Aurinkoenergia

Kunnan rakennustarkastuksen menettelyt riittävät

Keskikokoisten ja kotitalouksien aurinkoenergiahankkeisiin riittää yleensä pelkästään kunnan rakennustarkastukseen liittyvät menettelyt.

Aurinkopaneelin tai -keräimen asennus vaatii kunnan rakennusvalvonnalta toimenpideluvan, mikäli se vaikuttaa merkittävästi kaupunkikuvaan tai ympäristöön, tai jos rakennus /alue on esimerkiksi suojeltu tai kulttuurihistoriallisesti merkityksellinen. Rakennusjärjestykset ovat kuntakohtaisia, joten eri kunnissa voi olla erilaiset lupamenettelyä koskevat vaatimukset. Aurinkopaneelit voivat olla vapautettu luvanvaraisuudesta, mutta tällöin on kuitenkin tehtävä ilmoitus rakennusvalvontaan. Oman kunnan määräykset koskien aurinkoenergiaa kannattaa selvittää jo suunnitteluvaiheessa.

Uudisrakennuksissa aurinkoenergian luvitus tapahtuu muun luvituksen yhteydessä.

Aurinkosähköhankkeet rakennetaan yleensä palvelemaan yksittäistä käyttökohdetta.

Tarvitaan sopimus sähköverkon haltijan kanssa

Yleensä laitos kytketään verkkoon verkkoinvertterin avulla, jolloin siihen tarvitaan sopimus sähköverkonhaltijan kanssa. Tuottajan on syytä varmistaa sähköverkonhaltijalta, että aurinkosähköjärjestelmän laitteisto täyttää sähköverkon ja sähköturvallisuusmääräysten vaatimukset. Tekniset vaatimukset täyttävällä sähköä tuottavalla voimalaitoksella on oikeus tulla liitetyksi alueen sähköverkkoon. Sähköverkon-haltijalla on liittämisvelvollisuus toiminta-alueellaan. Sähköä ei saa syöttää verkkoon ilman, että sille on joku ostaja.

Aurinkosähkön pientuottajat myyvät yleensä ylijäämäsähkönsä sähköyhtiöille, mutta sähköyhtiöillä ei ole minkäänlaista ostovelvoitetta pientuottajien aurinkosähkölle. Verkkoinvertterin lisäksi aurinkosähköjärjestelmä saattaa olla varustettu verkkoakulla, joka voi kiinteistön sähköntarpeen lisäksi olla erillisen sopimuksen kautta verkkoyhtiön käytettävissä tasaamassa verkon kulutushuippuja. Kiinteistön sähköverkossa latausasemassa olevan sähköauton akkua voidaan myös käyttää vastaavalla tavalla, mutta edellyttää siihen sopivaa latausaseman varustelua ja sopimusta verkkoyhtiön kanssa.

Suljetulle verkolle lupa Energiavirastolta

Aurinkosähköjärjestelmässä on mahdollista toteuttaa myös suljettu jakeluverkko, jolla voidaan hoitaa maantieteellisesti rajatun teollisuus tai elinkeinoalueen sähköverkkotoimintaa. Toiminta on luvanvaraista ja taloudeltaan säänneltyä toimintaa, tosin kevyemmin kuin tyypillinen jakeluverkko. Suljettu jakeluverkko tarvitsee sähkömarkkinalain mukaisen suljetun jakeluverkon sähköverkkoluvan. Tämä menettely ei kuulu uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain piiriin. Lisätietoa asiasta saa Energiaviraston verkkosivuilta

Hankkeen koosta, vaikutuksista ja sijainnista sekä alueen kaavatilanteesta ja eri alueidenkäytön muotojen yhteensovittamistarpeesta riippuu, mitä alueidenkäytön suunnitteluun liittyviä suunnitelmia ja menettelyitä hanke vaatii. Aurinkoenergiajärjestelmien rakentamiseen ei Suomessa ole olemassa yhtenäistä valtakunnallista ohjeistoa. Velvollisuudet ja vastuut määräytyvät kuten muissakin rakennushankkeissa maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön mukaisesti.

Muun muassa alueen ominaisuuksista ja kaavatilanteesta sekä hankkeesta riippuu, onko teollisen mittakaavan aurinkovoimalan sijoittaminen aiotulle alueella mahdollista ja mitä alueiden käytön suunnittelua ja rakentamiseen liittyviä lupia mahdollisesti tarvitaan. Aurinkovoimaa voidaan käsitellä kaikilla alueiden käytön suunnittelun tasoilla (maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava).

Maakuntakaavalla ohjataan seudullisesti merkittävää rakentamisen kokonaisuutta

Useissa vireillä olevissa maakuntakaavahankkeissa on käsitelty aurinkoenergiaa omana teemanaan tai osana uusiutuvaa energiaa. Maakunnat käsittelevät aihetta omista lähtökohdistaan, koska esim. maakunnallisesti merkittävästä aurinkovoimalaitoksen mittakaavasta ei ole yksiselitteistä määritelmää, jota voitaisiin pitää yleisenä lähtökohtana maakunnallisessa suunnittelussa. On myös käyty keskustelua siitä, onko aurinkovoimala ylipäänsä maakunnallisesti merkittävä kysymys alueidenkäytön suunnittelussa – jopa riippumatta voimalan tuotantotehosta ja pinta-alavaatimuksesta. Kysymys kytkeytyy ennen muuta siihen, katsotaanko näillä olevan ylikunnallista suunnittelutarvetta tai ylikunnallisia ympäristövaikutuksia, ja onko perusteltua osoittaa aluevarauksia mahdollisille tuleville hankkeille pitkän aikavälin oikeudellisesti velvoittavassa suunnitelmassa (maakuntakaavan viranomaistoimintaa ohjaava vaikutus).

Kuntatasolla ohjataan merkitykseltään paikallista rakentamista

Aurinkoenergiarakentamisen käytännöistä päätetään kuntakohtaisesti lainsäädännön asettamien reunaehtojen puitteissa. Aurinkoenergiakaavoitus käynnistyy pääasiassa kiinteistöliiketoiminnan tarpeista ja aloitteista. Kuntien alueidenkäytön ohjausvälineet (yleiskaava, asemakaava, rakennus- ja toimenpidelupa sekä rakennusjärjestys) ovat yleensä riittäviä keinoja ohjata aurinkoenergian tuotantoalueiden rakentamista. Laajat aurinkoenergiahankkeet mukaan lukien tuotantolaitos, tuotantolaitoksen tie- ja sähköinfrastruktuuri sekä muuntoasemien ja maakaapeliverkkojen suunnittelu, voivat edellyttää yleiskaavoitusta ja/tai asemakaavoitusta tai muutoksia voimassa oleviin kaavoihin.

Suunnittelutarveratkaisu, rakennuslupa ja toimenpidelupa

Suuren mittakaavan aurinkovoimalaitokset tai suurien paneeliryhmien muusta alueesta erotetut sijoitukset maastoon edellyttävät vähintään MRL:n mukaista toimenpidelupaa. Laaja aurinkovoimala saattaa toimenpideluvan sijasta edellyttää rakennuslupaa, jos sitä mittaluokkansa takia voidaan pitää rakennuksena. Riippuen laitoksen sijoittumisesta, vaikutuksista sekä toiminnan liitynnästä maatalouselinkeinoon rakentaminen saattaa edellyttää suunnittelutarveratkaisua rakennettaessa alueelle, jolla ei ole rakentamista suoraan ohjaavaa kaavaa. Mikäli kaavoituskynnys ylittyy, suunnittelutarveratkaisumenettely ei tule kyseeseen.

Kiinteät muinaisjäännökset huomioitava

Jo kaavoitusvaiheessa tulisi selvittää arkeologinen kulttuuriperintö ja ottaa kiinteät muinaisjäännökset huomioon alueiden käytön suunnittelussa. Jos hanketta toteutettaessa löytyy ennestään tuntematon kiinteä muinaisjäännös, työ keskeytetään ja otetaan viipymättä yhteyttä alueelliseen vastuumuseoon tai Museovirastoon ohjeistuksen saamiseksi. Tarvittaessa Museovirastolta haetaan kajoamislupaa kiinteään muinaisjäännökseen. Tutkimuslupaa haetaan, jos sitä edellytetään kajoamisluvassa.

Mahdolliset häikäisyvaikutukset lentoliikenteelle selvitettävä

Lentoasemien läheisyyteen suunniteltavien aurinkovoimaloiden sijoittelun yhteydessä on syytä selvittää mahdolliset häikäisyvaikutukset lentoliikenteelle. Asia voidaan varmistaa pyytämällä arviointi Fintraffic Lennonvarmistus Oy:ltä

Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) ei automaattisesti edellytetä teollisen mittakaavan aurinkovoimahankkeelle. Aurinkoenergian tuotantoalueen merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät suuren pinta-alatarpeen lisäksi mahdollisesti rakennettavat suurjännitejohdot aurinkosähkön yhteydessä ja lämmönsiirtoputkisto aurinkolämmön yhteydessä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan lain hankeluettelon mukaan hankkeisiin, joihin liittyy energian ja aineiden siirto sekä varastointi (vähintään 220 kilovoltin maanpäälliset voimajohdot, joiden pituus on yli 15 kilometriä).

Teollisen mittakaavan aurinkovoimala voi olla YVA- velvollinen myös yksittäistapauspäätöksen perusteella, mikäli sen katsotaan todennäköisesti aiheuttavan laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen merkittäviä ympäristövaikutuksia. Toimialueen ELY-keskus tekee päätöksen YVA-menettelyn soveltamistarpeesta yksittäistapauksessa. Hankkeesta vastaava voi pistää asian vireille.

Luonnonsuojelulain ja vesilain mukaiset poikkeukset

Tuotantoalueen sijoituspaikkaa valittaessa tulisi välttää luonnontilaisia ja luonnonarvoiltaan arvokkaita alueita sekä suojeltujen lajien elinpaikkoja tai levinneisyysalueita. Luonnonsuojelulain mukaiset poikkeukset sekä poikkeus vesilain mukaisesta vesiluontotyyppien suojelusta voivat olla joskus tarpeen. Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen lähellä toimiessa voi olla tarpeen tehdä ilmoitus Natura-alueeseen mahdollisesti vaikuttavasta toimenpiteestä tai Natura-arviointi.

Ojituksesta ilmoittaminen

Haittaa aiheuttava vesi voidaan johtaa pois halutulta maa-alueelta ojittamalla, putkittamalla tai puroja ja valtaojia perkaamalla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tulee tehdä ennen ojitusta ilmoitus  muusta kuin vähäisestä ojituksesta. Ilmoitus ojituksesta tehdään aina, jos se sijoittuu pohjavesialueelle tai happamille sulfaattimaille. Ilmoitusta ei tehdä vähäisestä ojituksesta, jota on pienehkön metsäkappaleen ojitus, rakennuspaikan kuivattamiseen tarkoitetun ojan tekeminen omalle maalle, vähäisen peltolohkon ojittaminen sekä peltolohkon täydennysojittaminen ja salaojitus.

​Ilmoituksen perusteella arvioidaan hankkeen tarvetta vesiluvalle tai ojitustoimitukselle ja ilmoittaja saa ohjausta, miten ojittaminen suoritetaan ympäristölle mahdollisimman haitattomasti. Ojitusilmoituksen perusteella arvioidaan ojituksen ja alueen mahdollisen ympäristöluvan yhteys vesien käsittelyyn, esimerkiksi turvetuotantoalueen jälkihoidossa. Alueen olemassa olevia vesienkäsittelyrakenteita hyödynnetään, mikäli se on mahdollista. Aurinkoenergiahankkeissa alueiden kuivatustarpeesta kannattaa olla yhteydessä ELY-keskuksen vesilain valvojaan.

Joskus ojitus on laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan niin merkittävää, että lupa tulee hakea aluehallintovirastolta. Pelkkä ojitusilmoitus ELY-keskukselle yleisimmin riittää.

Hankelupa, verkonhaltijan suostumus ja ilmoitus Energiavirastolle

Hankkeen suunnittelun yhteydessä tulee saman aikaisesti suunnitella hankkeen liittyminen sähköverkkoon, jotta hankkeen kokonaisvaikutukset pystytään arvioimaan. Teollisuuskokoluokan aurinkovoimalat voivat vaikuttaa koko sähköverkon rakenteeseen. Aurinkoenergian tuotanto on vaihtelevaa ja tämä tulee huomioida tuotantoa verkkoon liitettäessä. Voimalan tulee pystyä toimimaan verkon jännitteen ja taajuuden vaihdellessa. Sähköverkon haltijalta tulee aina varmistaa voimassa olevat sähköverkon liittymis- ja turvallisuusvaatimukset. Suurjännitejohdon rakentamiseen on haettava sähkö-markkinalain mukaista hankelupaa Energiavirastolta, jos sähköjohdon jännite on vähintään 110 kV. Voimalaitoksen kytkeminen verkkoon edellyttää lisäksi verkonhaltijan suostumusta. Sähkömarkkinalain mukaan sähkön tuottajan tulee ilmoittaa Energiavirastolle voimalaitoksen rakentamissuunnitelmasta ja käyttöönottamisesta, voimalaitoksen pitkäaikaisesta tai pysyvästä käytöstä poistamisesta sekä tehonkorotuksesta, jos voimalaitos on teholtaan vähintään yhden megavolttiampeerin (noin megawatin) suuruinen.

Sähköjohtojen sijoitukseen liittyvät luvat

Verkkoliitäntään tarvittavien laitteiden sijoittamiseksi voi olla tarpeen hankkia maa-alueiden käyttöoikeuksia. Nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköjohdon reitille tulee saada sähkömarkkinalain mukainen kunnan suostumus, jos oikeutta sähköjohdon sijoittamiseen ei perusteta lunastuslain mukaisella lunastusluvalla ja sähköjohto rakennetaan muualle kuin kaavassa tätä varten varatulle alueelle. Jos hanketta varten tarvitsee hankkia alueita pakkolunastamalla, tarvitaan lunastuslupa. Lupa voi koskea lunastusta omistusoikeudella tai käyttöoikeudella. Jos ennen lunastuslupaa on tarpeen tehdä hankealueella maastotutkimuksia hankkeen suunnittelemiseksi ja lunastamisen tarpeen selvittämiseksi, sitä varten on haettava Maanmittauslaitokselta tutkimuslupaa. Lunastuslupa tarvitaan, mikäli tarkoituksena on rakentaa maanpäällinen vähintään 220 kilovoltin ja pituudeltaan yli 15 kilometrin pituinen sähköjohto tai jos johto on osa hanketta, mihin sovelletaan YVA-menettelyä. Mikäli kyse on johtojen sijoittamisesta, voidaan tarvittava käyttöoikeus saada kunnan rakennusvalvontaviranomaisen yhdyskuntateknisten johtojen sijoittamispäätöksen perusteella. Ensisijaista on kuitenkin sopiminen käyttöoikeudesta maanomistajan kanssa.

Liittyminen kaukolämpöverkkoon

Teollisuuskokoluokan aurinkolämpövoimalat liitetään yleensä kauko- tai aluelämpöverkkoon ja ne rakennetaan usein lämpökeskusten läheisyyteen. Voimalakentältä lämpö siirretään kaukolämpöputkia pitkin lämpökeskukseen tai muuhun rakennukseen. Rakennuksessa olevalla lämmönvaihtimella aurinkopiirissä kiertävästä jäätymisenkestävästä lämmönsiirtonesteestä lämpö siirretään kaukolämpöveteen.

Aurinkoenergian yhteydessä muutoshanke voi tarkoittaa esimerkiksi paneelien lisäämistä tai vaihtoa tehokkaampiin.

Teollisen kokoluokan aurinkoenergiahankkeiden muutoshankkeista ei Suomessa vielä ole kokemusta. Paneelien vaihto tehokkaampiin tuskin vaatisi lupaprosessia, mutta paneelien määrän lisääminen saattaisi edellyttää esim. toimenpideluvan. Keskeistä arvioinnissa on, muuttuvatko maankäytölliset ja ympäristölliset vaikutukset muutoshankkeen yhteydessä ja miten paljon.