Uusiutuvan energian lupaneuvonta

Neuvomme lupamenettelyitä koskevissa asioissa: 0295 020 920

Maatuulivoima

Tuulivoimaloista aiheutuvat vaikutukset riippuvat pitkälti niiden sijainnista, koosta ja alueen ympäristöarvoista. Tavanomaisten vaikutuksien lisäksi on otettava huomioon tuulivoimaloiden korkeudesta mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset mm. lentoliikenteelle, Puolustusvoimille ja viestintäverkkojen toimivuudelle. 

Lupaviranomaisten tulee käsitellä tuulivoimahankkeen rakentamisen, verkkoon liittämisen ja käyttämisen edellytyksenä olevat lupamenettelyt ja muut hallinnolliset hyväksymismenettelyt valmiiksi kahden vuoden määräajassa, tai vuodessa mikäli kyseessä on sähköntuotantokapasiteetiltaan alle 150 kW voimalaitos tai laitoksen päivittämishanke.

Maatuulivoimaan liittyvät luvat ja menettelyt

  • Teollisten tuulivoimaloiden alueiden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista kaavaa, jossa määritellään tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet. 

    Seudullisesti merkittävää tuulivoimarakentamisen kokonaisuutta ohjataan maakuntakaavalla

    Maakuntakaavassa voidaan osoittaa ns. tuulivoima-alueita sekä myös alueita, joille tuulivoimarakentamista ei tulisi suunnitella. Tuulivoima-alueiden osoittamista maakuntakaavoissa edellytetään pääsääntöisesti vähintään 8–10 tuulivoimalan kokonaisuuksilta, mutta Maakunnan liitto voi alueen olosuhteitten mukaan määrittää seudullisesti merkittävän tuulivoima-alueen koon pienemmäksi tai suuremmaksi. 

    Merkitykseltään paikallista tuulivoimarakentamista ohjataan kuntatasolla 

    Kunta päättää kaavojen laatimisesta, joten tuulivoimahanketta suunnittelevan on oltava jo hankkeen varhaisessa vaiheessa yhteydessä kuntaan kaavoituksen käynnistämismahdollisuuksien selvittämiseksi. Maanomistaja tai -haltija voi tehdä kunnalle aloitteen kaavan laatimisesta. Kunnassa tehdään esitetystä kaavoitusaloitteesta päätös, ja jos kaavoitus päätetään aloittaa, sille määritellään tarvittavia ehtoja. Hankekaavaan ryhdyttäessä tulee valmistautua myös mahdollisiin kustannuksiin, sillä kunnalla on oikeus periä kaavoituksesta syntyvät kustannukset taholta, jonka aloitteesta kaava laaditaan. 

    Yleiskaava 

    Maankäyttö- ja rakennuslaki mahdollistaa tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan laatimisen siten, että ne voivat toimia suoraan rakentamista ohjaavina, jos kaavassa on nimenomaisesti määrätty, että yleiskaavaa tai sen osaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan perusteena. Tuulivoimarakentamista suoraan ohjaava yleiskaava voi olla koko kunnan aluetta koskeva yleiskaava, osayleiskaava tai kuntien yhteinen yleiskaava. Osa yleiskaavan kaava-alueesta voi olla yleispiirteistä yleiskaavaa ja osa suoraan tuulivoimarakentamista ohjaavaa kaavaa.  Suoraan tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa voidaan käyttää tilanteissa, joissa muun alueidenkäytön yhteensovittaminen tuulivoimarakentamisen kanssa voidaan ratkaista asemakaavaa yleispiirteisemmässä mittakaavassa. Tyypillisiä tällaisia alueita ovat merialueet sekä sisämaan maa- ja metsätalousvaltaiset alueet. Maakuntakaavan tavoitteen vastainen kaavaratkaisu ei ole mahdollinen. 

    Asemakaava

    Asemakaavaa käytetään tuulivoimarakentamisen ohjaamiseen tilanteissa, joissa tuulivoimarakentaminen on tarpeen määritellä tarkasti suhteessa alueen muuhun maankäyttöön ja kaavan vaikutusten arviointi edellyttää tarkkaa sijainnin ohjausta tuulivoimarakentamisen vaikutusten vuoksi. Tyypillisiä tällaisia alueita ovat taajamien läheiset alueet sekä teollisuus- ja satama-alueet. 

    Voimassa olevassa kaavassa osoitetun muun toiminnon toteutumismahdollisuus tulee myös selvittää ja siitä tulee varmistua tuulivoimahanketta kehitettäessä. Jos kaavassa on esitetty esim. asuinalue tai toinen tuulivoimala, ei uuden hankkeen vaikutukset saa olla sellaisia, että ne estävät kaavassa osoitetun alueidenkäytön toteutumisen. Myös voimassa olevan kaavan tuulivoimamerkintöjen ajantasaisuus tulee tarkistaa ja olemassa olevien kaavojen päivitykselle voi olla tarve, mikäli sen selvitykset eivät vastaa uuden hankkeen aiheuttamia vaikutuksia.

    Suunnittelutarveratkaisu  

    Jos tuulivoimahanke sijoittuu MRL:n mukaiselle suunnittelutarvealueelle, riippuu hankkeen laadusta ja sijaintipaikasta, riittääkö suunnittelutarveratkaisu vai tuleeko sijoittaminen ratkaista kaavalla. Tuulivoimala on mahdollista toteuttaa suunnittelutarveratkaisulla, jos alueen ja sen ympäristön käyttö ja ympäristöarvot eivät aseta tuulivoimarakentamiselle rajoituksia, eikä tuulivoimarakentamisen ja muun alueiden käytön välillä ole merkittävää yhteensovittamistarvetta. Asian arvioi kunnan viranomainen. Yksittäisiä teollisen kokoluokan tuulivoimaloita on sijoitettu suunnittelutarveratkaisun perusteella, mutta vaikutusten hallinnan ja kokonaisuuden hallinnan näkökulmasta on suotavaa, että teollisen kokoluokan voimalaitosrakentaminen perustuu keskittämiseen ja kaavoitukseen. 

    Kiinteät muinaisjäännökset huomioitava

    Jo kaavoitusvaiheessa tulisi selvittää arkeologinen kulttuuriperintö ja ottaa kiinteät muinaisjäännökset huomioon alueiden käytön suunnittelussa. Jos hanketta toteutettaessa löytyy ennestään tuntematon kiinteä muinaisjäännös, työ keskeytetään ja otetaan viipymättä yhteyttä alueelliseen vastuumuseoon tai Museovirastoon ohjeistuksen saamiseksi. Tarvittaessa Museovirastolta haetaan kajoamislupaa kiinteään muinaisjäännökseen. Tutkimuslupaa haetaan, jos sitä edellytetään kajoamisluvassa. 

    Rakennuslupa tarvitaan aina 

    Teollisen mittakaavan tuulivoimalan rakentaminen edellyttää lisäksi aina MRL:n mukaista rakennuslupaa. Normaalien rakennusluvan liitteiden lisäksi tuulivoimalan rakennuslupahakemukseen tulee liittää selvitys hankkeen vaikutuksista maisemaan ja naapureihin sekä selvitys hakijan lähimmistä suunnitelluista muista mastoista/tuulivoimaloista. Rakennuslupahakemuksessa olennaista ovat voimalan ulkoiset mitat sekä vaikutusanalyysit. Kunnan rakennusjärjestyksessä voi olla määräyksiä tuulivoimarakentamiseen liittyen. 

  • Ympäristövaikutusten arviointimenettely

    Tuulivoimahanke vaatii lain ympäristövaikutusten arviointimenettelystä mukaisen hankeluettelon perusteella YVA-menettelyn aina kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 45 megawattia. Hankkeeseen katsotaan kuuluvan myös rakentamiseen, käyttöön ja huoltoon tarvittavat rakenteet. Myös tätä pienempi hanke voi olla YVA- velvollinen YVA-tarveharkintapäätöksen perusteella myös muulloin, mikäli sen katsotaan todennäköisesti aiheuttavan laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, YVA-lain liitteessä 1 tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia. Toimialueen ELY-keskus tekee päätöksen YVA-menettelyn soveltamistarpeesta yksittäistapauksessa. Hankkeesta vastaava voi pistää asian vireille. Mikäli hanke edellyttää hankekohtaista kaavaa, voidaan YVA-menettely kaavoitusmenettelyä. Hankevastaava voi tehdä aloitteen yhteismenettelystä yhteysviranomaiselle. Edellytyksenä YVA-menettelyn toteuttamiselle kaavoituksessa on, että ELY-keskus ja kaavoituksesta vastaava viranomainen puoltavat aloitetta. 

    Ympäristölupa voi olla ajankohtainen melu- tai välkevaikutusten takia

    Tuulivoimaloiden alueelta ei edellytetä ympäristönsuojelulain laitosluettelon perusteella ympäristölupaa. Sen sijaan tuulivoimahanke voi edellyttää kokoluokasta riippumatta ympäristöluvan, mikäli toiminnan melu- tai välkevaikutukset saattavat aiheuttaa Naapurilain mukaista kohtuutonta rasitusta lähialueen asukkaalle. Tuulivoimaloiden alue tulisi lähtökohtaisesti sijoittaa niin kauas asutuksesta tai muusta häiriintyvästä kohteesta, ettei ympäristölupa ole tarpeen. Tuulivoimaloiden alueen sijainti määritetään MRL:n mukaisilla menettelyillä (kaava, suunnittelutarveratkaisu, rakennuslupa) siten, että mm. valtioneuvoston asetuksen tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista mukaiset ohjearvot eivät ylity ennakkoon tehdyn laskennallisen melumallinnuksen mukaan melulle altistuvalla alueella. Jos asetuksen ohjearvot eivät mallinnuksessa ylity, ei ympäristölupa lähtökohtaisesti ole tarpeen. Sama periaate koskee välkevaikutuksia. Suomessa ei virallisesti ole määritelty välkevaikutukselle raja-arvoja tai suosituksia, mutta arvioinnissa käytetään muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. Vakiintuneessa hallintokäytännössä käytetään Ruotsin suositusta, joka on enintään kahdeksan tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. 

    Luonnonsuojelulain ja vesilain mukaiset poikkeukset

    Tuulivoimaloiden alueella on usein myös pinta-alallisesti laajahkoja vaikutuksia alueidenkäyttöön sekä korkeutensa vuoksi linnustoon. Tuulivoimahankkeen sijoituspaikkaa valittaessa tulisi välttää luonnontilaisia ja luonnonarvoiltaan arvokkaita alueita sekä suojeltujen lajien elinpaikkoja tai levinneisyysalueita. Joissain tilanteissa voidaan kuitenkin joutua hakemaan luonnonsuojelulain mukaisia poikkeuksia sekä poikkeusta vesilain mukaisesta vesiluontotyyppien  suojelusta. Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen lähelle hanketta suunnitellessa voi olla tarpeen tehdä ilmoitus Natura-alueeseen mahdollisestsi vaikuttavasta toimenpiteestä tai jopa Natura-arviointi.  

  • Lentoestelausunto ja lentoestelupa

    Tuulivoimalat muodostavat lentoesteitä ja siten niiden vaikutus lentoliikenteeseen ja –turvallisuuteen tulee selvittää. Ilmailulaki edellyttää lentoestelupaa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen pystyttämistä. Käytännössä kaikki yli 30 metriä korkeat rakennelmat lähellä lentoasemia tai yli 60 metriä korkeat rakennelmat kaikkialla Suomessa vaativat lentoesteluvan hakemista Traficomilta. Lentoestelupaa varten hakija pyytää ensin lentoestelausunnon Fintraffic Lennonvarmistus Oy:ltä. Lentoestelupaa ei tarvitse hakea, jos lentoestelausunnossa todetaan, että kyseinen lentoestelausunto riittää selvitykseksi esteen pystyttämiselle. Tuulivoimalat on varustettava lentoestevaloin lentoesteluvan ehtojen mukaisesti. Lentoesteen pystyttämisen jälkeen on tehtävä lentoesteilmoitus Fintraffic Lennonvarmistus Oy:lle. 

    Lentoasemien läheisyydessä korkeusrajoitusalueet

    Tuulivoimarakentamisen sijainti- ja kaavoitussuunnittelun yhteydessä tulee huomioida lentoasemien ympärille muodostetut korkeusrajoitusalueet, jotka turvaavat lentoliikenteen sujuvuutta ja säännöllisyyttä. Myös maanteillä sijaitsevien Puolustusvoimien käytössä olevien varalaskupaikkojen ympärille on muodostettu korkeusrajoitusalueita.  Tietoja korkeusrajoitusalueista sekä niiden asettamista rajoituksista on saatavissa Fintraffic Lennonvarmistus Oy:ltä. 

    Vaikutukset Puolustusvoimien aluevalvontaan arvioitava

    Tuulivoimalat voivat vaikuttaa Puolustusvoimien aluevalvonnassa käyttämiin sensorijärjestelmiin, mikä voi heikentää lakisääteisen aluevalvontatehtävän suorittamista. Toimintamahdollisuuksiensa turvaamiseksi Puolustusvoimien logistiikkalaitos antaa lausuntoja alueiden käytön suunnitteluun. Täyttääkseen vaatimuksen maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksien varmistamisesta tuulivoimatoimija pyytää hankkeesta lausuntoa Puolustusvoimilta tuulivoimarakentamisen hyväksyttävyydestä.

    Lausunto tarvitaan Pääesikunnalta aina: 

    • yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maan- tai vedenpinnasta) korkeista tuulivoimaloista 
    • alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maan- tai vedenpinnasta) korkeista pientuulivoimaloista, mikäli voimala rakennetaan kiinteistölle, joka rajoittuu Puolustusvoimien käytössä olevaan alueeseen. 

    Jos tuulivoimahanke sijaitsee Perämeren tuulivoima-alueella (tuulivoiman kompensaatioalue), niin lausuntoa Puolustusvoimilta ei ole tarvita. 

    Puolustusvoimat antavat lausunnon

    Hankkeisiin liittyen Puolustusvoimat antaa oman erillisen lausunnon vaikutuksien tarkemmasta selvittämistarpeesta. Tarvittaessa hankkeista tulee tehdä vaikutusten arviointi VTT:llä. Arvion tarkemman selvityksen tekemisen tarpeesta tekee Pääesikunta (operatiivinen osasto) saatuaan tarvittavat tarkemmat tiedot (tuulivoimaloiden maksimikokonaiskorkeudet, sijoituspaikat koordinaatit ja lukumäärät) suunnitelluista tuulivoimaloista. Vaikutusten selvittämisestä vastaa tuulivoimatoimija tai kaavoittaja. Jos vaikutusten selvitys tarvitaan, tulee se tehdä viimeistään yksityiskohtaisessa suunnittelussa. 

    Tuulivoiman kompensaatioalue

    Tuulivoiman kompensaatioalueista annetun lain mukaan tuulivoimamaksun on velvollinen maksamaan sähkön tuottaja, jonka hallinnassa on tuulivoimala tuulivoiman kompensaatioalueella. Tutkakompensaatiolaissa tuulivoimalalla tarkoitetaan voimalaitosta, jossa tuotetaan tuuliturbiineilla sähköä ilman virtauksen liike-energiasta yhdessä tai useammassa samaan verkonhaltijan mittariin kytketyssä generaattorissa. Tutkakompensaatiolaki koskee nykyisellään Perämeren tuulivoima-aluetta. Sähkön tuottajan on tehtävä ilmoitus Energiavirastolle ennen tuulivoimalan kaupalliseen käyttöön ottamista.  

    Puolustusvoimien kaapelilinjat huomioitava

    Maankaivu- ja rakennustöitä tehdessä tulee huomioida alueella ja sen läheisyydessä mahdollisesti kulkevat Puolustusvoimien kaapelilinjat. Linjojen sijainti tulee selvittää vähintään kymmenen työpäivää ennen aiottua rakentamista. Puolustusvoimien kaapelin näyttö tulee tilata Johtotieto Oy:ltä. Johtotieto Oy neuvoo kaivajia ja rakentajia. Kaapelilinjat on huomioitava myös suunniteltaessa ja toteutettaessa vesirakennustoimenpiteitä, kuten kaivuuta tai ruoppaamista kaavoitettavalla alueella. Kaapelitiedusteluista tulee pyytää lausunto myös STUVE:n asiakaspalvelusta (asiakaspalvelu.stuve@erillisverkot.fi). 

  • Hankelupa, verkonhaltijan suostumus ja ilmoitus Energiavirastolle

    Tuulivoimahankkeen suunnittelun yhteydessä tulee myös saman aikaisesti suunnitella hankkeen liittyminen sähköverkkoon, jotta hankkeen kokonaisvaikutukset pystytään arvioimaan. Tuulivoimalan voi liittää sähköverkkoon vain Energiaviraston myöntämällä luvalla ja verkonhaltijan suostumuksella. Suuremmat voimalat voivat tarvita Energiavirastolta sähkömarkkinalain mukaista hankelupaa vähintään 110 kV:n suurjännitejohdon rakentamiseen. Sähkömarkkinalain mukaan sähkön tuottajan tulee myös ilmoittaa Energiavirastolle voimalaitoksen rakentamissuunnitelmasta ja käyttöönottamisesta, voimalaitoksen pitkäaikaisesta tai pysyvästä käytöstä poistamisesta sekä tehonkorotuksesta, jos voimalaitos on teholtaan vähintään yhden megavolttiampeerin (noin megawatin) suuruinen. 

    Sähköjohtojen sijoitukseen liittyvät luvat

    Energiantuotantolaitosta varten voidaan tarvita maa-alueita esim. verkkoliityntää tarvittavien laitteiden sijoittamiseen. Nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköjohdon reitille tulee saada sähkömarkkinalain mukainen kunnan suostumus, jos oikeutta sähköjohdon sijoittamiseen ei perusteta lunastuslain mukaisella lunastusluvalla ja sähköjohto rakennetaan muualle kuin kaavassa tätä varten varatulle alueelle. Jos hanketta varten tarvitsee hankkia alueita pakkolunastamalla, tarvitaan lunastuslupa. Lupa voi koskea lunastusta omistusoikeudella tai käyttöoikeudella. Jos ennen lunastuslupaa on tarpeen tehdä hankealueella maastotutkimuksia hankkeen suunnittelemiseksi ja lunastamisen tarpeen selvittämiseksi, sitä varten on haettava Maanmittauslaitokselta tutkimuslupaa. Mikäli kyse on johtojen sijoittamisesta, voidaan tarvittava käyttöoikeus saada kunnan rakennusvalvontaviranomaisen yhdyskuntateknisten johtojen sijoittamispäätöksen perusteella.  Ensisijaista on kuitenkin sopiminen käyttöoikeudesta maanomistajan kanssa. 

    Vaikutukset viestintäverkoille ja radiojärjestelmille

    Tuulivoimahankkeissa on myös syytä huomioida vaikutukset etenkin viestintäverkoille ja radiojärjestelmille. Tuulivoimaloiden on todettu vaikuttaneen mm. TV-vastaanoton laatuun sekä matkaviestinverkkojen kentänvoimakkuuteen ja signaaliin laatuun. Myös tutkajärjestelmät vaativat toimiakseen riittävää etäisyyttä tuulivoimaloihin. Pienilläkin muutoksilla tuulivoimaloiden sijoittelussa voi olla ratkaiseva merkitys alueen radiojärjestelmien toimintaan. Koska jo olemassa olevia TV- ja radiolähetysasemia ja korkeita mastoja ei voida siirtää, tulisi jo tuulivoimaloiden suunnitteluvaiheessa käydä toimijoiden kesken vuoropuhelua ja tarvittaessa selvittää lähtötilanne esim. signaalin vahvuuden osalta. Jos tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen huomataan vastaanotetun signaalin huonontuneen, vaikka kiinteistön omistajan vastuulla olevat vastaanottolaitteiston tekniset vaatimukset täyttyvät, voidaan joutua turvautumaan erityisantenniratkaisuihin tai vaihtoehtoisten jakeluteiden käyttöön. Jos häiriötä kokevien kiinteistöjen joukko olisi suuri, voisi täytelähetin tai matkaviestinverkkojen osalta uusi tukiasema, tulla kyseeseen. Toistaiseksi Suomessa ei ole jouduttu turvautumaan tällaisiin ratkaisuihin. 

    Tuulivoimatoimijoiden tulisi pyrkiä yhteistyössä eri osapuolten kanssa ratkaisemaan ennakoiden mahdolliset viestintäverkkojen käytölle aiheutuvat haasteet. Tuulivoimarakentajan tulee ilmoittaa rakentamisesta kaikille tiedossa oleville radiojärjestelmien käyttäjille, joilla on toimintaa noin 30 kilometrin etäisyydellä rakennusalueesta. Radiotaajuuksien käyttäjätahoja voi tarkastaa Traficomin taulukosta. Tarvittaessa Traficomilta voi kysyä lisätietoja taajuuksien käyttäjistä tai mastoista liittyen tuulivoimarakentamiseen osoitteesta radiotaajuudet@traficom.fi. 

  • Laki uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä kattaa yleisimmät menettelyt, mutta tuotantolaitos voi myös tarvita sen ulkopuolelle jääviä menettelyitä. Esim. liittymälupa on tarpeen, mikäli tuotantolaitokselle kulku edellyttää uutta liittymää maantiehen tai olemassa olevaa liittymää pitää siirtää tai muuttaa ja maantien välittömään läheisyyteen rakentaminen saattaa aiheuttaa poikkeamispäätöksen tarpeen.

  • Tuulivoiman muutoshanke voi tarkoittaa esim. vanhojen turbiinien vaihtoa uusiin tehokkaampiin tai turbiinien lisäämistä tuulivoimaloiden alueeseen. Muutosten koosta, vaikutuksista ja sijainnista sekä alueen kaavatilanteesta ja eri alueidenkäytön muotojen yhteensovittamistarpeesta riippuu, mitä menettelyitä muutoshanke vaatii. 

    Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ajantasaisuuden arviointi

    Tuulivoimarakentamistavoitteiden muutokset voivat edellyttää YVA:n ajantasaisuuden arviointia. Mikäli ympäristövaikutusten arviointia ei ole aiemmin tarvittu ja jos rakennetussa hankkeessa muutoksen jälkeen yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 45 megawattia, edellytetään hankkeelta ympäristövaikutusten arviointi aivan kuten uudeltakin hankkeelta. Sama pätee mahdolliseen yksittäistapauspäätöksen perusteella tulevaan YVA-menettelyyn, mikäli hankkeen katsotaan todennäköisesti aiheuttavan laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, YVA-lain liitteessä 1 tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arvioinnin riittävyyttä ja ajantasaisuutta arvioi alueellisen ELY-keskuksen YVA-yhteysviranomainen. Tuulivoimahankkeen omistaja pyytää tarvittaessa YVA-tarveharkintapäätöksen, jossa annetaan vastaus aiemmin tehdyn YVA-menettelyn riittävyydestä suhteessa muuttuneeseen rakentamistavoitteeseen. Hankevastaava voi kysyä suoraan YVA-yhteysviranomaiselta ajantasaisuudesta, mutta myös lupaviranomaisella eli rakennustarkastajalla on velvollisuus tarkistaa perustellun päätelmän ajantasaisuus ennen kuin antaa luvan sellaisesta hankkeesta, josta on tehty YVA. Jos YVA on tehty, yhteysviranomainen antaa perustellun päätelmän ajantasaisuudesta lausunnon. 

    Kaavan päivittäminen

    Merkittävissä alueidenkäytön suunnitelmien ja rakentamistarpeiden muutoksissa saattaa olla tarvetta päivittää rakentamista ohjaavaa kaavaa ennen rakennuslupien käsittelemistä. Kaavan ajantasaisuuden arviointia tekevät kuntien kaavoitusviranomaiset. Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä vähäiset poikkeamiset rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai muista rajoituksista voivat erityisestä syystä olla mahdollisia. Erityisenä syynä ei voida pitää esim. tuotantotaloudellista tehokkuutta. Poikkeamismenettelyn arviointi tehdään aina tapauskohtaisesti ja menettelyä sovelletaan vain yksittäisiin voimaloihin. Poikkeamisen on oltava kokonaisuuteen nähden vähäinen (esim. voimalan sijainnin vähäiset muutokset). 

    Uuden voimalaitosmallin rakennusluvan hakeminen edellyttää uudet melu- ja välkemallinnukset

    Tuulivoimalatyypin tai -mallin mahdollinen vaihtaminen edellyttää MRL:n mukaisen rakennusluvan hakemisen yhteydessä esitettäväksi uuden voimalaitosmallin mukaiset melu- ja välkemallinnukset.  

    Tuulivoimalan purkamiselle purkamislupa

    Mikäli kyse on tuulivoimalan purkamisesta, tulee sen yhteydessä huomioida mahdollinen MRL:n mukaisen purkamisluvan tarve, joka on pakollinen asemakaava-alueella ja yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa on niin määrätty. Lisäksi on otettava huomioon, että MRL sisältää säännökset rakennuspaikan saattamisesta ympäristöineen sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna turvallisuutta tai rumenna ympäristöä, jos tuulivoimalan käyttämisestä on luovuttu tai rakennustyö on jätetty kesken.

    Ympäristöluvan tarpeellisuus

    Tuulivoimaloiden alueet tulisi lähtökohtaisesti sijoittaa niin kauas asutuksesta tai muusta häiriintyvästä kohteesta, ettei ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa ole tarpeen muutoshankkeessakaan.  

    Puolustusvoimilta uusi lausunto

    Jos toteutettavien tuulivoimaloiden koko (suurempi, korkeus > 10 m), määrä (enemmän) tai sijoittelu poikkeaa (> 100 m) niistä tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hanketoimijan saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista ennen kaavan hyväksymistä. Myös tapauksessa, jossa muutokset ovat edellä mainittuja pienempiä, pyydetään muutoksista tiedottamaan Pääesikunnan operatiivista osastoa. Rakentajan pitää aina kysyä tai pyytää siirtoon lupa sähköpostilla tms. (myös alle 100 m), jotta Pääesikunnan operatiivinen osasto saa oikeat koordinaatit tietoonsa. Uutta lausuntoa ei tarvita alle 100 m siirrosta. Kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyen on pyydettävä lausunnot Puolustusvoimien lisäksi myös Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä (STUVE Oy), osoitteesta asiakaspalvelu.stuve@erillisverkot.fi (julkiset) ja https://turvaposti.erillisverkot.fi (salaiset). 

  • Tässä yhteydessä sekä Menettelykäsikirjassa käytetään Motivan määritelmää pientuulivoimasta.  Pientuulivoima tarkoittaa yhtä voimalaa, jonka potkurin pyyhkäisypinta-ala on alle 200 neliömetriä, jolloin lavan pituudeksi tulee maksimissaan noin 8 metriä. Käytännössä tämä tarkoittaa laitteita, joiden nimellisteho on alle 50 kW. Pientuulivoimaloiden mastonkorkeudet ovat tyypillisesti 5–30 metriä.

    Pientuulivoimaa käytetään esim. akkujen lataukseen 12 voltin, 24 voltin, 48 voltin tai 230 voltin sähköjärjestelmissä. Pientuulivoimalla tuotetaan myös lämmitysenergiaa rakennuksen lämmitysjärjestelmän vesi- tai massavaraajaan tai lämpimän käyttöveden varaajaan. Myös suora sähköntuotanto omakotitalon sähköverkkoon on mahdollista pientuulivoimalla. Silloin voimalan sähkö muutetaan tavalliseksi verkkosähköksi vaihtosuuntaajalla eli invertterillä ja voimala kytketään sähköpääkeskukseen. 

    Pientuulivoimaloita käytetään mm. maataloudessa, laitoksissa, kotitalouksissa, vapaa-ajan asunnoissa ja purjeveneissä. Pientuulivoima on hyvä energianlähde esim. sähköverkon ulkopuolisissa hybridijärjestelmissä, missä tarvitaan tuotantoa myös talvella. 

    Alueidenkäytön ja rakentamisen suunnittelu 

    Muun muassa alueen ominaisuuksista ja kaavatilanteesta sekä hankkeesta riippuu, onko tuulivoiman sijoittaminen aiotulle alueella mahdollista ja mitä alueiden käytön suunnittelua ja viranomaispäätöksiä tarvitaan. 

    Pientuulivoimaloita varten ei ole laadittu kaavoja. Tuulivoimalan sijoittaminen ilman kaavallista ohjausta voi olla mahdollista suunnittelutarveratkaisulla riippuen hankkeen vaikutuksista ja sijoittumisesta. Arviointi tehdään aina tapauskohtaisesi huomioiden sijoittumispaikan olosuhteet, kaavatilanne ja hankkeen vaikutukset sekä laissa säädetyt edellytykset.  

    Pientuulivoimaloita voi olla mahdollista rakentaa pelkästään rakennus- tai toimenpidelupapäätöksen perusteella. Kyseeseen voi asemakaava-alueen ulkopuolella tulla nk. suora rakennuslupa. Asemakaava-alueella arvioidaan rakentamisen kaavanmukaisuutta. Arviointi tehdään aina tapauskohtaisesi huomioiden sijoittumispaikan olosuhteet, kaavatilanne ja hankkeen vaikutukset sekä laissa säädetyt edellytykset. Toimenpideluvalla toteutetaan lähinnä yksityistä kotitarvekäyttöä palvelevia pientuulivoimaloita. 

    Rakennuslupa- ja toimenpidelupahakemusta koskevat erityiset vaatimukset, kun kyse on tuulivoimalan rakentamisesta. Normaalien rakennusluvan liitteiden lisäksi, tuulivoimalan rakennuslupahakemukseen tulee liittää selvitys hankkeen vaikutuksista maisemaan ja naapureihin sekä selvitys hakijan lähimmistä suunnitelluista muista mastoista/tuulivoimaloista.  Kunnan rakennusjärjestyksessä voi olla määräyksiä tuulivoimarakentamiseen liittyen. 

    Ympäristön huomiointi

    Tuulivoima voi edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa kokoluokasta riippumatta, mikäli toiminnasta saattaa aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta melu- tai välkevaikutusten takia lähialueen asukkaalle.  

    Kuten suuremmissakin tuulivoimaloissa, voivat luonnonsuojelulain tai vesilain mukaiset poikkeukset tai ilmoitus Natura-alueeseen mahdollisesti vaikuttavasta toimenpiteestä tai muinaismuistolain mukainen lupa olla tarpeen. 

    Liittyminen sähköverkkoon 

    Pientuulivoimahankkeet rakennetaan yleensä palvelemaan yksittäistä käyttökohdetta. Mikäli laitos myös kytketään verkkoon, siihen tarvitaan sopimus sähköverkonhaltijan kanssa. Tuottajan on myös syytä varmistaa sähköverkonhaltijalta, että järjestelmän laitteisto täyttää sähköverkon ja sähköturvallisuusmääräysten vaatimukset. Tekniset vaatimukset täyttävällä sähköä tuottavalla voimalaitoksella on oikeus tulla liitetyksi alueen sähköverkkoon. Sähköverkonhaltijalla on liittämisvelvollisuus toiminta-alueellaan. Sähköä ei saa syöttää verkkoon ilman, että sille on joku ostaja. Sähköyhtiöillä ei ole minkäänlaista ostovelvoitetta pientuottajien sähkölle, mutta useat sähköyhtiöt ovat halukkaita ostamaan pientuotannosta yli jäävää sähköä. 

Päivitetty: 23.02.2022