Yritystarinat

Tutustu tarinoihin

• Keski-Suomen kosket kiehtovat kansainvälisiä kalastajia

  
  Hyvien kalavesien lisäksi Keski-Suomen vahvuuksia ovat turvallisuus, toimivat liikenneyhteydet ja hiljaisuus. Kuva: Matt Harris

  Konneveden koskissa kahlaa kesäisin kansainvälisiä perhokalastajia viikosta toiseen. Kapeenkoski Travel Oy on löytänyt oman niche-asiakaskuntansa. Nyt myydään kesää 2027.

  Pieni matkailuyritys tarjoaa perhokalastuksen harrastajille kalastusmatkoja viikon täysihoidolla keskisuomalaisten virtavesien äärellä. Valtaosa asiakkaista tulee ulkomailta: useimmat Sveitsistä, Britanniasta ja Yhdysvalloista, kaukaisimmat Australiasta ja Argentiinasta.

  Keski-Suomeen heitä houkuttelevat vapaat kosket, joita Rautalammin ainutlaatuiseen vesireittiin kuuluvilla Konneveden koskilla virtaa seitsemän kappaletta. Näiden lisäksi asiakkaita palvellaan Äänekosken Kapeenkoskella, josta yritys on saanut nimensäkin.

  Kalaisista vesistä nousee niin taimenta ja harjusta kuin ahventa, kuhaa ja haukea.

  Investointi oli tärkeä virstanpylväs

  Asiakkaat majoittuvat Konneveden Rossinkylällä sijaitsevassa Ahoniemen leirikeskuksessa, jonka yritys hankki vuonna 2024. Kalastussesonki kestää huhtikuusta syyskuuhun, ja sen ulkopuolella yrittäjät Jani ja Titta Himanko järjestävät Ahoniemessä erilaisia yritys- ja juhlatilaisuuksia.

  Yrittäjäparin lisäksi Kapeenkoski Travel työllistää muutamia kausityöntekijöitä, ja yhteistyö myös alueen muiden matkailuyrittäjien kanssa on aktiivista.

  – Haaveena on, että elanto saataisiin aktiivisen kalastuskauden aikana, ja kalastusmatkailubisnes onkin saatu pikkuhiljaa hyvälle tolalle. Ensi kesä on jo lähes loppuunmyyty, Jani Himanko kertoo.

  Hän pitää Ahoniemen hankintaa tärkeänä virstanpylväänä, sillä investointi omiin tiloihin on vahvistanut yrityksen taloudellisia näkymiä vuokratiloissa toimimisen sijaan. Kapeenkoski Travel sai investointiin EU:n maaseuturahoituksen tukea Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

  Suomi on kalastusmaana tuntematon

  Kapeenkoski Travel on perustettu vuonna 2020, mutta Jani Himanko on toiminut kalastusalan yrittäjänä jo vuosituhannen alusta lähtien. Hän on rakentanut vankan pohjan perhokalastukseen erikoistuneelle matkailuyritykselle verkostoitumalla kansainvälisesti.  

  – Meidän potentiaalinen asiakaskuntamme koko maailmassa on noin 20 000–40 000 henkilöä, yrittäjä arvioi. 

  Kansainväliset asiakkaat tavoittaa parhaiten alan median ja tapahtumien kautta. Himanko on tehnyt Konneveden koskia tunnetuksi maailmalla mm. osallistumalla perhokalastajien messuille, kutsumalla alan toimittajia ja tubettajia käymään Keski-Suomessa sekä esiintymällä podcasteissa. Tulosta on tullut.

  – Asiakkaat pitää käydä hakemassa tänne: aluksi moni ei edes tiennyt, että Suomessa voi kalastaa taimenta ja harjusta. Ensin piti myydä itsensä jopa myyntitoimistolle, Himanko naurahtaa.

  Hiljaisuus tekee vaikutuksen

  Nyt Kapeenkoski Travel tunnetaan jo hyvin markkinointibrändillään Kellankoski Lodge. Himanko toteaa, että jostain syystä etenkin sveitsiläiset tuntuvat tykästyneen Keski-Suomen koskiin.

  – Sveitsissä on tosiaan lyöty läpi, ollaan siellä jopa sellainen vähintään kerran elämässä -kokemus. Meidän vahvuutemme ovat turvallisuus, hyvät liikenneyhteydet ja hiljaisuus. Onhan tämä ihan erämaata jostain Zürichistä tai Lontoosta tulevalle, Himanko pohtii.

  Hinta ei ole tärkein valintakriteeri

  Kapeenkoski Travel markkinoi palvelujaan kansainvälisille asiakkaille eri maissa sijaitsevien myyntitoimistojen kautta. Niiden kanssa suunnitellaan nyt kesän 2027 tarjontaa.

  – Ihmiset, joiden lähtöpäätös on kiinni perhokalastuksen mahdollisuudesta, suunnittelevat matkansa hyvin pitkällä aikajanalla, Himanko toteaa.

  Suomessa Kapeenkoski Travelin tapaisia täysihoitoa tarjoavia kalastusmatkailuyrityksiä on lähinnä Lapissa, mutta siellä ne toimivat paljon pienimuotoisemmin.

  – Lähimmät kilpailijat ovat nykyään Ruotsissa ja Norjassa. Aiemmin Venäjällä oli tosi kovia kohteita, mutta nyt niiden asiakkaat tulevat meille, Himanko kertoo.

  Kalastusmatkailun kuningasmaa Euroopassa on Islanti, jonka hintataso alkaa olla sitä luokkaa, että kaikki eivät sitä ole valmiita maksamaan. Edullisimpia vaihtoehtoja tarjoavat Balkanin maat.

  Yleensä hinta ei kuitenkaan ole kalastuksen ystäville se tärkein valintakriteeri.

  Himanko paljastaa, että amerikkalaiset olisivat valmiita maksamaan enemmänkin kuin mitä hän pyytää, ja sikäläiset toimistot kannustavat siksi nostamaan hintaa reippaasti. Se saattaisi kuitenkin karkottaa eurooppalaisia asiakkaita, joita on noin 70 % Kapeenkoski Travelin asiakaskunnasta, joten koviin korotuksiin ei lähdetä.

  Kellankoski Lodge (kellankoski.fi)

• Älypuhelimeen liitettävä Hybrid X -laite on kriittisten viestintätilanteiden apu

  

  Keksijän hattukin sopisi jyväskyläläisen yrityksen Stop Noise Finland Oy:n toimitusjohtajan Markku Niemisen päähän mainiosti. Pelkällä keksimisellä älypuhelimen modulaarisena laajennuksena toimiva Hybrid X-käyttölaite ei olisi kuitenkaan valmistunut. Patentoitu Hybrid X -käyttölaite on kehitetty erityisesti yhteiskunnan kriittisiä toimintoja ylläpitävien tahojen viestintään sekä teollisuuden käyttöön. Innovaation lisäksi Niemisellä on mittava osaaminen ja valtavasti innostusta. Laitteen pilotointiin hän on saanut EAKR-rahoitusta, ja tavoitteena ovat globaalit markkinat. Rahoittaja on Keski-Suomen ELY-keskus.

  Käyttölaite liitetään älypuhelimeen, joka toimii LTE- tai 5G-verkossa. Siinä on fyysiset painikkeet, mikä helpottaa käyttöä erilaisissa kenttäolosuhteissa. Hybrid X vaimentaa taustamelua ja välittää selkeän puheen vastaanottajalle. Laitteen avulla vaikkapa pelastushenkilöstö voi keskustella tietoturvallisesti oman tiimin kanssa, video striimata tai tarvittaessa käyttää hätäpainiketta, keskitetyllä ergonomisesti sijoitetuilla fyysisillä painikkeilla.

  Laajakaista, tiedonsiirron kapasiteetti ja tietoturva

  ”Aika käyttölaitteelle on nyt otollinen, kun viranomaiset ja teollisuus ovat siirtymässä viestinnässään maailmanlaajuisesti laajakaistateknologiaan. Perinteisten radiopuhelimien sijaan käyttöön otetaan älypuhelimet, joihin Hybrid X -käyttölaite liitetään. Syynä muutokseen ovat laajakaistan tietoturva ja suuri tiedonsiirtokapasiteetti” ja sen tuomat mahdollisuudet mm. tilannekuvan siirtoon reaaliaikaisen videon välityksellä turvallisesti Nieminen kuvailee.”

  Monissa tilanteissa sen paremmin viranomaiset kuin teollisuuden työntekijätkään eivät voi operoida kännyköissä tutuilla kosketusnäytöillä, esimerkiksi hanskojen takia. Hybrid X:n fyysiset painikkeet sen sijaan tarjoavat ylivertaisen käytettävyyden. Lisäksi kaikki tiedonvälitys – olipa se ääntä, kuvaa tai videota – liikkuu suljetussa verkossa. Hybrid X -käyttölaitteen saa liitettyä lähes kaikkiin älypuhelin malleihin sovite- tai suojakuoren avulla. 

  Markku Niemisen mukaan Hybrid X on maailmanlaajuisesti ainoa ratkaisu, joka tarjoaa älypuhelimen kosketusnäyttökäyttöliittymän rinnalle käyttöliittymän fyysisillä painikkeilla. Kilpailijoita ovat mm. perinteisen radiopuhelimen näköiset PoC -radiopuhelimet, jotka toimivat myös laajakaistaliittymällä. Radiopuhelimen käyttö laajakaistaliittymän avulla on mahdollista käyttämällä VoIP (Voice over Internet Protocol) -teknologiaa. Laajakaistaliittymällä toimivan radiopuhelimen tietoturvallisuus riippuu useista tekijöistä, kuten käytetystä teknologiasta, ohjelmistoista ja käyttäjän omista tietoturvakäytännöistä.

  Patentoitu Hybrid X -käyttölaite kansainvälisille markkinoille

  Ensimmäinen sarjatuotannon erä laitteesta valmistuu arviolta loppuvuodesta 2024. Markkinointi ja myynti kansainvälisille markkinoille käynnistyy alkuvuodesta 2025. Patentti laitteella on Suomen lisäksi useissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa.

  Markku Nieminen sanoo olevansa todella innostunut kehitystyöstä ja saavutetuista tuloksista. 

  ”Meillä on osaava ja innostunut tiimi matkassa toteuttamassa päämääräämme, suuri kiitos kuuluu heille kärsivällisyydestä pitkän projektin läpiviemisessä. Haluan myös näyttää, että pystyn omalta osaltani vastaamaan haasteeseen ottaa riskejä ja kansainvälistymään. Ilmaiseksi mitään ei tietenkään saa, vaan täytyy olla juttu, jolla on oikeasti edellytykset menestyä ja osaava tiimi. Yrittäjä tarvitsee myös tukea sidosryhmiltä ja kollegoilta jaksamiseen, koska työ on myös haastavaa”.

  Alkujaan Nieminen on peruskoulutukseltaan sähköasentaja ja sittemmin opiskeli kauppaopistossa myyntiä ja markkinointia sen jälkeen hän on työn ohessa opiskellut johtamisen EMBA:n Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Yrittäjänä hän on toiminut 37 vuotta.
  Nieminen sanoo, että ilman saamaansa hankerahoitusta hän ei olisi pystynyt kehitystyöhön.

  ”Ajattelen, että jos hanke on perusteltu ja näköpiirissä on kansainvälinen markkina, myös yhteiskunnan intressinä on yrityksen kasvu ja tukeminen. Julkinen tuki on auttanut minua saamaan tuotteen valmiiksi asti. Kansainvälistyminen on tärkeää, sillä emme voi vain täällä kotimaan hiekkalaatikolla myydä kaikkea toisillemme. Eivät yritystuet ole lämmin kädenpuristus vaan yhdessä tekemistä ja keskusteluita asiaa ymmärtävän rahoittajan edustajan kanssa. Yhteistyö ELY-keskuksen kanssa on sujunut mainiosti."

  Tapahtumat ja sosiaalinen media hankeviestinnän kulmakiviä

  Viestintä on tärkeä osa jokaisen EU-rahastosta tukea saaneen hankkeen toimintaa. Markku Nieminen hyödyntää viestinnässä verkkosivuja ja sosiaalista mediaa.

  ”Näiden lisäksi myös tapahtumissa markkinoiminen on keskeistä. Olen kiertänyt neljännesvuosisadan viranomaisille suunnatuilla messuilla, joten toimintakenttä on minulle tuttu.”

  Aktiivinen markkinointi on myös tuottanut tulosta. Tätä nykyä Niemiseen otetaan suoraan yhteyttä ja ehdotetaan yhteistyötä. Puhelinvalmistajat, ohjelmistotalot  ja operaattorit esimerkiksi Yhdysvalloista ja Etelä-Koreasta ovat ottaneet yhteyttä ja jatkoneuvotteluja on käynnissä. 

  Hanketiedot

  Hankkeen nimi: HybridX-käyttölaitteen pilotointi
  Toteuttaja: Oy Stop Noise Finland Ltd
  Toimintalinja ja erityistavoite: toimintalinja 1 Innovatiivinen Suomi, erityistavoite 1.2 Digitalisaation etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi
  Aika: 1.1.2024 –31.12.2024
  Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 76 643 €
  Hankekoodi: A91119

  Lisätietoja

  Hybrid X -kotisivu 

  --- 

  Elisa Airasvirta, viestintäasiantuntija, Keski-Suomen ELY-keskus

• Ravintola Patapirtti houkuttaa mummolan tunnelmalla

  

  Alussa oli pieni maatila Jämsässä ja muistot mummolan tunnelmasta. Nyt Ravintola Patapirtin vetonauloja ovat lähiruoka, marjaviinit, maatilamajoitus ja rantasaunan lempeät löylyt.

  Ravintola Patapirtti sijaitsee Uusi-Yijälän luomutilalla Jämsässä, Himoksen vilkkaan matkailukeskuksen lähistöllä. Supisuomalaisen ruoan lisäksi Patapirtti tarjoaa asiakkaille kokouspalveluita, oman tilan marjoista valmistettuja marjaviinejä sekä maatilamajoitusta.

  Yrittäjä Tarja Uusipaasto perusti Patapirtin vuonna 2005 isovanhempiensa entiselle pientilalle. Ravintolan liikeidea syntyi jo pari vuosikymmentä ennen itse yritystä: opiskellessaan nuorena tyttönä tuleva yrittäjä laati harjoitustyönä maatilamatkailun yrityssuunnitelman. 

  – Sen pohjana oli oma mummolani, joka oli lapsena maailman paras paikka. Halusin tarjota asiakkaille samaa välittämisen tunnelmaa ja onnellista oloa. Se suunnitelma jäi kytemään, Uusipaasto kertoo. 

  Paperitöillä hyvä tuntipalkka

  Patapirttiä on kehitetty monessa käänteessä EU:n maaseuturahoituksen tuella. Rahoitusta on saatu mm. liiketoimintasuunnitelman laatimiseen, tilojen peruskorjauksiin ja laitteisiin sekä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Keväällä 2023 valmistuneeseen saunainvestointiin yritys sai rahoitusta Leader Vesuri-ryhmästä.

  – Rahoituksen hakemisessa paperihommat voivat tuntua raskailta, mutta millekään työlle ei saa yhtä hyvää tuntipalkkaa, Uusipaasto korostaa. 

  Patapirtin asiakkaina on kotimaisia ja kansainvälisiä matkailijoita. Markkinoinnissa yritys tekee yhteistyötä mm. Himoksen, Jämsän kaupungin ja Visit Jyväskylä Regionin kanssa.

  – Kansainvälisessä markkinoinnissa englanninkieliset nettisivut ja suosittelumarkkinointi ovat tärkeitä, Uusipaasto toteaa. 

  Suomalaista slow foodia

  Patapirtti työllistää yrittäjän itsensä lisäksi kaksi kokoaikaista työntekijää. Pääosan liikevaihdosta tuo ruoka, jota Uusipaasto kuvailee suomalaiseksi slow foodiksi.

  – Pyrimme saamaan raaka-aineet mahdollisimman läheltä. Esimerkiksi kuha tulee Päijänteestä, karitsanliha läheiseltä Seppälän tilalta ja ylämaankarjan jauhelihaa ja maksaa saadaan Karisalmen luomutilalta, hän listaa.

  Osa liikevaihdosta tulee majoituspalveluista: pienen maalaishotellin huoneet on remontoitu Uusi-Yijälän tilan vanhaan päärakennukseen. Uusin vetonaula on puulämmitteinen rantasauna.

  – Aitous houkuttelee ulkomaisia vieraita. Heille isoja asioita ovat sellaiset elämykset, joiden arvoa suomalaiset eivät välttämättä ymmärrä, Uusipaasto miettii.

  Teksti: Minna Nurro
  Kuva: Patapirtti

• Ommellinen osui oikeaan saumaan

  

  Muuramessa toimiva Ommellinen on kasvanut lyhyessä ajassa yhden naisen käsityöharrastuksesta 15 henkeä työllistäväksi yritykseksi. Kun kasvu vaati isompia tiloja, maaseuturahoituksen tuki auttoi rakentamaan reilut neliöt.

  Ommellinen tunnetaan etenkin värikkäistä ja iloisesti kuositetuista naisten vaatteista. Yrityksen valikoimassa on myös kankaita sekä miesten vaatteita, vaatteiden kaavoja ja kodintuotteita.

  Tekstiiliteollisuus ei ole niitä maailman helpoimpia aloja, varsinkaan Suomessa villinä laukkaavan inflaation aikana. Ommellisen menestys on tullut tekemällä oikeita asioita oikeaan aikaan. Heinäkuussa päättyneellä tilikaudella yrityksen liikevaihto nousi lähes 1,8 miljoonaan euroon.

  Yrityksen perustaja Liisa Häkli toteaa, että Ommellinen on elänyt hyvien tähtien alla. Asiat ovat tapahtuneet omalla painollaan, kun on menty rohkeasti kohti.

  – Alusta lähtien on ollut tärkeää löytää oikeat tyypit. Etenkin ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen on kriittistä aikaa pienyritykselle, ja meillä oli siinä onnea, hän sanoo.

  Juoksuaskelista uusi suunta

  Ommellinen sai alkunsa käsityöharrastuksesta. Häkli on koulutukseltaan erityisluokanopettaja, ja innostui tekemään perheelleen vaatteita lasten ollessa pieniä. Hän esitteli niitä ompeluaiheisessa blogissaan, ja tuotteille näytti löytyvän kysyntää laajemminkin.

  – Perustin yrityksen vuonna 2014. Aluksi ajatus oli, että voin pidentää äitiyslomaa, kun teen vähän lastenvaatteita myyntiin, hän kertoo.

  Vaatekutsuja pitäessään tuore yrittäjä havaitsi nopeasti, että suurin markkinapotentiaali sijaitsi muualla kuin lastenvaatteissa.

  – Niistä juoksuaskelista naistenvaaterekille pystyi päättelemän paljon, hän nauraa.

  Niinpä Ommellinen vaihtoi suuntaa vauhdissa. Nykyään yrityksen myynnistä 60–65 % tulee verkkokaupan kautta ja loput omasta myymälästä Muuramessa sekä erilaisista tapahtumista.

  Uusi toimitila edisti kasvua

  Viime vuonna Ommellinen muutti omin voimin rakentamaansa toimitilaan. Sen noin tuhat neliötä sisältävät kaiken: tuotanto- ja toimistotilat, kuvausstudion sekä myymälän. Yritys sai investointiin tukea maaseuturahastosta Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta, ja uskalsi tehdä neliöitä reippaasti.

  Uusien tilojen ansiosta Ommellinen on kasvattanut tuotantoaan, palkannut uusia työntekijöitä ja laajentanut myymälän aukioloaikoja.

  – Kaikki tilat tuplaantuivat! Isommat tilat antavat ihmisille työrauhan, ja laajempien aukioloaikojen ansiosta myymälän liikevaihto on noussut 30 %. Onneksi uskallettiin tehdä tämä investointi, Häkli iloitsee.

  Rahoituksen hakemisessa vaikeinta oli kustannusten arviointi ennakkoon.

  – Meillä kustannusarvio meni yllättävän hyvin kohdalleen, ja tuen takia kustannuksista myös tuli pidettyä tarkkaa kirjaa. ELY-keskuksen asiantuntija neuvoi paljon, ja lopputarkastus oli itsellekin kiva hetki, Häkli sanoo.

  Hän kannustaa yrittäjiä kysymään tukimahdollisuuksista rohkeasti.

  – Yrittäjä ei saa olla liian vaatimaton rahoituksen hakemisessa. Kun sen tekee oikein, vaivannäkö maksaa itsensä takaisin.

   

  Teksti: Minna Nurro
  Kuva: Ommellinen

• Metallisorvaamo Pitkäsen kapasiteetti kasvoi maaseuturahoituksella

  

  Mitä yhteistä on Valtran traktoreilla, Mitsubishin trukeilla ja MM-tason WRC-ralliautolla? Niissä kaikissa pyörii keskisuomalaisen Metallisorvaamo Pitkäsen valmistamia osia.

  Uuraisilla toimivan Metallisorvaamo Pitkäsen verkkosivuilla kerrotaan, että yrityksen tyypillisiä tuotteita ovat ”tapit, holkit, nipat ja laipat”. Toimitusjohtaja Pauli Pitkänen suomentaa niiden olevan erilaisia sorvattuja metallikappaleita, joita konepaja tekee alihankintana suurille kansainvälisille moottoriajoneuvoalan yhtiöille. 

  – Myös polkupyöriin on tehty kappaleita, hän täydentää.

  Viime vuosina metallisorvaamon liikevaihto on kasvanut varsin mukavaa vauhtia. Viime vuonna se oli 2,8 miljoonaa euroa, ja tänä vuonna liikevaihto nousee 3,4 miljoonaan euroon. Toimitusjohtaja ennakoi kasvun jatkuvan myös tulevaisuudessa.

  Liikevaihdon kasvun takana on ensisijaisesti yrityksen tuotteiden hyvä laatu ja erinomainen toimitusvarmuus, mutta myös konekapasiteetin lisääntyminen. Sen on osaltaan mahdollistanut maaseuturahaston yritysrahoitus, jota Metallisorvaamo Pitkänen on saanut useana vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksesta. Investointituella on laajennettu hallia, hankittu uusia moderneja sorveja ja viimeisimpänä hankittiin työstökeskus.

  –Maaseuturahoituksen ansiosta yritys on pystynyt tekemään teknisesti korkealaatuisia ja pitkäikäisiä investointeja. Kapasiteetti on kasvanut, ja se on mahdollistanut liikevaihdon kasvun, toimitusjohtaja toteaa.

  Yritys aloitti vanhassa navetassa

  Pitkänen on lähes 50-vuotiaan perheyrityksen toimitusjohtaja kolmannessa polvessa. Yrityksen perusti alun perin hänen isoisänsä Veikko Pitkänen vuonna 1974 kotipihan vanhaan navettaan kyllästyttyään reissaamaan töihin Tikkakoskelle huonokuntoista tietä pitkin.  

  – Pappa työskenteli sorvarina Tikkakosken tehtaalla. Tie sinne oli huono ja niin oli autokin, joten paappa tuumasi, että hän voi yhtä hyvin tehdä töitä kotona, Pauli Pitkänen kertoo.

  Pitkäsen isä Erkki Pitkänen otti yrityksen hoitaakseen vuonna 1981 ja rakennutti metallisorvaamolle ensimmäisen oikean teollisuushallin. Nykyinen toimitusjohtaja on ollut yrityksen ruorissa vuodesta 2015 lähtien. 

  Tänä päivänä Metallisorvaamo Pitkänen työllistää 16 henkilöä, joista neljä osakasta. Ammattitaitoisen työvoiman saanti on hieman haastavaa, mutta puskaradio toimii ja tarvittaessa työ opetetaan uusille tekijöille.

  Bumerangeista ei pidä masentua

  Metallisorvaamo Pitkänen haki maaseuturahaston investointitukea ensimmäisen kerran vuonna 2017. Pauli Pitkänen kertoo tehneensä hakemuksen ELY-keskuksen vinkistä ja saaneensa ELY:stä myös ohjeita sen täyttämiseen.

  – Hakemus tuli bumerangina takaisin monta kertaa ja siihen piti tehdä korjauksia, mutta siitä ei pidä lannistua, hän toteaa.

  Maaseuturahoituksen mahdollisuuksia miettiviä yrittäjiä hän rohkaisee tarttumaan paperityöhön arkailematta.

  – Se kannattaa. Hakemuksen kysymykset eivät ole erikoisia, vähän siinä pitää omaa toimintaa ennustaa, Pitkänen (kuvassa) kannustaa.

  

  
  Teksti: Minna Nurro
  Kuvat: Metallisorvaamo Pitkänen Oy

• Nuoret tekijät: Sofia YouTube (video)

  Tulevaisuuden tekijät Viisarin Bisnes Lande-hankkeessa, jonka toiminnan Keski-Suomen Ely-keskus mahdollistaa Maaseuturahastosta.

• Nuoret tekijät: Joona YouTube (video)

  Tulevaisuuden tekijät Viisarin Bisnes Lande-hankkeessa, jonka toiminnan Keski-Suomen Ely-keskus mahdollistaa Maaseuturahastosta.