Uusiutuvan energian lupaneuvonta

Neuvomme lupamenettelyitä koskevissa asioissa: 0295 020 920

Aurinkoenergia

Aurinkoenergiahankkeet on Suomessa yleensä toteutettu varsin pienessä mittakaavassa ja olemassa olevien rakennusten yhteyteen. Auringosta tuotetaan yleensä joko sähköä, jolloin kyse on aurinkopaneeleista tai lämpöä, jolloin puhutaan aurinkokeräimistä. Näiden rinnalle on kuitenkin tulossa myös yhä isomman mittakaavan hankkeita, kuten teollisen kokoluokan aurinkovoimaloita. Aurinkovoimalalla tarkoitetaan järjestelmiä, joista sähkö syötetään verkkoon.

Tässä yhteydessä jaetaan aurinkoenergiahankkeet teollisen mittakaavan aurinkovoimaloihin (yli 1000 kW), keskikokoisiin (10–1000 kW), joissa sähköä/lämpöä tuotetaan pääasiassa omaan kulutukseen kerrostaloissa, teollisuus-, kauppa- tai toimistorakennuksissa sekä kotitalouskäyttöön (alle 10 kW), joissa sähköä/lämpöä tuotetaan pääasiassa omaan kulutukseen omakotitaloissa, kesämökeillä tai muissa pienissä rakennuksissa.

Lupaviranomaisten tulee käsitellä sähköä tuottavien aurinkopaneelien rakentamisen, verkkoon liittämisen ja käyttämisen edellytyksenä olevat lupamenettelyt ja muut hallinnolliset hyväksymismenettelyt valmiiksi kahden vuoden määräajassa, tai vuodessa mikäli kyseessä on sähköntuotantokapasiteetiltaan alle 150 kW voimalaitos tai laitoksen päivittämishanke.

Keskikokoiset järjestelmät ja kotitalouskäyttö: Luvat ja menettelyt

  • Kunnan rakennustarkastuksen menettelyt riittävät

    Keskikokoisten ja kotitalouksien aurinkoenergiahankkeisiin riittää yleensä pelkästään kunnan rakennustarkastukseen liittyvät menettelyt.

    Aurinkopaneelin tai -keräimen asennus vaatii kunnan rakennusvalvonnalta toimenpideluvan, mikäli se vaikuttaa merkittävästi kaupunkikuvaan tai ympäristöön, tai jos rakennus /alue on esimerkiksi suojeltu tai kulttuurihistoriallisesti merkityksellinen. Rakennusjärjestykset ovat kuntakohtaisia, joten eri kunnissa voi olla erilaiset lupamenettelyä koskevat vaatimukset. Aurinkopaneelit voivat olla vapautettu luvanvaraisuudesta, mutta tällöin on kuitenkin tehtävä ilmoitus rakennusvalvontaan. Oman kunnan määräykset koskien aurinkoenergiaa kannattaa selvittää jo suunnitteluvaiheessa.

    Uudisrakennuksissa aurinkoenergian luvitus tapahtuu muun luvituksen yhteydessä.

  • Aurinkosähköhankkeet rakennetaan yleensä palvelemaan yksittäistä käyttökohdetta.

    Tarvitaan sopimus sähköverkon haltijan kanssa

    Yleensä laitos kytketään verkkoon verkkoinvertterin avulla, jolloin siihen tarvitaan sopimus sähköverkonhaltijan kanssa. Tuottajan on myös syytä varmistaa sähköverkonhaltijalta, että aurinkosähköjärjestelmän laitteisto täyttää sähköverkon ja sähköturvallisuusmääräysten vaatimukset. Tekniset vaatimukset täyttävällä sähköä tuottavalla voimalaitoksella on oikeus tulla liitetyksi alueen sähköverkkoon. Sähköverkon-haltijalla on liittämisvelvollisuus toiminta-alueellaan. Sähköä ei saa syöttää verkkoon ilman, että sille on joku ostaja.

    Aurinkosähkön pientuottajat myyvät yleensä ylijäämäsähkönsä sähköyhtiöille, mutta sähköyhtiöillä ei ole minkäänlaista ostovelvoitetta pientuottajien aurinkosähkölle. Verkkoinvertterin lisäksi aurinkosähköjärjestelmä saattaa olla varustettu verkkoakulla, joka voi kiinteistön sähköntarpeen lisäksi olla erillisen sopimuksen kautta verkkoyhtiön käytettävissä tasaamassa verkon kulutushuippuja. Kiinteistön sähköverkossa latausasemassa olevan sähköauton akkua voidaan myös käyttää vastaavalla tavalla, mutta edellyttää siihen sopivaa latausaseman varustelua ja sopimusta verkkoyhtiön kanssa.

    Suljetulle verkolle lupa Energiavirastolta

    Aurinkosähköjärjestelmässä on mahdollista toteuttaa myös suljettu jakeluverkko, jolla voidaan hoitaa maantieteellisesti rajatun teollisuus tai elinkeinoalueen sähköverkkotoimintaa. Toiminta on luvanvaraista ja taloudeltaan säänneltyä toimintaa, tosin kevyemmin kuin tyypillinen jakeluverkko. Suljettu jakeluverkko tarvitsee sähkömarkkinalain mukaisen suljetun jakeluverkon sähköverkkoluvan. Tämä menettely ei kuulu uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain piiriin. Lisätietoa asiasta saa energiaviraston verkkosivuilta

Teollisen mittakaavan aurinkovoima: Luvat ja menettelyt

  • Hankkeen koosta, vaikutuksista ja sijainnista sekä alueen kaavatilanteesta ja eri alueidenkäytön muotojen yhteensovittamistarpeesta riippuu, mitä alueidenkäytön suunnitteluun liittyviä suunnitelmia ja menettelyitä hanke vaatii. Aurinkoenergiajärjestelmien rakentamiseen ei Suomessa ole olemassa yhtenäistä valtakunnallista ohjeistoa. Velvollisuudet ja vastuut määräytyvät kuten muissakin rakennushankkeissa maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön mukaisesti.

    Muun muassa alueen ominaisuuksista ja kaavatilanteesta sekä hankkeesta riippuu, onko teollisen mittakaavan aurinkovoimalan sijoittaminen aiotulle alueella mahdollista ja mitä alueiden käytön suunnittelua ja rakentamiseen liittyviä lupia mahdollisesti tarvitaan. Aurinkovoimaa voidaan käsitellä kaikilla alueiden käytön suunnittelun tasoilla (maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava).

    Maakuntakaavalla ohjataan seudullisesti merkittävää rakentamisen kokonaisuutta

    Useissa vireillä olevissa maakuntakaavahankkeissa on käsitelty myös aurinkoenergiaa omana teemanaan tai osana uusiutuvaa energiaa. Maakunnat käsittelevät aihetta omista lähtökohdistaan, koska esim. maakunnallisesti merkittävästä aurinkovoimalaitoksen mittakaavasta ei ole yksiselitteistä määritelmää, jota voitaisiin pitää yleisenä lähtökohtana maakunnallisessa suunnittelussa. On myös käyty keskustelua siitä, onko aurinkovoimala ylipäänsä maakunnallisesti merkittävä kysymys alueidenkäytön suunnittelussa – jopa riippumatta voimalan tuotantotehosta ja pinta-alavaatimuksesta. Kysymys kytkeytyy ennen muuta siihen, katsotaanko näillä olevan ylikunnallista suunnittelutarvetta tai ylikunnallisia ympäristövaikutuksia, ja onko perusteltua osoittaa aluevarauksia mahdollisille tuleville hankkeille pitkän aikavälin oikeudellisesti velvoittavassa suunnitelmassa (maakuntakaavan viranomaistoimintaa ohjaava vaikutus).

    Kuntatasolla ohjataan merkitykseltään paikallista rakentamista

    Aurinkoenergiarakentamisen käytännöistä päätetään kuntakohtaisesti lainsäädännön asettamien reunaehtojen puitteissa. Aurinkoenergiakaavoitus käynnistyy pääasiassa kiinteistöliiketoiminnan tarpeista ja aloitteista. Kuntien alueidenkäytön ohjausvälineet (yleiskaava, asemakaava, rakennus- ja toimenpidelupa sekä rakennusjärjestys) ovat yleensä riittäviä keinoja ohjata aurinkoenergian tuotantoalueiden rakentamista. Laajat aurinkoenergiahankkeet mukaan lukien tuotantolaitos, tuotantolaitoksen tie- ja sähköinfrastruktuuri sekä muuntoasemien ja maakaapeliverkkojen suunnittelu, voivat edellyttää yleiskaavoitusta ja/tai asemakaavoitusta tai muutoksia voimassa oleviin kaavoihin.

    Suunnittelutarveratkaisu, rakennuslupa ja toimenpidelupa

    Suuren mittakaavan aurinkovoimalaitokset tai suurien paneeliryhmien muusta alueesta erotetut sijoitukset maastoon edellyttävät vähintään MRL:n mukaista toimenpidelupaa. Laaja aurinkovoimala saattaa toimenpideluvan sijasta edellyttää rakennuslupaa, jos sitä mittaluokkansa takia voidaan pitää rakennuksena. Riippuen laitoksen sijoittumisesta, vaikutuksista sekä toiminnan liitynnästä maatalouselinkeinoon rakentaminen saattaa edellyttää suunnittelutarveratkaisua rakennettaessa alueelle, jolla ei ole rakentamista suoraan ohjaavaa kaavaa. Mikäli kaavoituskynnys ylittyy, suunnittelutarveratkaisumenettely ei tule kyseeseen.

    Kiinteät muinaisjäännökset huomioitava

    Jo kaavoitusvaiheessa tulisi selvittää arkeologinen kulttuuriperintö ja ottaa kiinteät muinaisjäännökset huomioon alueiden käytön suunnittelussa. Jos hanketta toteutettaessa löytyy ennestään tuntematon kiinteä muinaisjäännös, työ keskeytetään ja otetaan viipymättä yhteyttä alueelliseen vastuumuseoon tai Museovirastoon ohjeistuksen saamiseksi. Tarvittaessa Museovirastolta haetaan kajoamislupaa kiinteään muinaisjäännökseen. Tutkimuslupaa haetaan, jos sitä edellytetään kajoamisluvassa.

    Mahdolliset häikäisyvaikutukset lentoliikenteelle selvitettävä

    Lentoasemien läheisyyteen suunniteltavien aurinkovoimaloiden sijoittelun yhteydessä on syytä selvittää mahdolliset häikäisyvaikutukset lentoliikenteelle. Asia voidaan varmistaa pyytämällä arviointi Fintraffic Lennonvarmistus Oy:ltä

  • Ympäristövaikutusten arviointimenettely

    Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) ei automaattisesti edellytetä teollisen mittakaavan aurinkovoimalalle.  Aurinkoenergian tuotantoalueen merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät suuren pinta-alatarpeen lisäksi mahdollisesti rakennettavat suurjännitejohdot aurinkosähkön yhteydessä ja lämmönsiirtoputkisto aurinkolämmön yhteydessä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan lain hankeluettelon mukaan hankkeisiin, joihin liittyy energian ja aineiden siirto sekä varastointi (vähintään 220 kilovoltin maanpäälliset voimajohdot, joiden pituus on yli 15 kilometriä).

    Teollisen mittakaavan aurinkovoimala voi olla YVA- velvollinen myös yksittäistapauspäätöksen perusteella, mikäli sen katsotaan todennäköisesti aiheuttavan laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen merkittäviä ympäristövaikutuksia. Toimialueen ELY-keskus tekee päätöksen YVA-menettelyn soveltamistarpeesta yksittäistapauksessa. Hankkeesta vastaava voi pistää asian vireille.

    Luonnonsuojelulain ja vesilain mukaiset poikkeukset

    Tuotantoalueen sijoituspaikkaa valittaessa tulisi välttää luonnontilaisia ja luonnonarvoiltaan arvokkaita alueita sekä suojeltujen lajien elinpaikkoja tai levinneisyysalueita. Luonnonsuojelulain mukaiset poikkeukset sekä poikkeus vesilain mukaisesta vesiluontotyyppien suojelusta voivat olla joskus tarpeen. Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen lähellä toimiessa voi olla tarpeen tehdä ilmoitus Natura-alueeseen mahdollisesti vaikuttavasta toimenpiteestä tai jopa Natura-arviointi.

  • Hankelupa, verkonhaltijan suostumus ja ilmoitus Energiavirastolle

    Hankkeen suunnittelun yhteydessä tulee myös saman aikaisesti suunnitella hankkeen liittyminen sähköverkkoon, jotta hankkeen kokonaisvaikutukset pystytään arvioimaan. Teollisuuskokoluokan aurinkovoimalat voivat vaikuttaa koko sähköverkon rakenteeseen. Aurinkoenergian tuotanto on vaihtelevaa ja tämä myös tulee huomioida tuotantoa verkkoon liitettäessä. Voimalan tulee pystyä toimimaan verkon jännitteen ja taajuuden vaihdellessa. Sähköverkon haltijalta tulee aina varmistaa voimassa olevat sähköverkon liittymis- ja turvallisuusvaatimukset. Suurjännitejohdon rakentamiseen on haettava sähkö-markkinalain mukaista hankelupaa Energiavirastolta, jos sähköjohdon jännite on vähintään 110 kV. Voimalaitoksen kytkeminen verkkoon edellyttää lisäksi verkonhaltijan suostumusta. Sähkömarkkinalain mukaan sähkön tuottajan tulee myös ilmoittaa Energiavirastolle voimalaitoksen rakentamissuunnitelmasta ja käyttöönottamisesta, voimalaitoksen pitkäaikaisesta tai pysyvästä käytöstä poistamisesta sekä tehonkorotuksesta, jos voimalaitos on teholtaan vähintään yhden megavolttiampeerin (noin megawatin) suuruinen.

    Sähköjohtojen sijoitukseen liittyvät luvat

    Verkkoliitäntään tarvittavien laitteiden sijoittamiseksi voi olla tarpeen hankkia maa-alueiden käyttöoikeuksia. Nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköjohdon reitille tulee saada sähkömarkkinalain mukainen kunnan suostumus, jos oikeutta sähköjohdon sijoittamiseen ei perusteta lunastuslain mukaisella lunastusluvalla ja sähköjohto rakennetaan muualle kuin kaavassa tätä varten varatulle alueelle. Jos hanketta varten tarvitsee hankkia alueita pakkolunastamalla, tarvitaan lunastuslupa. Lupa voi koskea lunastusta omistusoikeudella tai käyttöoikeudella. Jos ennen lunastuslupaa on tarpeen tehdä hankealueella maastotutkimuksia hankkeen suunnittelemiseksi ja lunastamisen tarpeen selvittämiseksi, sitä varten on haettava Maanmittauslaitokselta tutkimuslupaa. Mikäli kyse on johtojen sijoittamisesta, voidaan tarvittava käyttöoikeus saada kunnan rakennusvalvontaviranomaisen yhdyskuntateknisten johtojen sijoittamispäätöksen perusteella. Ensisijaista on kuitenkin sopiminen käyttöoikeudesta maanomistajan kanssa.

    Liittyminen kaukolämpöverkkoon

    Teollisuuskokoluokan aurinkolämpövoimalat liitetään yleensä kauko- tai aluelämpöverkkoon ja ne rakennetaan usein lämpökeskusten läheisyyteen. Voimalakentältä lämpö siirretään kaukolämpöputkia pitkin lämpökeskukseen tai muuhun rakennukseen. Rakennuksessa olevalla lämmönvaihtimella aurinkopiirissä kiertävästä jäätymisenkestävästä lämmönsiirtonesteestä lämpö siirretään kaukolämpöveteen.

  • Aurinkoenergian yhteydessä muutoshanke voi tarkoittaa esimerkiksi paneelien lisäämistä tai vaihtoa tehokkaampiin.

    Teollisen kokoluokan aurinkoenergiahankkeiden muutoshankkeista ei Suomessa vielä ole kokemusta. Paneelien vaihto tehokkaampiin tuskin vaatisi lupaprosessia. mutta paneelien määrän lisääminen saat-taisi edellyttää esim. toimenpideluvan. Keskeistä arvioinnissa on, muuttuvatko maankäytölliset ja ympäristölliset vaikutukset muutoshankkeen yhteydessä ja miten paljon.