Tienpidon historiasta

Teiden rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaavien virastojen nimet ja toimenkuvat ovat muuttuneet monta kertaa 200-vuotisen taipaleen varrella.

Kuvituskuva: vanha kivisilta.Tarinan voidaan katsoa alkaneen, kun Kuningas Kustaa IV Adolf perusti Kuninkaallisen koskenperkausjohtokunnan jo yli 200 vuotta sitten. Koskenperkausjohtokunta urakoi pääasiassa vesiteiden parissa – olihan tuhansien järvien maassa luonnollista liikkua vettä pitkin.

1800-luvulla teollistumisen myötä havaittiin, että myös maaväylistä täytyi huolehtia. Huomattiin, että mitä enemmän ja mitä raskaampia kulkutarpeita tiellä oli, sitä paremmin sitä piti hoitaa. Kun liikenteen rasitus kasvoi kasvamistaan, täytyi saada käyttöön järeämpää kalustoa ja asiantuntemusta. Ratkaisu oli tienpidon valtiollistaminen vuonna 1921. Ensimmäiset tiemestarit palkattiin vuonna 1928.

Useat talouselämän alat tulivat äkkiä riippuvaisiksi maantiekuljetuksista. Sen vuoksi tiet oli saatava kulkukelpoisiksi ja ne oli pidettävä liikennöitävinä ympäri vuoden. Tieverkko saatiin jo hyvään kuntoon, kunnes sota raunioitti sen. Heti kun valtion varoja alkoi vapautua sotakorvauksista, niitä kohdistettiin teiden kunnostukseen ja rakentamiseen. Näin voitiin myös tarjota työtä, jota vailla oli 1950-luvun työttömyyden aikana kymmeniä tuhansia ihmisiä. Maailmanpankin lainojen avulla nostettiin tienrakennus Suomessa nykyaikaiselle tasolle.

Suomen tieverkko on siis rakennettu kansainväliselle tasolle reilun puolen vuosisadan aikana. Sen merkitys on elintärkeä kansalaisille ja elinkeinoelämälle. Tiehallinto huolehti tieverkostosta 2009 vuoden loppuun saakka.

Liikenne- ja aluehallinnon uudistuksessa 1.1.2010 Tiehallinnon tiepiirit siirtyivät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY-keskuksiin), ja Liikenneviraston muodostivat Ratahallintokeskus, osa Merenkulkulaitosta ja Tiehallinnon keskushallinto. Tienpidosta vastuullisina viranomaisina Liikennevirasto ja ELY-keskukset huolehtivat tie- ja liikenneolojen kestävästä kehityksestä. Tähän kuuluu myös tienpidon huippuosaamisen ylläpito ja kehittäminen.