Uusiutuvan energian lupaneuvonta

Neuvomme lupamenettelyitä koskevissa asioissa: 0295 020 920

Bio-CHP- ja biolämpölaitokset

Bio-CHP-laitoksissa käytetään kiinteää biopolttoainetta sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. CHP-lyhenne tulee englanninkielisestä nimestä Combined Heat and Power. Bio-CHP-laitokset voivat vaihdella kokoluokaltaan suurista yli 50 MW:n laitoksista pien-CHP-laitoksiin, jotka ovat kooltaan alle 1 MW. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa voidaan käyttää myös biokaasua.

Biolämpöä tuotetaan polttamalla kiinteitä biopolttoaineita lämmöksi. Biolämpölaitosten lupavaatimukset riippuvat niiden kokoluokasta (suuret yli 20 MW, keskikokoiset 1–20 MW, pienet alle 1 MW).

Kiinteät biopolttoaineet ovat yleensä metsäbiomassaa (metsähakkuiden ja -teollisuuden puuperäiset tähteet), peltobiomassaa (ruokohelpi, viljakasvit ja oljet) tai muuta eloperäistä teollisuus- ja yhdyskuntajätettä.

Mikäli laitoksessa tuotetaan myös sähköä, lupaviranomaisten tulee käsitellä hankkeen rakentamisen, verkkoon liittämisen ja käyttämisen edellytyksenä olevat lupamenettelyt ja muut hallinnolliset hyväksymismenettelyt valmiiksi kahden vuoden määräajassa, tai vuodessa mikäli kyseessä on sähköntuotantokapasiteetiltaan alle 150 kW voimalaitos tai laitoksen päivittämishanke.

Bio-CHP- ja biolämpölaitoksiin liittyvät luvat ja menettelyt

  • Seudullisesti merkittävää rakentamisen kokonaisuutta ohjataan maakuntakaavalla 

    Maakuntakaavalla voidaan edistää hankkeiden toteutumista osoittamalla merkittävien toimintojen periaatteelliset sijaintiratkaisut sekä ohjaamalla yksityiskohtaisempaa suunnittelua maakuntakaavamääräyksillä.

    Merkitykseltään paikallista rakentamista ohjataan kuntatasolla 

    Kunta päättää kaavojen laatimisesta, joten hanketta suunnittelevan on oltava jo hankkeen varhaisessa vaiheessa yhteydessä kuntaan kaavoituksen käynnistämismahdollisuuksien selvittämiseksi. Maanomistaja tai -haltija voi tehdä kunnalle aloitteen kaavan laatimisesta. Kunnassa tehdään esitetystä kaavoitusaloitteesta päätös, ja jos kaavoitus päätetään aloittaa, sille määritellään tarvittavia ehtoja. Hankekaavaan ryhdyttäessä tulee valmistautua myös mahdollisiin kustannuksiin, sillä kunnalla on oikeus periä kaavoituksesta syntyvät kustannukset taholta, jonka aloitteesta kaava laaditaan.

    Kuntatasoisella kaavoituksella edellytykset toteutumiselle

    Kuntatasoisella kaavoituksella luodaan konkreettiset edellytykset alueiden toteutumiselle tai kehittämiselle. Yleiskaavoituksessa määritetään hankkeiden suhde muuhun yhdyskuntarakenteeseen. Asemakaavoituksella mahdollistetaan alueelle rakentaminen tilanteissa, joissa rakentaminen on tarpeen määritellä tarkasti suhteessa alueen muuhun maankäyttöön ja kaavan vaikutusten arviointi edellyttää tarkkaa sijainnin ohjausta rakentamisen vaikutusten vuoksi. Tyypillisiä tällaisia alueita ovat taajamien läheiset alueet sekä teollisuus- ja satama-alueet.

    Kaavoituksella osoitetun tai suunnitellun muun toiminnon toteutumismahdollisuus tulee myös selvittää ja siitä tulee varmistua hanketta kehitettäessä. Jos kaavassa on esitetty esim. asuinalue tai toinen energiahanke, ei uuden hankkeen vaikutukset saa olla sellaisia, että ne estävät jo suunnitellun alueidenkäytön toteutumisen. Myös voimassa olevien merkintöjen ajantasaisuus tulee tarkistaa ja olemassa olevien kaavojen päivitykselle voi olla tarve, mikäli sen selvitykset eivät vastaa uuden hankkeen aiheuttamia vaikutuksia.

    Energiahanke suunnittelutarvealueella

    Jos hanke sijoittuu suunnittelutarvealueelle, riippuu hankkeen laadusta ja sijaintipaikasta, riittääkö suunnittelutarveratkaisu vai tuleeko sijoittaminen ratkaista kaavalla. Energiahanke on mahdollista toteuttaa suunnittelutarveratkaisulla, jos alueen ja sen ympäristön käyttö ja ympäristöarvot eivät aseta rakentamiselle rajoituksia, eikä rakentamisen ja muun alueiden käytön välillä ole merkittävää yhteensovittamistarvetta. Asian arvioi kunnan viranomainen. Vaikutusten hallinnan ja kokonaisuuden hallinnan näkökulmasta on suotavaa, että teollisen kokoluokan voimalaitosrakentaminen perustuu kaavoitukseen ja keskittämiseen.

    Kiinteät muinaisjäännökset huomioitava

    Kaavoitusta suunniteltaessa otetaan myös hyvissä ajoin selko siitä, saattaako kaavoituksen toimeenpano koskea kiinteää muinaisjäännöstä. Kaavoituksen yhteydessä tehdään arkeologisen kulttuuriperinnön inventointi muun muassa sen selvittämiseksi, onko alueella ennestään tuntemattomia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Jos hanketta toteutettaessa löytyy ennestään tuntematon kiinteä muinaisjäännös, työ keskeytetään ja otetaan viipymättä yhteyttä alueelliseen vastuumuseoon tai Museovirastoon ohjeistuksen saamiseksi. Tarvittaessa Museovirastolta haetaan kajoamislupaa kiinteään muinaisjäännökseen. Tutkimuslupaa haetaan, jos sitä edellytetään kajoamisluvassa.

    Rakennuslupa tarvitaan aina

    Energiantuotantolaitoksen rakentaminen vaatii aina maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen rakennusluvan. Riippuen laitoksen sijoittumisesta ja toiminnan liittymisestä maatalouselinkeinoon, pienempien laitosten rakentaminen saattaa edellyttää suunnittelutarveratkaisua rakennettaessa kaavoittamattomalle alueelle. Mikäli kaavoituskynnys ylittyy, suunnittelutarveratkaisu ei tule kyseeseen. Itsenäinen laitos, joka tuottaa energiaa sähköverkkoon, useimmiten edellyttää kaavaa.

  • Ympäristövaikutusten arviointimenettly

    Kattila- tai voimalaitokseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettelyä) aina, mikäli polttoaineteho on vähintään 300 MW. Energiantuotantolaitos voi edellyttää YVA-menettelyä myös, mikäli sen katsotaan todennäköisesti aiheuttavan laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, merkittäviä ympäristövaikutuksia. Toimialueen ELY-keskus tekee päätöksen YVA-menettelyn soveltamistarpeesta yksittäistapauksessa. Hankkeesta vastaava voi laittaa asian vireille.

    Suurten hankkeiden toteuttaminen saattaa edellyttää sekä YVA-lain mukaista menettelyä että eri tasoista kaavoitusta. Kun kaava laaditaan YVA-laissa tarkoitetun hankkeen toteuttamiseksi, hankkeen ympäristövaikutukset voidaan arvioida YVA-lain mukaisen menettelyn sijaan kaavoituksen yhteydessä. Hankevastaava voi tehdä aloitteen yhteismenettelystä yhteysviranomaiselle. Edellytyksenä YVA-menettelyn toteuttamiselle kaavoituksessa on, että ELY-keskus ja kaavoituksesta vastaava viranomainen puoltavat aloitetta.

    Luonnonsuojelulain ja vesilain mukaiset poikkeukset

    Tuotantoalueen sijoituspaikkaa valittaessa tulisi välttää luonnontilaisia ja luonnonarvoiltaan arvokkaita alueita sekä suojeltujen lajien elinpaikkoja tai levinneisyysalueita. Luonnonsuojelulain mukaiset poikkeukset sekä poikkeus vesilain mukaisesta vesiluontotyyppien suojelusta voivat tulla joskus kyseeseen. Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen lähellä toimiessa voi olla tarpeen tehdä ilmoitus Natura-alueeseen mahdollisesti vaikuttavasta toimenpiteestä tai jopa Natura-arviointi.

    Ympäristönsuojelulain mukainen lupa tai toiminnan rekisteröinti

    Bio-CHP- ja biolämpölaitokset ovat usein kooltaan niin isoja, että ne tarvitsevat ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Jos energiantuotantolaitoksen polttoaineteho ylittää 50 MW, sovelletaan siihen direktiivilaitoksen vaatimuksia, jolloin lupaviranomaisena toimii aluehallintovirasto(AVI). Myös alle 50 MW energiantuotantolaitos tarvitsee AVI:n ympäristöluvan, jos se on osa direktiivilaitoksen toimintaa. Mikäli energiantuotantolaitoksessa on yksi tai useampi polttoaineteholtaan vähintään 20 MW:n kiinteää polttoainetta polttava energiantuotantoyksikkö ja laitosalueen kaikkien energiantuotantoyksiköiden yhteenlaskettu polttoaineteho on alle 50 MW, lupaviranomaisena toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

    Pienempi energiantuotantolaitos voi tarvita ympäristönsuojelulain mukaisen toiminnan rekisteröinnin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laitos ei voi tarvita samanaikaisesti sekä ympäristölupaa että rekisteröintiä. Rekisteröitäviin toimintoihin laitos kuuluu, jos sen polttoaineteho on vähintään 1 mutta alle 50 MW ja jossa jokaisen kiinteää polttoainetta käyttävän energiantuotantoyksikön polttoaineteho on alle 20 MW. Jotkut tähän kategoriaan osuvat laitokset tarvitsevat kuitenkin ympäristöluvan. Tarkempaa tietoa näistä määräytymisperusteista löytyy Menettelykäsikirjasta.

    Lauhdeveden luvat

    Ympäristöluvanvaraisen energiantuotantolaitoksen toiminnasta aiheutuvan jäteveden (lauhdeveden) johtamisesta toisen alueella sekä johtamiseen tarkoitetun ojan tai viemäriputken rakentamisesta määrätään ympäristöluvassa ympäristönsuojelulain perusteella. Energiantuotantolaitos voi myös tarvita vesilain mukaisen luvan esim. jäähdytysveden otto- ja purkurakenteiden rakentamisen takia. Vesilupa voi olla tarpeen lähinnä vedenottoon tai hankkeen tarvitsemiin vesistörakenteisiin. Jos hanke tarvitsee aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan ja lisäksi vesiluvan, nämä haetaan yhdessä ja niistä annetaan yksi päätös.

    Eläimistä saatavien sivutuotteiden käyttäminen

    Energiantuotantolaitoksessa voidaan käyttää polttoaineena myös eläimistä saatavia sivutuotteita tai niistä johdettuja tuotteita. Jos laitoksessa poltetaan muita eläimistä saatavia sivutuotteita kuin kokonaisia raatoja, ei polttoon sovelleta sivutuoteasetusta, vaan ainoastaan ympäristöpuolen säädöksiä.

    Jos laitoksessa poltetaan sen sijaan vain kokonaisia eläinten raatoja, tulee sille hakea lisäksi eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain ja sivutuoteasetuksen mukaista hyväksyntää rinnakkaispolttolaitokseksi. Toimivaltaisena viranomaisena toimii kunnaneläinlääkäri.

    Ympäristöministeriön antamaa jätteenpolttoasetusta ei sovelleta kokonaisten raatojen polttamiseen, mutta toimintaa säätelee muun muassa jätelaki, ympäristönsuojelulaki ja -asetus. Polttolaitosten toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti ympäristölupa. Tuotantoeläintiloilla olevat tilakohtaiset polttolaitokset sisältyvät yleensä tilan ympäristölupaan

    Tuotantoeläinten lannan poltto

    Myös tuotantoeläinten lannan poltto voi vaatia sivutuotelain ja sivutuoteasetuksen mukaista hyväksy-mistä. Hyväksyntää voi hakea vasta mahdollisesti tarvittavan ympäristö- tai jätelainsäädännön mukaisen myönteisen luvan tai rekisteröinnin jälkeen. Tuotantoeläinten lannan polttoa polttoaineteholtaan korkeintaan 50 MW kattilassa ei katsota jätteen poltoksi, jolloin toiminnassa ei tarvitse noudattaa jätteenpolttolainsäädäntöä. Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ja Evira (nyk. Ruokavirasto) ovat julkaisseet tätä toimintaa koskevan ohjeen. Mikäli kattilassa kuitenkin poltetaan tuotantoeläinten lannan lisäksi joitain muita eläinperäisiä sivutuotteita tai niistä johdettuja tuotteita, tai jos kattilan polttoaineteho on yli 50 MW, katsotaan toiminta jätteen poltoksi.

    Jos laitoksessa poltetaan eläinten lantaa, tulee sille hakea lisäksi kunnaneläinlääkärin hyväksyntää tietyissä tapauksissa. Tarkempaa tietoa näistä määräytymisperusteista löytyy Menettelykäsikirjasta.

    Päästökauppalain mukainen päästölupa

    Kaikilla päästökauppaan kuuluvilla laitoksilla täytyy olla päästökauppalain mukainen päästölupa. Päästölupa tarvitaan mm. polttoaineiden polttoon laitoksissa, joiden nimellinen kokonaislämpö-teho on yli 20 megawattia ja niiden kanssa samaan kaukolämpöverkkoon liitettyjen pienempien polttolaitosten hiilidioksidipäästöihin. Tarkempi listaus toiminnoista löytyy päästökauppalaista.

  • Vaarallisten kemikaalien varastointi ja käsittely

    Jos energiantuotantolaitoksessa varastoidaan tai käsitellään vaarallisia kemikaaleja, sen perustaminen edellyttää, että laitos selvittää millainen onnettomuusvaara kemikaaleista aiheutuu. Onnettomuuden vaikutusalueet on otettava huomioon laitoksen sijoituspaikan valinnassa. Sijoittamisessa on huomioitava rakennettu ympäristö, luontokohteet ja pohjavesialueet sekä alueen kaavoitus. Ympäristön haavoittuvuutta arvioidaan Tukesin määrittämillä kriteereillä, ja lisäksi ympäristölupaviranomainen tutkii luvanvaraisen toiminnan luvan myöntämisen edellytykset lupaharkinnassaan.

    Energiantuotantolaitos, jossa varastoidaan tai käsitellään laajamittaisesti vaarallisia kemikaaleja, tarvitsee kemikaaliturvallisuuslain mukaisen käsittely- ja varastointiluvan Tukesilta. Toiminnan laajuuden määrittelyssä otetaan huomioon kaikki saman toiminnanharjoittajan hallinnassa olevat käsiteltävät ja varastoitavat vaaralliset kemikaalit samassa kohteessa. Toiminnan laajuuden määrittelyyn tarvitaan kemikaaliluettelo. Tämän perusteella laajuuden määrittämiseen tarvittavan suhdeluvun voi laskea KemiDigissä (kansallinen kemikaalitietovaranto ja -palvelu) olevalla suhdelukulaskurilla.

    Energiantuotantolaitoksen, jonka kemikaalien käsittely ja varastointi on vähäistä, tarvitsee tehdä ilmoitus alueen pelastusviranomaiselle. Esim. polttoöljyn varastoinnin ilmoitusraja on 10 tonnia (noin 12,5 m3).

    Piipun korkeudesta riippuen lentoestelupa

    Polttolaitos voi riippuen piippunsa korkeudesta sekä sijainnistaan tarvita ilmailulain mukaisen lentoesteluvan. Käytännössä kaikki yli 30 metriä korkeat rakennelmat lähellä lentoasemia tai yli 60 metriä korkeat rakennelmat kaikkialla Suomessa vaativat lentoesteluvan hakemista Traficomilta. Lentoestelupaa varten hakija pyytää ensin lentoestelausunnon Fintraffic Lennonvarmistus Oy:ltä. Lentoestelupaa ei tarvitse hakea, jos lentoestelausunnossa todetaan, että kyseinen lentoestelausunto riittää selvitykseksi esteen pystyttämiselle. Voimalat on varustettava lentoestevaloin lentoesteluvan ehtojen mukaisesti. Lentoesteen pystyttämisen jälkeen on tehtävä lentoesteilmoitus Fintraffic Lennonvarmistus Oy:lle.

    Painelaitteet rekisteröitävä

    Mikäli tuotantolaitoksessa on painelaitelain mukaan merkittävää vaaraa aiheuttavat painelaitteita, kuten nestekaasusäiliöitä tai höyrykattiloita, pitää painelaitteen omistajan tai haltijan rekisteröidä painelaitteet Tukesin ylläpitämään painelaiterekisteriin.

  • Hankelupa, verkonhaltijan suostumus ja ilmoitus Energiavirastolle

    Suurjännitejohdon rakentamiseen on haettava sähkömarkkinalain mukaista hankelupaa Energiavirastolta, jos sähköjohdon jännite on vähintään 110 kV. Voimalaitoksen kytkeminen verkkoon edellyttää lisäksi verkonhaltijan suostumusta. Sähkömarkkinalain mukaan sähkön tuottajan tulee myös ilmoittaa Energiavirastolle voimalaitoksen rakentamissuunnitelmasta ja käyttöönottamisesta, voimalaitoksen pitkäaikaisesta tai pysyvästä käytöstä poistamisesta sekä tehonkorotuksesta, jos voimalaitos on teholtaan vähintään yhden megavolttiampeerin (noin megawatin) suuruinen.

    Sähköjohtojen sijoitukseen liittyvät luvat

    Energiantuotantolaitosta varten voidaan tarvita maa-alueita esim. verkkoliityntää tarvittavien laitteiden sijoittamiseen. Hankkeen suunnittelun yhteydessä tulee myös saman aikaisesti suunnitella hankkeen liittyminen sähköverkkoon, jotta hankkeen kokonaisvaikutukset pystytään arvioimaan. Nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköjohdon reitille tulee saada sähkömarkkinalain mukainen kunnan suostumus, jos oikeutta sähköjohdon sijoittamiseen ei perusteta lunastuslain mukaisella lunastusluvalla ja sähköjohto rakennetaan muualle kuin kaavassa tätä varten varatulle alueelle. Jos hanketta varten tarvitsee hankkia alueita pakkolunastamalla, tarvitaan lunastuslupa, joka voi koskea lunastusta omistusoikeudella tai käyttöoikeudella. Jos hankealueella pitää tehdä maastotutkimuksia hankkeen suunnittelemiseksi ja lunastamisen tarpeen selvittämiseksi, sitä varten on haettava Maanmittauslaitokselta tutkimuslupaa. Mikäli kyse on johtojen sijoittamisesta, voidaan tarvittava käyttöoikeus saada kunnan rakennusvalvontaviranomaisen yhdyskuntateknisten johtojen sijoittamispäätöksen perusteella. Ensisijaista on kuitenkin sopiminen käyttöoikeudesta maanomistajan kanssa.

    Jos hanke tapahtuu vesialueella, niin että hankkeelle tarvitaan vesilain mukainen lupa, voidaan tämän luvan yhteydessä antaa myös pysyvä käyttöoikeus hankkeen vaatimiin alueisiin. Mikäli kyse on johtojen sijoittamisesta, voidaan tarvittava käyttöoikeus saada kunnan rakennusvalvontaviranomaisen MRL:n mukaisesti yhdyskuntateknisten johtojen sijoittamispäätöksen perusteella tai vaihtoehtoisesti asiassa riittää vesilain mukainen ilmoitus ELY-keskukselle johdon sijoittamisesta toisen vesialueelle. Ensisijaista on kuitenkin sopiminen käyttöoikeudesta maanomistajan kanssa.

  • Bio-CHP- ja biolämpölaitoksen muutoshanke voi tarkoittaa esim. polttoaineen vaihtamista, laitoksen komponenttien, esim. kattilan tai turbiinin vaihtamista tehokkaampaan tai vaikkapa hukkalämmön talteenottojärjestelmän asentamista savukaasupesuriin.

    Alueiden käyttö ja rakentaminen

    Muutoksen koosta, vaikutuksista ja sijainnista sekä alueen kaavatilanteesta ja eri alueidenkäytön muotojen yhteensovittamistarpeesta riippuu, mitä alueidenkäytön suunnitteluun liittyviä suunnitelmia ja menettelyitä hanke vaatii.

    Jos muutokseen liittyy lisärakentamista tai rakennuksen tai sen osien käyttötarkoituksen olennaisia muutoksia, muutoshanke edellyttää rakennuslupaa.

    Jos muutoksen yhteydessä otetaan käyttöön uusia maa-alueita ja mikäli tämä voi vaikuttaa luonnon-suojelulain perusteella suojeltuihin luonnonarvoihin voi Natura-arviointi tai poikkeukset tulla tarpeen. Samoin asia on muinaismuistolain lupien sekä vesilain poikkeuksen vesiluontotyyppien suojelusta suhteen.

    YVA-menettely

    Hankeluetteloon perustuvaa YVA-menettelyä sovelletaan myös hankeluettelon mukaisten hankkeiden muutoksiin tai laajennuksiin, jos muutos tai laajennus itsessään vastaa hankkeen määriteltyä kokorajaa eli polttolaitosten kohdalla, mikäli polttoaineteho on vähintään 300 MW.

    Ympäristölupa tai toiminnan rekisteröinti

    Muutoshankkeessa on otettava huomioon se, että ympäristöluvanvaraisen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava ympäristölupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos muutos ei lisää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä eikä lupaa toiminnan muutoksen vuoksi ole tarpeen tarkistaa. Toiminnan muutos on aina olennainen, jos toiminta sen seurauksena muuttuu direktiivilaitoksen toiminnaksi. Toiminnan ympäristöluvan tarpeen arvioi toimivaltainen valvontaviranomainen. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan ympäristölupa-asian ratkaisee se lupaviranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu ratkaista vastaavaa uutta toimintaa koskeva ympäristölupa-asia (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen/aluehallintovirasto) Toiminnanharjoittaja voi myös hakea ympäristöluvan muuttamista ympäristönsuojelulain mukaisesti.

    Mikäli kyse on toiminnan rekisteröinnin piirissä olevan laitoksen toimintaan liittyvästä muutoksesta, rekisteröitävän toiminnan harjoittajan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle mm. toimintaa koskevista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen taikka säädösten, rekisteröinnin mukaisen toiminnan noudattamiseen tai rekisteröitävän toiminnan luvanvaraisuuteen. Näin saamansa tiedon perusteella toimivaltainen valvontaviranomainen tekee arvion siitä, vaatiiko tilanne esim. rekisteröinnin ajantasaistamista, ja ryhtyy asian edellyttämiin toimiin.

    Kemikaalien käsittely- ja varastointilupa

    Kemikaaliturvallisuuslain mukaisen käsittely- ja varastointiluvan merkittäville muutoksille on haettava Tukesin lupa. Muista pienemmistä muutoksista on ilmoitettava Tukesiin. Kemikaaliturvallisuuslain mukaista ilmoituksenvaraista käsittely ja varastointi toimintaa koskevista merkittävistä muutoksista on tehtävä ilmoitus pelastusviranomaiselle. Lisää näiden määräytymisperusteista voit lukea Menettelykäsikirjasta.

    Sivutuotteiden käyttöönotto

    Jos tuotantolaitoksen muutoksen yhteydessä siirrytään polttamaan eläinten raatoja tai lantaa, täytyy laitokselle mahdollisesti hakea sivutuoteasetuksen mukaista hyväksyntää samoin kuin uuteen hankkeeseen. Mikäli rekisteröinti tai hyväksyminen on laitokselle aiemmin tehty, on sellaisista toiminnan muutoksista, joilla on vaikutusta rekisteröinnin ja hyväksymisen edellytysten täyttymiseen viipymättä ilmoitettava sille viranomaiselle, jolle rekisteröinti- ilmoitus ja hyväksymishakemus on tehty. Myös toiminnan lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava.

  • Pientuotannolle on useita määritelmiä. Tällä sivustolla ja Menettelykäsikirjassa bio-CHP:n ja biolämmön pientuotannolla tarkoitetaan polttoaineteholtaan alle 1 MW:n tuotantolaitoksia. Sähkön ja lämmön pientuotanto yhdistetään usein myös hajautettuun energiantuotantoon. Hajautetulla energiantuotannolla voidaan taas tarkoittaa tuotantomallia, jossa energia – sähkö-, lämpö- tai jäähdytysenergia – tuotetaan lähellä loppukulutus-pistettä. Yleensä myös hyödynnettävät energialähteet ovat paikallisia.

    Alueidenkäyttö ja rakentaminen

    Myös pienenergiantuotantolaitoksen rakentaminen vaatii aina maankäyttö- ja rakennusalain mukaisen rakennusluvan. Riippuen laitoksen sijoittumisesta, vaikutuksista sekä toiminnan liitynnästä maatalouselinkeinoon, rakentaminen saattaa edellyttää suunnittelutarveratkaisua rakennettaessa alueelle, jolla ei ole rakentamista suoraan ohjaavaa kaavaa.

    Ympäristön huomiointi

    Polttoaineteholtaan alle 1 MW:n laitokset eivät tarvitse ympäristönsuojelulain mukaista toiminnan rekisteröintiä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle eivätkä lähtökohtaisesti ympäristölupaa. Ympäristö-lupa on tarpeen, jos laitos on osa direktiivilaitoksen toimintaa tai lain yleisen luvanvaraisuuden perusteella eli jos toiminnasta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista eikä kyse ole vesilain mukaan luvanvaraisesta hankkeesta, toiminnan jätevesien johtamisesta saattaa aiheutua ojan, lähteen tai noron pilaantumista, tai toiminnasta saattaa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta naapurille. Ympäristölupa tarvitaan myös, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheuta pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

    Mikäli laitoksen sijoitus voi vaikuttaa luonnonsuojelulain perusteella suojeltuihin luonnonarvoihin voi Natura-arviointi tai poikkeukset olla tarpeen aivan kuten isommissakin polttolaitoksissa. Samoin asia on vesilain luontotyyppien suojelun poikkeuksien sekä muinaismuistolain lupien suhteen.

    Turvallisuuden huomiointi

    Mikäli laitoksessa käsitellään vaarallisia kemikaaleja voi kemikaaliturvallisuuslain mukainen ilmoitus pelastusviranomaiselle olla tarpeen. Esim. polttoöljyn ilmoitusraja on 10 tonnia (noin 12,5 m3). Pelastusviranomainen valvoo kemikaaliturvallisuuslainsäädännön mukaisten vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimintojen teknisen toteutuksen ja toimintatapojen vaatimustenmukaisuutta ja toimivuutta sekä tuotantolaitoksen säännöstenmukaisuutta. Toiminnan laajuuden määrittämiseen tarvittavan suhdeluvun voi laskea KemiDigissä (kansallinen kemikaalitietovaranto ja -palvelu) olevalla suhdelukulaskurilla tai pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kemikaalitaulukon avulla.

    Eläimistä saatavien sivutuotteiden tai lannan poltto

    Pienenkin kokoluokan laitosta koskee sivutuotelaki ja sivutuoteasetus, mikäli laitoksessa poltetaan kokonaisia eläinten raatoja. Tällainen pieni polttolaitos, joka ei tarvitse ympäristölupaa tarvitsee kunnaneläinlääkärin hyväksynnän. Poltettaessa laitoksessa muita eläimistä saatavia sivutuotteita kuin kokonaisia raatoja, ei polttoon sovelleta sivutuoteasetusta, vaan ainoastaan ympäristöpuolen säädöksiä. Tällaisia laitoksia ei näin ollen hyväksytä sivutuoteasetuksen mukaisiksi laitoksiksi. Lantaa poltettaessa pientuotantoa koskee samat hyväksyntämenettelyt kuin suuret polttolaitokset.

    Sähköjohtojen sijoittaminen

    Pienenkin laitoksen johtojen sijoittaminen voi tarvita MRL:n mukaista kunnan rakennusvalvontaviranomaisen päätöstä yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittamisesta tai lunastuslain mukaista lunastuslupaa. Ensisijaista on kuitenkin sopiminen käyttöoikeudesta maanomistajan kanssa.

Päivitetty: 23.02.2022