Helppoa kuin heinänteko - vai onko sittenkään?

Maatalouden rakennekehitys ei näy pelkästään isoissa nykyaikaisissa robottinavetoissa vaan myös pellolla viljelytoimenpiteiden ja sadonkorjuun koneellistumisena. Nyt kuivaa heinää ei juurikaan tehdä. Nurmisato korjataan säilörehuksi.

Kainuun ELY-keskuksessa toimiva maatalouden yritysasiantuntija Eeva Heikkinen muistelee, millaista heinänteko oli hänen lapsuudessaan 80-luvulla Suomussalmen Kuivajärvellä:

 - Heinä tehtiin pääasiassa käsipelin. Lehmiä oli 10 kpl ja iso osa peltoalasta eli noin 4 hehtaaria tehtiin kuivaheinäksi ja jonkin verran tehtiin myös säilörehua. Loput alasta oli laidunta ja ohraa. Säilörehun sekaan laitettiin muurahaishappoa säilyvyyden ja maittavuuden parantamiseksi.

Kuvituskuva: Koko perhe heinänteossa 80-90 -luvun taitteessa.

Heinänseivästystä Puolangan Latvan kylällä (Kuva: Eeva Heikkinen)

Eeva Heikkisen laskujen mukaan heinät käsiteltiin heininä jopa 8 kertaa ja lantana 3 kertaa.

 - Kesähän siinä tosiaan meni, ja ei ollut vapaa-ajanvietto-ongelmia. Ihanuutta oli vintissä herätä aamulla sateenropinaan peltikattoa vasten. Ääni tiesi, että nyt saa nukkua pitkään.

Nykyaikaisilla tiloilla nurmiviljelypinta-ala voi olla 100 hehtaaria ja ylikin. Työmäärä maatiloilla ei ole vähentynyt. Nyt samassa ajassa tehdään enemmän. Koneet ovat joko omia, yhteisiä naapurin kanssa tai urakoitsijan. Nurmen sadonkorjuu on tapahduttava nopeasti ja tehokkaasti, silloin, kun se on rehuarvoltaan parhaassa vaiheessa. Säältään hyvät korjuupäivät eivät ole vuosien aikana lisääntyneet. Vanha ja korsiintunut heinä ei lypsätä lehmiä.

Katso video säilörehun korjaamisesta pyöröpaaleihin Hyrynsalmella: