Puheenvuoro: Uuden ajan organisaatioissa aivojen hyvinvointi on uusi musta
Aivotaloudellinen työtapa ja toimintakulttuuri ovat merkityksellisiä keinoja säästää aivojen voimavaroja, edistää aivojen hyvinvointia ja lisätä samalla työn turvallisuutta ja laatua sekä tukea työntekijöiden tuloksellisuutta ja innovatiivisuutta. Kun tahtotila ja tietoisuus aivokuorman vähentämiseen ovat olemassa, seuraava looginen askel työyhteisöissä on laatia ja ottaa käyttöön toimintakulttuuri ja -tavat, joilla tätä tuetaan.
On menossa päivän kolmas Teams-palaveri – kamerat ovat oikeaoppisesti auki, mutta päässä lyö tyhjää, ajatus harhailee ja ärsytys puskee läpi. Jäipä äsken kunnon lounas väliin… ai mitä kollega nyt tuolla äskeisellä oikein tarkoitti, puhui päälle ja kertasi samat vanhat kommenttinsa... on ihan turhaa osallistua, kun näkemyksiä ei haluta aidosti kuulla ja arvostaa… lapsi tulee muuten kohta koulusta… muistaakohan hän tehdä läksyt ja etsiä ajoissa urheiluvälineet illan treeneihin… mitähän taas kehittäisi päivälliseksi, täytyykö käydä kaupassa… no nyt se asiakaskin soittaa samaan aikaan… ei voi olla totta, pitää vielä viimeistellä tuo esitys, jonka määräpäivä on tänään, täytyy taas jatkaa työpäivää… ja huomenna pitää viedä isä lääkäriin ja osallistua uuden toimintajärjestelmän koulutukseen… heräänkö taas aamuyöstä kesken unien…
Kuulostaako tutulta? Teimme sitten lähi-, hybridi- tai etätyötä, elämän kiharainen kokonaisuus haastaa aivojemme hyvinvointia monin tavoin. Digitaalinen ärsyke- ja tietovirta ryöppyää monikanavaisesti, tekeminen vaatii tarkkuutta ja nopeaa tiedonkäsittelyä, mutta työ saattaa myös helposti keskeytyä. Avokonttori kuorruttaa aistit ja häiritsee keskittymistä, muutos- ja oppimisvaade ja erilaiset uhka- ja pelkotuntemukset naputtavat takaraivossa. Yksilöä tarvitaan yhtaikaa täällä ja toisaalla, ja työ voi myös läikkyä vapaa-ajalle, ja työstä palautuminen ei ole välttämättä ole riittävää. Arjessa säntäillään kelloa vastaan, kiireessä tingitään syömisestä tai hotkaistaan mitä sattuu, ja stressi painaa niin mielen, kuin kehonkin sohvan pehmusteisiin. Vaikka oletkin kenties oppivainen ja sopeutuvainen, oletko tullut ajatelleeksi, että pitkittynyt ja liiallinen aivokuormitus vaarantaa terveytesi ja toimintakykysi? Erilaiset aivosairaudet ovat nykyisin hyvin yleisiä, ja niitä voi jo kutsua kalleimmiksi kansantaudeiksemme.
Aivojen hyvinvointi kuuluu kaikille sukupolville
Aivosairauksien laaja kirjo koostuu neurologisista aivosairauksista, lapsuudessa alkaneista kehityksellisistä häiriöistä, aivovammoista, mielenterveyden häiriöistä ja päihteiden väärinkäytöstä johtuvista riippuvuuksista. Aivosairaudet koskettavat kaikkia ikäluokkia, eivät pelkästään ikääntyneitä ja vanhuksia. Suuri osa aivosairauksien kustannuksista on itse asiassa peräisin psyykkisten ja neurologisten sairauksien aiheuttaman heikentyneen toimintakyvyn ja pitkien sairauspoissaolojen vuoksi menetetyistä työvuosista. Varsin tuore hollantilaistutkimus muistuttaa, että joka toinen yli 45-vuotias nainen ja joka kolmas mies sairastuu jäljellä olevan elämänsä aikana vakavaan aivosairauteen - se voit olla sinä tai läheisesi. Aivoverenkiertohäiriöistä kärsivistä potilaista lähes joka kolmas on työikäinen, ja meillä Suomessa dementia ja Alzheimerin tauti ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Aivojen terveyden ja hyvinvoinnin vaalimisen tulisikin olla koko yhteiskunnan pääasia, joka vaatii huomiota kokonaisvaltaisesti, ennaltaehkäisevästi ja riittävän ajoissa.
Suomessa Muistiliiton määritelmän mukaan aivoterveydellä käsitetään aivojen hyvinvointia, josta voidaan huolehtia panostamalla terveellisiin elämäntapoihin kuten ravinto- ja ruokailutottumuksiin, riittävään ja laadukkaaseen uneen, liikuntaan ja arkiaktiivisuuteen, päihteettömyyteen sekä aivojen sopivaan haastamiseen ja liiallisen stressin välttämiseen. Se on olennainen edellytys hyvälle elämänlaadullemme ja tuottavalle panoksellemme työelämässä. Ihmisen elämästä monta vuosikymmentä kuluu työtä tehden, jolloin aivojen hyvinvoinnin kysymykset ja niihin vaikuttaminen liittyvät läheisesti paitsi yksilöihin, myös työorganisaatioihin ja niiden kulttuuriin, toimintatapoihin, johtamiseen ja johtamiskäytänteisiin.
Aivojen hyvinvoinnin edistäminen osaksi työelämää
Mistä aivohyvinvoinnin kokonaisuus työelämässä sitten syntyy ja mitä ovat sitä edistävät hyvät käytännöt – millaisia asioita pitäisi ottaa esiin ja mihin kiinnittää huomiota? Viimesyksyisessä Kestävä aivoterveys -hankkeen Aivohyvinvointi työssä -webinaarissa tuotiin esiin erityisesti itsensä johtamisen, tiedon vastaanottamiseen, käsittelyyn, ajatteluun, kieleen ja muistiin liittyvän aivojen toiminnanohjauksen ja affektiivisen, tunteet ja tunneverkostot huomioivan ergonomian osakokonaisuuksia ja näitä tukevien työkalujen ja menetelmien luomista ja soveltamista. Affektiivinen ergonomia on varsin hiljattain lanseerattu käsite, jonka avulla pyritään ymmärtämään ihmisen tapaa käsitellä tunteita, tunneverkostojen toimintaa, arvoja, eettistä kuormitusta ja työilmapiiriä ja näiden kytköstä aivoterveyteen. Itsensä johtaminen liittyy puolestaan läheisesti työntekijän itsesäätelyyn ja palautumisen tukemiseen. Aivojen toiminnanohjaus vaikuttaa mm. työntekijän aloitekykyyn, toiminnan suunnitteluun, työmuistiin ja tunnereaktioihin.
Työnantaja voi toiminnallaan ja asenteillaan tukea neurologian erikoislääkäri, aivotutkija Kaisa Hartikaisen esittämän aivotaloudellisen työkulttuurin ja sen mukaisten toimintatapojen toteutumista. Tällöin tietoisesti hyväksytään työvauhdin hidastaminen ja korostetaan aivojen huoltamisen, ruokkimisen ja rakentamisen välttämättömyyttä. Työarjen muotoutumisen kannalta tämä tarkoittaa paitsi riittävien henkilöresurssien ylläpitämistä, myös realististen tavoitteiden asettamista käytettäviin aikaresursseihin nähden, työn jaksottamista ja tauottamista, keskittymistä yhteen asiaan kerrallaan ja monitekemisen ja keskeytysten välttämistä. Aivojen huoltaminen edellyttää puolestaan työntekijän lepoa ja riittävää ja laadukasta 7-8 tunnin yöunta, joka on välttämättömyys aivojen puhdistumiselle, muistiaineksien tallentumiselle ja tunteiden ja tunneristiriitojen käsittelylle. Aivot kiittävät terveellisestä ravinnosta ja rakastavat aivojen voiteluaineita kuten elämyksiä ja kulttuurin, toimivien sosiaalisten suhteiden ja luonnon hoitavia vaikutuksia. Mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen motivoi ja rakentaa aivoissa uutta. Henkilöstön lounas-, liikunta- ja kulttuuriedut ja työntekijöiden henkilökohtaiset koulutus- ja kehittymissuunnitelmat ja virkistystoiminta kuuluvat työnantajan keinovalikoimaan, joilla voidaan osoittaa tukea ja vaikuttaa näihin aivojen hyvinvointia edistäviin osa-alueisiin.
Jokainen työntekijän tulisi huolehtia omasta fyysisestä, psyykkisestä ja tunnetason hyvinvoinnistaan, mutta työorganisaatiolla on paljon keinoja aivojen työsidonnaisen resurssikulutuksen ja kuormituksen vähentämiseen. Työnantaja voi tarjota aivojen rajoitteita huomioon ottavia työvälineitä kuten riittävän kokoisia näyttöpäätteitä, helppokäyttöisiä ja positiivisia tunne-elämyksiä tuottavia laitteita ja ohjelmistoja. Samoin työyhteisön jäsenet voivat luoda ja ylläpitää myönteistä, avointa, arvostavaa, myötätuntoista ja hyväksyvää työilmapiiriä, joka on omiaan pienentämään aivojen resurssikulutusta. Vireystilan tiedostamisella ja pyrkimyksellä työskentelyyn nimenomaan työntekijälle sopivassa vireystilassa on merkitystä työnteon sujuvuuteen ja työntekijän kuormittumiseen. Itsensä kuunteleminen tässäkin mielessä kannattaa – ylivirittynyt tarvitsee rauhoittavan tauon, tai alivirittynyt kaipaa kenties energisoivaa musiikkia tai liikuntahetken kesken työpäivän nostamaan tunnelmaa työskentelyn edellyttämälle tasolle. Työnantaja voi luoda tähän käytännön mahdollisuuksia mm. osoittamalla keinoja ja ylipäätään hyväksymällä työn tietoisen tauottamisen työajalla ja vapauden valita työskentelyaikansa ja -paikkansa.
Tiedonkäsittelyä ja tunteiden voimaa – uhkia ja mahdollisuuksia
Yleisesti ottaen turhan aivokuorman välttäminen työelämässä on hyvinvointiteko: tähän luetaan niin yksilöiden aivoterveellisten elintapojen ylläpitämiseen liittyvä toiminta kuten kolesterolitasojen ja verenpaineen, verensokerin ja painon hallinta, kuin myös tietoinen työperäisen kognitiivisen ja affektiivisen, aivojen tunneverkostoihin ja tunteisiin liittyvän kuorman vähentäminen. Affektiivinen kuormitus syntyy usein erilaisista psykologisen ja sosiaalisen uhan kokemuksista kuten epäluottamuksesta, epäoikeudenmukaisuudesta, joukon ulkopuolelle ja huomiotta jäämisestä, arvostuksen puutteesta tai pelosta ilmaista mielipiteitä tai menettää työpaikka. Ihmisaivot ovat evoluutiossa kehittyneet havaitsemaan tehokkaasti hengissä säilymistä vaarantavia, todellisia tai mahdollisia uhkia. Tunteet, aivojen toiminnanohjaus ja tiedonkäsittely ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa, ja aivot ovat taipuvaisia suosimaan kehon ja aivojen rajallisten voimavarojen ohjaamista uhan käsittelyyn ja pienentämiseen. Näin ollen aivot havaitsevat nopeasti ja automaattisesti, ilman yksilön omaa valintaa, työyhteisössäkin havaitun uhan, jolloin tarkkaavaisuus ja tiedonkäsittelyn ja toiminnanohjauksen resurssit kohdistuvat uhan torjumiseen meneillään olevan työtehtävien sijaan. Tämä voi johtaa impulsiiviseen reagointiin ja hätäiseen päätöksentekoon, samoin uhka häiritsee työmuistia ja kokonaisuuksien hahmottamista. Tunteet ovat olennainen osa ihmisyyttä ja kuuluvat myös työpaikalle. Positiivisten tunteiden kokeminen hellii aivoja monella tapaa: turva, hyväksyntä ja arvostus vapauttavat aivoresurssejamme ja luovuuttamme, kannustus ravitsee motivaatiojärjestelmäämme ja yleinen positiivinen mieliala edistää laajojenkin kokonaisuuksien ymmärtämistä. Tasapainoisessa, positiivisessa mielentilassa ihminen pystyy tekemään jopa parempia päätöksiä ilman negatiivisen tunnetilan syöttämiä ajatusvääristymiä. Oikeudenmukaisuuden kokemus puolestaan helpottaa yhteistyötä ja asioiden jakamista työyhteisöissä.
Aivotaloudellinen työtapa ja toimintakulttuuri ovat merkityksellisiä keinoja säästää aivojen voimavaroja, edistää aivojen hyvinvointia ja lisätä samalla työn turvallisuutta ja laatua sekä tukea työntekijöiden tuloksellisuutta ja innovatiivisuutta. Kun tahtotila ja tietoisuus aivokuorman vähentämiseen on olemassa, seuraava looginen askel työyhteisöissä on laatia ja ottaa käyttöön toimintakulttuuri ja -tavat, jossa ihmisaivojen kognitiivisten toiminnot kuten tarkkaavaisuus, havainto- ja muistitoiminnot, päättely ja päätöksenteko ja aivojen tunneverkostot ja niiden toiminta, rajoitteet ja vuorovaikutus työyhteisössä on ymmärretty ja huomioitu kuormitusta vähentävällä tavalla.
Monimuotoisuus ja inhimillinen johtaminen - parempaa päätöksentekoa ja aivohyvinvointia
Edellä mainittujen seikkojen lisäksi aivotutkija Camille Morvan korostaa aivohyvinvoinnin yhteydessä edelläkävijäorganisaatioille tyypillistä ja elintärkeää monimuotoisuutta ja työntekijöiden näkemistä aidosti ainutlaatuisena omana itsenään. Moninaisuus voi loistaa työntekijöiden erilaisissa koulutus- ja ammattitaustoissa, persoonallisuudessa ja ajattelutavoissa. Työyhteisön monimuotoisuus vahvistaa työyhteisöjen päätöksenteon laatua, innovatiivisuuta, luovuutta ja tuottavuutta ja tarjoaa yhteisöön muutoksessa elämiseen tarvittavia erilaisia, uusia näkökulmia. Työntekijöiden onnellisuuteen ja kukoistukseen vaikuttavat tunne oman työn selkeydestä, itsenäisyydestä ja varmuudesta sekä kaksisuuntainen, positiivispainotteinen ja ymmärrettävä palaute, joka palvelee työntekijän hyvinvointia ja mahdollistaa konkreettisen korjaavan tekemisen. Morvanin mukaan innovatiivisissa, menestyvissä organisaatioissa työntekijöiden urakehitys ei myöskään ole sidoksissa politiikkaan tai suosioon tai vaikutelmaan johtajien silmissä, vaan pohjautuu yhdessä asetetuista, mitattavista tavoitteista suoriutumiseen. Samoin työntekijät valtuutetaan vaikuttamaan organisaatioiden menettelytapoihin omista erityistarpeistaan käsin. Camille Morvan kertoo, että aivohyvinvoinnin huomioivassa organisaatiokulttuurissa jopa ihmisten hyvä johtaminenkin määritellään uudestaan – stereotyyppinen karismaattinen, voimakas ja autoritäärinen mielipidejohtaja korvautuukin hyväntahtoisella, empaattisella ja aktiivisesti kuuntelevalla ihmisten valmentajalla, fasilitaattorilla ja palvelijalla.
Työorganisaatio aivojen voimavarana
Parhaimmillaan työ ja työyhteisö pystyvät tarjoamaan jäsenilleen voimavaroja, joita tarvitaan työntekijän aivohyvinvoinnin edistämiseen ja samalla työssä pysymiseen ja työuran pidentämiseen. Informaatioympäristön toimivuus, tarkoituksenmukaisuus ja pelisäännöt kasvattavat aivohyvinvointia työssä. Samoin vaikuttavat sopivasti haastavat, vaihtelevat, merkitykselliset ja mielekkäät työtehtävät ja työroolien ja niihin liittyvien odotusten selkeys. Työntekijän autonomia, joustot ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, samoin kuin mahdollisuudet kehittää sopivassa tahdissa omaa osaamistaan lisäävät hallinnan tunnetta ja auttavat vastaamaan työn asettamiin uusiin tieto- ja taitovaatimuksiin. Työyhteisön sosiaalinen tuki, vuorovaikutus ja kokemusten jakaminen tiedostetaan myös merkityksellisiksi työhön kuuluviksi voimavaratekijöiksi. Työorganisaatiossa voidaan myös tietoisesti tukea työn rajaamista ja työstä irrottautumista.
Suomessa Aivoliitto juhlistaa tänä vuonna 45-vuotista toimintaansa Suomi elää aivoista -teemalla, jonka ydinviestin mukaan kaikenikäisten aivoterveys on kansallinen voimavaramme, johon voidaan vaikuttaa hyvinkin paljon. Kilpailukyvystä, innovatiivisuudesta ja muutos- ja oppimiskykyisistä työntekijöistä välittävissä työorganisaatioissa kestävä aivohyvinvointi nousee luonnollisesti strategisen työkykyjohtamisen agendalle. Silloin vahva tahtotila kohtaa tavoitteet, niiden mukaisen konkreettiset teot, käytännön työn onnistumisen mittaamisen ja kurssin korjaamisen tulosten perusteella. Ihmisten työurien ei ole tarkoitus olla 100 metrin kuormittavia pikamatkoja, vaan aivojemme hyvinvointia ja ihmisten toimintakykyä edistäviä, tuotteliaita ja luovia maratoneja organisaatioiden ja yksilöiden parhaaksi. Johtaja – oma ja työntekijöittesi kestävä aivoterveys on pääasia - mikä on sinun ensimmäinen konkreettinen toimenpiteesi kohti aivoystävällisempää työelämää?
Lähteet
- Kestävä aivoterveys -hankkeen Aivohyvinvointi työssä -webinaari 6.10.2021
- Aivopankki (aivopankki.fi)
- Muistiliitto (muistiliitto.fi)
- Aivoliitto (aivoliitto.fi)
Kirjoittaja on Katja Kiukas, Hyvä työelämä Etelä-Savossa -verkoston ydinryhmän jäsen ja moniammattilainen, jossa yhdistyvät solubiologi, sertifioitu IhanaElo®-hyvinvointiohjaaja, dataperustaisten hyvinvointipalvelujen kehittäjä, muusikko ja turvallisuusteknologia-alan sovelluspäällikkö.
Päivitetty: 21.04.2022