Muutosturvan kehittäminen

Yhteistyöllä turvaa muutostilanteisiin

Valtakunnallista vaikuttamista, vilpitöntä välittämistä.

Tämä hankkeemme laajan palvelumuotoilutyön aikana syntynyt lause kuvaa erinomaisesti muutosturvan keskeistä sanomaa TE-palvelujen asiantuntijaverkoston näkökulmasta.

Muutosturva on palvelua, joka auttaa pitämään työntekijät työelämässä. Muutosturva auttaa myös työnantajia sujuvasti muutoksesta eteenpäin ja voi tukea yritystä jo ennen muutostilanteisiin päätymistä. Toimivalla muutosturvalla on siis suuri rooli alueiden elinvoiman ylläpitämisessä.

Yhteistyöllä muutosturvaa -hanke kehitti muutosturvaa valtakunnallisesti asiakaslähtöisemmäksi ja kokonaisvaltaisemmaksi vuosien 2015 ja 2023 välillä. Kehittämisellä pyrittiin turvaamaan osaavan työvoiman saatavuutta ja samalla vastaamaan työvoiman kohtaannon haasteisiin, jotta työnsä menettävä henkilöstö voisi löytää uuden työpaikan tai uran mahdollisimman pian.

Tältä sivustolta löydät tietoa muutosturvan kehittämisestä ja tietoa tulevaisuuden kehittämisen varalle. Muutosturvan kehittämishankkeessa saatuja oppeja voi myös soveltaa muiden lakisääteisten palveluiden kehittämiseen.

 

Tutustu myös Muutostilanteita luotsaamassa -julkaisuumme:  https://www.doria.fi/handle/10024/186866

 

Hämeen muutosturvapilotti ratkoo äkillisiä rakennemuutostilanteita

Äkillinen rakennemuutos kohautti Päijät-Hämeen aluetta vuoden 2020 lopulla, kun kolme yritystä ilmoitti noin 400 hengen irtisanomisesta. Tilanne oli poikkeuksellinen Päijät-Hämeen alueella, ja myös vaaditut toimenpiteet olivat poikkeuksellisia. Tilanteen hoitamiseen tarttui alueen painopistetiimi, joka on monialainen ryhmä TE-toimiston asiantuntijoita. Painopistetiimi tukee muutosturva-asiantuntijoiden työskentelyä saapumalla avuksi erityisesti rakennemuutos- ja konkurssitilanteissa, tarvittaessa myös keskisuurissa vähentämistilanteissa.

Pilotin taustaa

Hämeen TE-toimistoon muodostettiin organisaatiomuutoksen yhteydessä painopistetiimit sekä Päijät-Hämeen että Kanta-Hämeen alueille. Niiden tärkein tehtävä on tarttua oman alueen painopisteisiin, jotka toimiston johto on linjannut. Painopistetiimi keskittyy tukemaan työmarkkinatilannetta ja yritysten elinvoimaa, siellä missä tarve kulloinkin on suurimmillaan.

“Näimme, että moderni työnvälitys vaatii tavanomaisen palvelun lisäksi vahvaa ja ketterää projektityöskentelyä työmarkkinakohtaannon paremmaksi ratkaisemiseksi.”, kertoo Hämeen TE-toimiston palvelupäällikkö Sami-Pekka Kalliokoski.

Yllä mainittu rakennemuutostilanne antoi vauhtia painopistetiimien toiminnan kehittämiseen, sillä se alkoi heti suunnitteluvaiheen jälkeen. Tilanne alkoi kuten kaikki muutkin sopeuttamistilanteet; Hämeen muutosturva-asiantuntijat ottivat yritysten yt-tilanteet haltuunsa, ja tukivat yrityksiä muutosturvaprosessin käynnistämisessä. Tilanteen ratkaisemiseksi tarvittiin kuitenkin leveämpiä harteita, ja keskiöön luotiin monialainen erityistiimi, muutosturvanyrkki. Nyrkkiin kuuluu muutosturvan, alkupalvelun ja osaamisen kehittämisen asiantuntijoita, työkykykoordinaattori, ammatinvalinta- ja uraohjauspsykologi sekä ELY-keskuksen työvoimapalveluasiantuntija ja koulutusasiantuntija, eli irtisanottavien henkilöasiakkaiden tukena oli hyvin monipuolinen kattaus aiheeseen liittyvää osaamista.  

​​​​​Mitä muutosturvanyrkki tekee?

Äkillisessä rakennemuutostilanteessa muutosturvanyrkin tavoitteena oli auttaa mahdollisimman moni irtisanottu asiakas mahdollisimman nopeasti uuteen työhön tai vaihtoehtoisesti koulutukseen tai muuhun palveluun. Toisin sanoen siis toteuttaa niin kutsuttua työstä työhön -mallia, joka on muutosturvan ytimessä. Tämä vaativa tehtävä aloitettiin tekemällä jokaiselle TE-toimistoon ilmoittautuneelle asiakkaalle syvällinen alkukartoitus. Lähtökohtaisesti kartoitukset tehtiin kasvotusten, mutta koronatilanteen myötä palvelua toteutettiin myös puhelimitse.

Alkukartoituksessa asiakkaat segmentoitiin palvelutarpeen mukaan, jonka pohjalta pystyttiin nopeuttamaan asiakkaiden ohjautumista juuri heidän tarpeisiinsa soveltuviin työllistymistä edistäviin palveluihin. Sopivilta osin irtisanottuja henkilöitä esiteltiin muille työvoimaa etsiville yrityksille, eli myös TE-toimiston rekrytointipalvelun kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä. Hämeen ELY-keskus oli tiiviisti mukana projektissa sparraamassa ja tukemassa työskentelyä, sekä tietysti hankkimassa kohderyhmälle soveltuvia koulutuksia uudelleentyöllistymisen tueksi. Myös yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtiin yhteistyötä, jotta palveluprosessista saatiin sujuva.  

Heti nyrkin toiminnan alkamisesta saakka Hämeen TE-toimiston johto havaitsi hyvän mahdollisuuden ryhtyä luomaan pysyvää toimintamallia. Toimintaa seurattiin poikkeuksellisen tarkkaan sen laajuuden vuoksi, ja paineet onnistumiselle olivat kovat.

Vuoden 2021 lopussa, eli vuosi tilanteen alkamisesta, noin 400 irtisanotusta vain 17 on TE-toimiston tietojen mukaan ilman uutta suuntaa.  

Pilotin tavoitteista – muutoksesta kasvuun

Muutosturvapilotin tavoitteena on mallintaa muutosturvanyrkin toiminnasta selkeä prosessimalli keskisuuriin ja suuriin muutosturvatilanteisiin.

Pilotin tavoitteita kuvailee Hämeen TE-toimiston palvelupäällikkö Sami-Pekka Kalliokoski: “Keskisuuret ja suuret muutosturvakeissit vaativat normaalia vahvempaa otetta kokonaisuutena, jotta saadaan tehokkaita tuloksia. Tehdään rakenteet valmiiksi, jotta jatkossa tilanteen tullessa johdon ”napinpainalluksesta” käynnistyy hyvin öljytty prosessi.”

Hämeen muutosturvapilotissa on kiinnitetty huomio myös muutosturvatilanteiden laajempaan kokonaisuuteen, eli kuinka sopeuttamistilanteista päästään eteenpäin kohti uutta kasvua. Tässä muutosturvapalvelu nähdään oleellisena työvälineenä, jossa liiketoimintaa analysoidaan ja kehitetään.

Tavoitteisiin on nostettu mukaan myös palvelun tunnettuus ja houkuttelevuus. Muutosturva yleisesti mielletään usein suurempien työnantajien palveluksi, sillä sopeuttamistilanteissa sovellettava yt-laki koskee vain yli 20 henkilöä työllistäviä työnantajia. Hämeen pilotissa halutaan saada muutosturvapalvelusta houkutteleva myös pienten yritysten näkökulmasta. Vaikka pienten yritysten muutostilanteet eivät aiheuta yksittäin merkittäviä muutoksia alueen työmarkkinassa, pienistä puroista kasvaa iso joki, ja myös niissä olisi valtavasti potentiaalia kehitykseen.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Seuraavina askelina muutosturvapilotissa ryhdytään tuotteistamaan kehitettyä palvelua. Tavoitteena on luoda selkeä, toimiva palvelukokonaisuus hyödynnettäväksi rakennemuutostilanteissa. Tätä työtä varten Hämeen TE-toimistossa on joulukuussa aloittanut muutosturvakehittäjä, jonka yhtenä tehtävänä on muutosturvapilotin edistäminen.


Teksti: Tiina Rissanen

Kirjoittaja on Yhteistyöllä muutosturvaa -hankkeen alueellisten pilottien projektikoordinaattori. Teksti on kirjoitettu yhteistyössä Hämeen TE-toimiston kanssa.

 

Päivitetty: 10.08.2023