Muutosturvan kehittäminen

Mitä on muutosturva?

Muutosturva on henkilöstön vähentämistilanteiden kokonaisvaltainen toimintamalli. Muutosturvan osapuolina ovat työnantaja, henkilöstö (ja sen edustajat), TE-toimisto sekä vaihtelevia muita toimijoita.

Muutosturvan tarkoituksena on varmistaa mahdollisimman sujuva siirtyminen muutoksesta eteenpäin. Henkilöasiakkaista muutosturvan piiriin kuuluvat tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut työntekijät.

TE-toimiston muutosturva-asiantuntijat tarjoavat valtakunnallisesti maksutonta ja puolueetonta neuvontaa, tietoa, ohjausta ja inhimillistä tukea sekä työnantajille että henkilöasiakkaille - tarvittaessa koko muutosprosessin ajan. Lait puolestaan määrittelevät muutosturvan laajuuden ja siihen liittyvät työnantajan velvoitteet.

 

Muutosturvan laeissa säädetty sisältö koostuu seuraavista elementeistä:

  • Työnantajan henkilöstön kanssa laatima työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma
  • Henkilöasiakkaiden 5 – 20 päivän työllistymisvapaa irtisanomisaikana (osana hallituksen muutosturvapakettia esitetty pidennystä 2023 alkaen)
  • Työllistymissuunnitelmaoikeus henkilöasiakkaille TE-toimistossa
  • Yli 30 h työllistävien lisävelvoite: työnantajan kustantama valmennus-/koulutus irtisanomisaikana tai työttömyyden alussa
  • Yli 30 h työllistävien lisävelvoite: työterveyshuolto 6 kk työntekovelvollisuuden päättymisen jälkeen
  • Myös ansiosidonnaisen lisäpäivät, nk. eläkeputki, on usein katsottu osaksi muutosturvaa - tämän osalta kannattaa huomioida, että lisäpäiväoikeus on poistumassa asteittain 2023 alkaen
  • Hallitus on esittänyt muutosturvapakettia, jossa yli 55-vuotiaille, yli 5 vuotta saman työnantajan palveluksessa olleille, tuta-syistä irtisanotuille tulee oikeus koulutukseen ja korvaukseen 2023 alusta alkaen.

TE-toimiston lisäksi valmennus- ja koulutuspalvelujen tuottajat, työterveyspalvelut sekä outplacement-palveluita tarjoavat tahot voivat olla mukana työsuhteen loppuvaiheen/päättymisen jälkeisten velvollisuuksien toimeenpanijoina. Suuremmissa vähennystilanteissa KELA, kassat, työterveys, työeläkeyhtiöt, kuntien/kaupunkien elinkeinoyhtiöt, uusyrityskeskukset ja työllisyyspalvelut saattavat olla mukana tarjoamassa neuvontaa henkilöasiakkaille erityisesti muutosprosessin loppuvaiheessa.