Puheenvuoro: Tulevaisuus ei tule – se tehdään yhdessä
Laura Hakanen, Katja Komonen ja Tuulevi Aschan kysyvät, miten kohdata epävarmuus, muutos ja monimutkaisuus työelämässä. Kolme asiantuntijaa eri aloilta kertoo, miksi tulevaisuustyö ei ole vain strategiaa, vaan käytännön taitoja, joita jokainen voi oppia.
Kun maailma ympärillä muuttuu nopeasti, tarvitaan kykyä katsoa eteenpäin. Tulevaisuustyö ei ole kristallipallon tuijottelua, vaan arjen päätöksiä, yhteistä keskustelua ja rohkeutta kysyä: mitä jos?
Muutoskyvykkyys syntyy yhteisestä suunnasta
Juuri yhteisöpedagogin YAMK-tutkinnon viimeistellyt Anna Kärri työskentelee nuorisoalan kattojärjestössä Nuorisoala ry:ssä. Hän näkee tulevaisuustyön ennen kaikkea muutoskyvykkyytenä – yksilön ja organisaation ominaisuutena.
”Nuorisoalalla tehdään koko ajan tulevaisuuden kanssa. Jos et tee työtä tulevaisuusnäkökulmalla, niin sie lakkaat tavallaan olemasta.”
Anna kertoo, kuinka järjestöjen on oltava askeleen edellä, sillä ne syntyvät usein tarpeesta korjata yhteiskunnan puutteita. Nuorisoala ry:ssä on käynnistetty valtakunnallinen Muutoskyvykäs järjestö -kehittämistyö, jossa pohditaan järjestötoiminnan ydintä ja rakennetaan organisaatiorakenteita, jotka vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin.
”Ei riitä, että organisaatiossa vain jotkut osaa. Tulevaisuustyö vaatii koko henkilöstön mukaan.”
Kärri muistuttaa siitä, ettei muutoksen toteuttaminen ole aina helppoa ja muutos herättää työyhteisöissä monenlaisia, kielteisiäkin tuntemuksia. Yhteisellä keskustelulla ja tulevaisuusajattelun vahvistamisella siihen voidaan kuitenkin suuntautua uudelleen.
Moniteholinssit ja strateginen muotoilu
Strategisen muotoilun ja ennakoinnin asiantuntija Ida Rainio puhuu tulevaisuustiedolla johtamisesta. Hänen mukaansa organisaatioiden pitäisi katsoa maailmaa moniteholinssien läpi – sekä lähelle että kauas.
”Tilannekuvissa hyödynnetään usein menneestä kertovaa tietoa. Tämän rinnalle pitäisi tuoda myös tulevaisuustietoa.”
Palvelumuotoilutoimisto Hellonissa ja data- ja teknologiakonsultointiyritys Futuricella työskennellyt Ida korostaa, että ennakointi ei ole vain varautumista, vaan mahdollisuus ohjata toimintaa haluttuun suuntaan. Hän iloitsee siitä, että kaupungit ovat alkaneet panostaa ennakointiin ja tulevaisuuskyvykkyyteen. Syyskuussa 2025 Rainio siirtyi teknologiayritys Ciniaan, jossa hän kehittää muun muassa ennakointia.
”Jokaisen olisi hyvä hankkia tulevaisuustyöskentelyn perustaidot. Kun osaa hahmottaa, mihin maailma on menossa, oman työn kehittäminen on helpompaa.”
Ida Rainion mukaan tulevaisuustyötä tarvitaan kaikilla toimialoilla.
”Nykyinen epävakaus on havahduttanut ihmiset siihen, että mitä vain voi tapahtua. Nyt on myös ymmärretty se, että ennakointia kannattaa tehdä, jotta ei tule täysin yllätetyksi.”
Tulevaisuustyötä ruokaketjussa
Anniina Holopainen haastaa koko ruokaketjun kehittämään tulevaisuustaitoja. Hän vetää Märe 2.0 -hanketta ja työskentelee Suomen Lammasosuuskunnan toimitusjohtajana.
”Enää ei riitä, että viljelijä osaa kyntää ja kylvää. Ala on teknologistunut ja digitalisoitunut vauhdilla.”
Anniina näkee ennakoinnin keinona hahmottaa sitä, miten arjen päätökset liittyvät pitkän aikavälin valintoihin. Hän on kutsunut nuoria maatilayrittäjiä pizzalle, saunomaan ja keskustelemaan samalla tulevaisuudentutkija Tuomas Kuhmosen kanssa. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Kuhmonen yhdistää akateemisen osaamisen käytännön maatilayrittäjyyteen.
”Tuomas esitteli maatalouden vaihtoehtoisia skenaarioita. Pohdimme niin monimuotoisuutta kuin mikro- ja pienyritysten mahdollisia tulevaisuuksia. Tätähän se tulevaisuustyöhön perustuva valmistautuminen on. Ei se ole kristallipallo, vaan kykyä kysyä mitä jos.”
Hän muistuttaa, että tulevaisuustyö ei ole ahdistava lisätehtävä, vaan parempien valintojen apuväline.
Yhteinen sävel: tulevaisuus tehdään nyt
Kolmen asiantuntijan puheenvuoroista piirtyy yhteinen viesti: tulevaisuustyö ei ole vain strategiaa, vaan käytännön taitoja, joita voi oppia ja soveltaa. Se vaatii uteliaisuutta, yhteistä keskustelua ja rohkeutta kyseenalaistaa.
”Keskeisiä avainsanoja kehittämistyössäni ovat kyvykkyysmuutos, pystyvyys ja resilienssi”, Anna Kärri kiteyttää.
Ida Rainio puolestaan muistuttaa: ”Kun tulevaisuustieto on osa arkea, organisaatio ei kriisiydy vaan vahvistuu”, Ida Rainio muistuttaa.
”Ollaan ylpeitä siitä, miten puhdas ja hieno maa Suomi on. Me voimme tulevaisuudessakin tuottaa puhdasta, terveellistä ja jäljitettävää ruokaa”, Anniina Holopainen kannustaa ja toteaa tulevaisuustyön auttavan siinä.
Kuvassa Anniina Holopainen (vas.), Anna Kärri ja Ida Rainio
Kuva: Anniina Holopainen, Emma Rahikainen, Futurice
Teksti: Laura Hakanen, Katja Komonen ja Tuulevi Aschan, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
