään tuntematon kiinteä muinaisjäännös, työ keskeytetään ja otetaan viipymättä yhteyttä alueelliseen vastuumuseoon tai Museovirastoon ohjeistuksen saamiseksi. Tarvittaessa Museovirastolta haetaan kajoamislupaa kiinteään muinaisjäännökseen. Tutkimuslupaa haetaan, jos sitä edellytetään kajoamisluvassa. Vesivoimaan liittyvissä kohteissa voi myös tulla vastaan aiempaan vesirakentamiseen (kosket) liittyviä jäännöksiä, joiden osalta tarvitaan todennäköisesti kajoamis- ja tutkimuslupaa, jos jäännöksiin kajotaan rakentamisen yhteydessä.

    Rakennuslupa tarvitaan aina

    Vesivoimalaitoksen rakennukset edellyttävät myös aina Maankäyttö ja rakennuslain mukaisen rakennusluvan.

  • Ympäristövaikutusten arviointimenettely

    Vesivoimalaitokset voivat tarvita lain ympäristövaikutusten arviointimenettelyistä mukaisen YVA-arviointimenettelyn. YVA-arvioinnin tarve voi tulla suoraan YVA- lain hankeluettelon perusteella. Vesivoimalaitoksen rakentaminen voi myös edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä yksittäistapauksessa suoritettavan harkinnan perusteella. Yksittäistapauksen harkinnassa otetaan huomioon hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne sekä myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset. Toimialueen ELY-keskus tekee päätöksen YVA-menettelyn soveltamistarpeesta yksittäistapauksessa. Hankkeesta vastaava voi pistää asian vireille.

    YVA ja kaavoitus on mahdollista tehdä yhteismenettelynä

    Suurten hankkeiden toteuttaminen saattaa edellyttää sekä YVA-lain mukaista menettelyä että eri tasoista kaavoitusta. Kun kaava laaditaan YVA-laissa tarkoitetun hankkeen toteuttamiseksi, hankkeen ympäristövaikutukset voidaan arvioida YVA-lain mukaisen menettelyn sijaan kaavoituksen yhteydessä. Hankevastaava voi tehdä aloitteen yhteismenettelystä yhteysviranomaiselle. Edellytyksenä YVA-menettelyn toteuttamiselle kaavoituksessa on, että ELY-keskus ja kaavoituksesta vastaava viranomainen puoltavat aloitetta. Pienvesivoimalan (alle 10 MW) todennäköisyys YVA-menettelylle on pienempi mutta yksittäistapauksessa suoritettavan harkinnan perusteella edelleen mahdollinen.

    Vesilupa tarvitaan aina

    Vesivoimalaitoksen rakentamiselle on vesilain mukaan aina oltava aluehallintoviraston lupa. Voimalaitoksen rakentamiseksi luetaan myös vesistön perkaaminen ja uuden uoman tekeminen laitosta varten. Usein vesivoiman käyttöönottoon liittyy myös säännöstelyn aloittaminen. Vesilupaan liittyy käyttöoikeusedellytys hankkeen koosta ja käyttöön otettavan vesivoiman määrästä riippumatta. Alueiden lisäksi hakijalla on oltava oikeus hankkeessa käyttöönotettavaan vesivoimaan.

    Luonnonsuojelulain ja vesilain mukaiset poikkeukset

    Voimalaitoshankkeilla on usein säännöstelyn kautta maankäytöllisiä vaikutuksia sekä vaikutuksia vesistöluontoon. Tuotantoalueen sijoituspaikkaa valittaessa tulisi välttää luonnontilaisia ja luonnonarvoiltaan arvokkaita alueita sekä suojeltujen lajien elinpaikkoja tai levinneisyysalueita. Luonnonsuojelulain mukaiset poikkeukset sekä poikkeus vesilain mukaisesta vesiluontotyyppien suojelusta voivat olla joskus tarpeen. Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen lähellä toimiessa, voi olla tarpeen tehdä ilmoitus Natura-alueeseen mahdollisesti vaikuttavasta toimenpiteestä tai jopa Natura-arviointi.

  • Vesivoimahankkeen suunnittelun yhteydessä tulee myös saman aikaisesti suunnitella hankkeen liittyminen sähköverkkoon, jotta hankkeen kokonaisvaikutukset pystytään arvioimaan. Vesivoimalaitos voi myös tarvita käyttöoikeuksia verkkoliitäntää varten tarvittavien laitteiden ja johtojen sijoittamiseen.

    Sähköjohtojen sijoitukseen liittyvät luvat

    Nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköjohdon reitille tulee saada sähkömarkkinalain mukainen kunnan suostumus, jos oikeutta sähköjohdon sijoittamiseen ei perusteta lunastuslain mukaisella lunastusluvalla ja sähköjohto rakennetaan muualle kuin kaavassa tätä varten varatulle alueelle. Jos hanketta varten tarvitsee hankkia alueita pakkolunastamalla, tarvitaan lunastuslupa. Lupa voi koskea lunastusta omistusoikeudella tai käyttöoikeudella. Jos ennen lunastuslupaa on tarpeen tehdä hankealueella maastotutkimuksia hankkeen suunnittelemiseksi ja lunastamisen tarpeen selvittämiseksi, sitä varten on haettava Maanmittauslaitokselta tutkimuslupaa. Mikäli kyse on johtojen sijoittamisesta, voidaan tarvittava käyttöoikeus saada kunnan rakennusvalvontaviranomaisen yhdyskuntateknisten johtojen sijoittamispäätöksen perusteella. Ensisijaista on kuitenkin sopiminen käyttöoikeudesta maanomistajan kanssa.

    Hankelupa, verkonhaltijan suostumus ja ilmoitus Energiavirastolle

    Suurjännitejohdon rakentamiseen on haettava sähkömarkkinalain mukaista hankelupaa Energiavirastolta, jos sähköjohdon jännite on vähintään 110 kV. Voimalaitoksen kytkeminen verkkoon edellyttää lisäksi verkonhaltijan suostumusta. Sähkömarkkinalain mukaan sähkön tuottajan tulee myös ilmoittaa Energiavirastolle voimalaitoksen rakentamissuunnitelmasta ja käyttöönottamisesta, voimalaitoksen pitkäaikaisesta tai pysyvästä käytöstä poistamisesta sekä tehonkorotuksesta, jos voimalaitos on teholtaan vähintään yhden megavolttiampeerin (noin megawatin) suuruinen.

  • Useammin vesivoimahankkeissa kyse on vanhojen laitosten päivittämisestä. Valtaosa jo rakennettujen vesistöjen lisäpotentiaalista saadaan juuri laitosten tehoa kasvattamalla.

    Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarveharkinta

    Hankeluetteloon perustuvaa YVA-menettelyä sovelletaan myös hankeluettelon mukaisten hankkeiden muutoksiin tai laajennuksiin, jos muutos tai laajennus itsessään vastaa hankkeen määriteltyä kokorajaa. Mutta myös tätä pienemmät muutokset tai laajennukset voivat aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jolloin YVA-velvoite voi tulla YVA-tarveharkintapäätöksen perusteella.

    Muutos voi vaatia vesiluvan

    Vesilupa tarvitaan myös luvan saaneen laitoksen muuttamiseen, jos muutos on niin merkittävä, että se loukkaa yleisiä tai yksityisiä etuja. Uuden vesivoiman käyttöönotto edellyttää myös vesilupaa ja siten myös oikeuden saamista ko. energiaan. Muutoksen luvanvaraisuus siis kytkeytyy samoihin vaikutuksiin, jotka uusien hankkeiden osalta synnyttävät luvantarpeen. Muutostilanteessa luvantarvetta arvioidaan suhteessa olemassa olevaan lupaan ja sen ehtoihin. Näin luvantarve kytkeytyy sellaisiin vaikutuksiin, joita aiemmassa luvassa ei ole otettu huomioon.

    Muinaisjäännökset huomioitava

    Näissä kohteissa voi myös tulla vastaan aiempaan vesirakentamiseen (kosket) liittyviä jäännöksiä, joiden osalta tarvitaan todennäköisesti muinaismuistolain kajoamis- ja tutkimuslupaa, jos jäännöksiin kajotaan rakentamisen yhteydessä.

    Ilmoitus Energiavirastolle

    Sähkömarkkinalain mukainen ilmoitus Energiavirastolle voimalaitoksen rakentamissuunnitelmasta koskee myös tehonkorotusta, jos päivitetty voimalaitos on teholtaan vähintään yhden megavolttiampeerin (noin megawatin) suuruinen.

  • Pienvesivoimalaitokset jaetaan tehonsa puolesta kahteen kokoluokkaan; varsinaisiin pienvesivoimalaitoksiin, joiden teho on 1–10 MW ja minivesivoimalaitoksiin, joiden teho on alle 1 MW. Tässä yhteydessä pienvesivoimana käsitellään teholtaan kaikkia alle 10 MW voimalaitoksia.

    YVA-menettely mahdollinen

    Pienvesivoiman luvitus noudattaa pääasiassa ison vesivoimalaitoksen luvitusta. Todennäköisyys YVA-menettelylle on isompaa laitosta pienempi mutta yksittäistapauksessa suoritettavan harkinnan perusteella edelleen mahdollinen.

    Vesivoimalaitos vaatii aina vesiluvan

    Vesilaissa vesivoimalaitoksen rakentaminen on aina luvanvaraisten vesitaloushankkeiden listassa, joten vähäinenkin uuden vesivoiman käyttöön ottaminen edellyttää luvan. Voimalaitoksen rakentamiseksi luetaan myös vesistön perkaaminen ja uuden uoman tekeminen laitosta varten. Usein vesivoiman käyttöönottoon liittyy myös säännöstelyn aloittaminen. Vesilupaan liittyy käyttöoikeusedellytys hankkeen koosta ja käyttöön otettavan vesivoiman määrästä riippumatta. Alueiden lisäksi hakijalla on oltava oikeus hankkeessa käyttöönotettavaan vesivoimaan.

    Luonnonsuojelulain ja vesilain mukaiset poikkeukset

    Isomman laitoksen tavoin luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi tai luonnonsuojelulain poikkeukset voivat olla tarpeen, kuten myös poikkeus vesilain vesiluontotyyppien suojelusta. Sama koskee myös muinaismuistolain kajoamislupaa ja tutkimuslupaa.

    Rakennuslupa tarvitaan aina

    Myös pienen vesivoimalaitoksen rakennukset tarvitsevat aina MRL:n mukaisen rakennusluvan.

    Laitteiden ja johtojen sijoittaminen

    Pienikin vesivoimalaitos voi tarvita käyttöoikeuksia verkkoliitäntää varten tarvittavien laitteiden ja johtojen sijoittamiseen. Tarvittava käyttöoikeus voidaan saada kunnan rakennusvalvontaviranomaisen yhdyskuntateknisten johtojen sijoittamispäätöksen perusteella. Ensisijaista on kuitenkin sopiminen käyttöoikeudesta maanomistajan kanssa.

    Verkonhaltijan suostumus ja ilmoitus Energiavirastolle

    Voimalaitoksen kytkeminen verkkoon edellyttää lisäksi verkonhaltijan suostumusta. Sähkömarkkinalain mukaan sähkön tuottajan tulee myös ilmoittaa Energiavirastolle voimalaitoksen rakentamissuunnitelmasta ja käyttöönottamisesta, voimalaitoksen pitkäaikaisesta tai pysyvästä käytöstä poistamisesta sekä tehonkorotuksesta, jos voimalaitos on teholtaan vähintään yhden megavolttiampeerin (noin megawatin) suuruinen.

Päivitetty: 23.02.2022