Blogit – lue ajatuksiamme

Pieni ja piskuinen Islanti uskaltaa kokeilla työelämässä

Vanhan suomalaisen sanonnan mukaan se joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa; näin meillä Suomessa on ainakin uskottu. Toisessa pienessä pohjoismaassa Islannissa, asenne on hyvin erilainen. Islanti näyttäytyy muulle Euroopalle ja Pohjoismaille hyvinkin kokeilunhaluisena ja rohkeana maana ja tämän piirteen myös itse islantilaiset nostavat usein esille. Islannissa ei vallitse ”näin meillä on tehty aina” -kulttuuri, vaan maassa kokeillaan rohkeasti uusia ideoita mm. työelämän kehittämiseksi ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

Lue esimerkkejä Islannissa toteutetuista työelämäkokeiluista blogikirjoituksestamme. Bloggaajana projektipäällikkö Henna Kymäläinen.
 

Digistä apua ja tukea työpaikoille oppimisen haasteisiin

Arviolta joka viides suomalainen kokee erilaisia oppimisen haasteita. Lue blogista millä tavoin digitalisoituvassa työelämässä luodaan työhyvinvointia ja -turvallisuutta huomioimalla erilaiset oppimisen tuen tarpeet. Blogin aiheesta meille kirjoitti Erilaisten oppijoiden liiton erityisasiantuntijat Riikka Martikainen ja Pasi Sarsama.

Onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella? – viisi työelämän parhainta käytännettä muualta Euroopasta

Parempi työelämä! -hankkeen yksi tavoitteista on hankeaikana löytää ja tunnistaa työelämää kehittäviä käytänteitä niin Suomesta kuin muistakin maista. Hyvien käytänteiden tunnistaminen ja levittäminen osaksi suomalaista työelämää on tärkeä tavoite, jonka avulla voidaan hyödyntää ESR+rahoitustakin tehokkaammin.

Koordinaatiohankkeemme on tavannut työelämän edustajia mm. Saksasta, Hollannista, Sveitsistä, Ruotsista ja Islannista. Yhteisenä havaintona näistä ensimmäisistä kohtaamisista haluan kuitenkin nostaa esiin, että suomalaisessa työelämässä on moni asia paljon positiivisemmin kuin me itse aina ymmärrämmekään. Tulevaisuudessa tulenkin kirjoittamaan tänne blogiin myös niistä suomalaisista työelämän käytänteistä, joita muut kadehtivat meiltä! Mutta sitä ennen tutustutaanpa viiteen positiiviseen työelämän käytänteeseen, joihin me voisimme Suomessakin kiinnittää enemmän huomiota, tai jopa kokeilla ottaa käyttöön:

1. Työpaikkojen monikulttuurisuus on tärkeä ja tavoiteltu arvo (Saksa)
2. Oppisopimuskoulutus innostaa nuoria työelämään (Sveitsi)
3. Yhteisöllisyydelle ja vuorovaikutukselle varataan työaikaa (Ruotsi)
4. Työtä tehdään myös ilman koulutusta osaavan työparin kanssa (Islanti)
5. Työ ei tarvitse aina esimiestä, tiimikin voi riittää (Hollanti)

Bloggaajana projektipäällikkö Henna Kymäläinen

Miksi yritysten kannattaa osallistua ESR+ työelämän kehittämisen hankkeeseen?
 

Tiesitkö, että suomalaisista yrityksistä 93% on alle 10 hengen yrityksiä joista yksinyrittäjiä on jopa noin 72%(Tilastokeskus)? Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä arjen todellisuus on usein se, että resursseja on perustoiminnan laadukkaaseen pyörittämiseen, mutta laajemmalle kehittämistyölle ei jää aikaa. ESR+ kehittämishanke ei tästä syystä aina herätä yrityskentässä innostusta. Hanketyö saatetaan nähdä yrityksen näkökulmasta ylimääräisenä ja irrallisena lisäkuormana, jonka hyödyt jäävät epäselviksi.

ESR+ työelämän kehittämisen hankkeet tarjoavat kuitenkin pienille ja keskisuurille yrityksille ainutlaatuisia mahdollisuuksia kehittää toimintaansa pienellä panoksella vaikuttavasti. Siksi onkin äärimmäisen tärkeää pysähtyä teeman äärelle jo hankkeen alkumetreillä ja pohtia, miten hankkeen toimenpiteistä viestitään kohdeyrityksille selkeästi ja innostaen. Kerromme blogitekstissä kolme ESR+ työelämän kehittämishankkeen supervoimaa, joista hanketoteuttajien kannattaa kertoa kohdeyrityksilleen.

Bloggaajana projektikoordinaattori Tiina Lindström. Vinkkejä sisältöön antoivat Pohjoiskarjalan ja Lapin Kauppakamarit ja Strategista kasvua muutoksessa - ESR+ -hanke.

Aikaa ja huolenpitoa – Hoivakehityksen työhyvinvointiresepti  
 

Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla myllertää. Hyvinvointialueiden rakenteita vielä peruskorjataan ja rakennetaan. Olemassa olevaa toimintaa pyritään tehostamaan ja alaa vaivaa samaan aikaan kova, suoranaisesti huutava, työvoimapula. Haasteet heijastuvat myös alan yksityisiin toimijoihin.

Pieksämäellä, Savon sydämessä, Hoivakehitys Oy:ssa on kuitenkin onnistuttu tavoittamaan onnellisuus yhdessä. Verkostokoordinaattorimme Tiina ”Tintti” Lintunen kävi tammikuisena pakkaspäivänä tutustumassa Hoivakehityksen toimintaan ja pääsi kuulemaan toimitusjohtaja Mika Lemettiseltä, talousjohtaja Arja Kauppiselta ja työvuorossa olevilta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta, miten tämä tehtiin. 

Käy lukemassa Hoivakehityksen työhyvinvointiresepti Tintin blogikirjoituksesta.

Alkuvuodesta 2023 Posti julkaisi Välitämme -markkinointivideon, joka herätti paljon mielenkiintoa ja keskustelua valtakunnallisesti. Sittemmin Posti pokkaili pitkin syksyä erilaisia palkintoja mm. T-Median Maine&Luottamus -tutkimuksessa Posti sai tunnustusta suurimmasta mainenoususta.

Korvanappiini oli tullut tieto, että Välitämme-kampanja on kuitenkin enemmän kuin pelkästään markkinointikonsepti. Kyseessä on organisaation läpileikkaava lupaus, jolla vaikutetaan yli kahdenkymmenentuhannen postilaisen työhyvinvointiin tulevina vuosina.

Halusin ehdottomasti kuulla lisää mistä Välitämme-lupauksessa on kyse ja istuimme joulun alla alas Postin yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Anna Stormin, vastuullisuuspäällikkö Terhi Uusitalon ja VP Talent & People Development johtajan Samuli Kivikkon kanssa.

Lue blogista miten Posti välittää työntekijöistään. 

Bloggaajana hankekoordinaattori Tiina Lindström

Arvioinnin sietämätön vaikeus! 
 

Hankkeiden vaikutusten seurannasta ja arvioinnista on puhuttu vuosikausia, ja edelleen se näyttää tuottavan päänvaivaa niin rahoittaville tahoille kuin toteuttajillekin. Hankkeiden toteutumista on luonnollisesti seurattava ja varmistuttava siitä, että rahoitus käytetään siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Määrällisiä mittareita on kohtuullisen helppoa seurata, mutta toimenpiteiden todellisten vaikutusten laadullinen arviointi on hankalampaa.

Työelämän kehittämisen teemassa yksi tämän rahoituskauden tärkeimpiä tavoitteita onkin hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen. Miten arviointia sitten tulisi tehdä? Hankkeemme lähestyi asiaa tiedolla johtamisen ja helppokäyttöisyyden näkökulmasta.

Bloggaajana hankekoordinaattori Kirsi Salla

Sivistys on elämämme paras investointi – tai niin ne väittävät. Lue ja päätä itse!

Hyvää sivistyksen teemavuotta 2024! Teemavuoden kunniaksi nostamme blogiin Levillä marraskuussa järjestetyn Aurora-tulevaisuustapahtuman antia.  Aurora on Levin ja Ylen yhteinen vuosittainen tapahtuma, jossa pohditaan tulevaisuuden suuria yhteiskuntavastuun kysymyksiä. Vuonna 2023 tapahtuman teemana oli tasa-arvo ja sivistys.

Tapahtumassa kuultiin asiantuntijoita, poliitikkoja, taiteilijoita, tutkijoita, urheilijoita ja aktivisteja, jotka pohtivat sivistyksen merkitystä, haasteita ja mahdollisuuksia tulevaisuuden Suomessa.

Bloggaajana hankekoordinaattori Tiina Lindström

Hankalaa hankehumppaa vai ketterää kehittämistä?

Mitä tulee mieleesi EU-rahoitteisista kehittämishankkeista: timanttisen upeat tulokset ja laajalle levinneet hyvät käytänteet, vaiko kenties hankehumppa ja uuvuttava byrokratia kaikkine lomakkeineen? Hienot tulokset jäävät usein ikävien mielikuvien varjoon, mutta se ei tarkoita, etteikö niitä olisi. Esimerkiksi ohjelmakaudella 2014–2020 hankkeille maksettiin rakennerahastorahoitusta yli 2 miljardia euroa, ja työllistymiseen, kouluttautumiseen tai syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtääviin hankkeisiin osallistui jopa puoli miljoonaa suomalaista.

Hankkeiden tulokset vain jäävät harmillisen usein ”hankkeiden hautausmaalle”!

Bloggaajana hankekoordinaattori Kirsi Salla.

Kuinka erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle rakennetaan polku työelämään?
 

Suomessa on eri arvioiden mukaan jopa 50 000 - 70 000 nuorta, jotka ovat kaikkien palvelujen ulkopuolella ja syvässä syrjäytymisriskissä. Nuorilla erityisen tuen tarpeen syynä voivat olla esimerkiksi erilaiset sairaudet, vammat tai oppimisen vaikeudet. Erityistä tukea tarvitsevat nuoret jäävät helposti väliinputoajan asemaan hakiessaan koulutus- tai työpaikkaa.

Lue blogi, sillä siinä on 5 vinkkiä erityisnuoria työllistäville yrityksille. 

Kuvassa vuoden 2023 kesätyöntekijäksi valittu joensuulainen Anniina Marttila Pohjois-Karjalan Osuuskaupasta. Anniina työskenteli kesällä ABC Marjalassa erityisnuorten ohjaajana. Valinnan tänä vuonna teki Elinkeinoelämän keskusliitto 51 ehdokkaan joukosta.

Bloggaajana hankekoordinaattori Rauno Jussila

Miksi yksinkertainen on kaunista ja tarpeellista

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Koko elämä on oikeastaan yhtä muutoksen virtaa. Asiat vaikuttavat monimutkaisilta ja vaikeilta. Muutosturbulenssin ja -virtojen vuoksi tarvitaan uusia tapoja pohtia sitä, miten saada asioita paremmin haltuun. Muutoksen “haltuunotto” on tärkeää myös oman hyvinvoinnin kannalta. Työelämässä tämä tarkoittaa erilaisten haasteiden kääntämistä kehittämistyöksi.

Hankkeet ovat yksi työelämän kehittämisen keino, jolla voidaan luoda ja kokeilla uusia ratkaisuja haasteisiin ja eri alojen tarpeisiin. 

Bloggaajana hankekoordinaattori Tiina Lintunen

Miksi laadukas työelämä on kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä?

Laadukas työelämä on elinehto niin yrityksille kuin muillekin organisaatioille, yksilöille ja koko yhteiskunnalle. Laadukas työelämä vaikuttaa myönteisesti yritysten ja muiden organisaatioiden tuottavuuteen ja kilpailukykyyn ja siten myös jatkuvuuteen. Tällä on vaikutus myös veroeuroihin, joilla tuotetaan yhteiskunnan palveluita. Ihmisille hyvä työelämä tuo osallisuutta. Se vaikuttaa terveyteen ja työkykyyn ja sitä kautta hyvinvointiin ja toimeentuloon. 

Bloggaajana johtaja Liisa Hakala (sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja tasa-arvo-osasto)

Suomalainen työelämä on täynnä onnistumisia – mutta niistä ei tiedä kukaan

Suomalainen työelämä on murroksessa, jossa työelämän laadun, meidän työntekijöiden hyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittäminen, on avainasemassa. Uskallan väittää, että jokainen työpaikka Suomessa haluaa sitoutuneita ja hyvinvoivia työntekijöitä. Eron työpaikkojen välille muodostavat kuitenkin erilaiset resurssit ja osaaminen. Osalla työpaikoista on mahdollisuuksia kehittää oman organisaationsa hyvinvointia ja toisilla ei. Kehittämisen puute voi johtua myös osaamistason puutteista.

Bloggaajana projektipäällikkömme Henna Kymäläinen

Miksi työelämän kehittämisestä puhutaan nykyisin jatkuvasti? 

Viimeisten vuosien aikana työelämän kehittäminen on noussut julkiseen keskusteluun yhä useammin. Tälle on myös aihetta, sillä Suomessa on jo nyt valtava pula työvoimasta, mikä koskee poikkeuksellisesti niin ammatillista työvoimaa kuin huippuosaajiakin. Osaavan työvoiman puute hidastaa talouskasvua monilla aloilla sekä vaikuttaa julkisten palveluiden saatavuuteen ja laatuun.

Bloggaajana projektipäällikkömme Henna Kymäläinen

Parviäly työelämässä – uskallatko sinä ottaa yhteisen ajattelun voiman käyttöön?

Olen monta kertaa pohtinut sitä voimaa, mikä meillä on käytettävissä eri yhteisöissä, kun istutaan alas ja tuumaillaan yhdessä asioita hetki tai toinen. Nuo hetket ovat tärkeitä, mutta lähteekö niistä kehkeytymään systemaattista kehittämistoimintaa esimerkiksi työyhteisöön? Tai huomioidaanko parviälyn potentiaali kehittämisessä organisaatioissa? Tai kuinka paljon yhteinen ajattelu voi tuoda hyvinvointia? Tai onko yhteiselle ajattelulle tilaa tai mahdollisuuksia kiireen keskellä? Tuumaillaanpas ensin, mistä on kyse, kun puhutaan parviälystä. 

Bloggaajana hankekoordinaattorimme Tiina Lintunen

5 vinkkiä parempaan hankeviestintään

Nämä viisi vinkkiä hankeviestintään eivät vielä takaa onnistumista tässä haastavassa extreme-lajissa, mutta toivottavasti ne antavat Sinulle tuoreita idean ituja viestijän polullasi. Hankkeissa synnytetään usein säkenöiviä uusia asioita – emmehän anna niiden enää jäädä pimentoon, vaan tuodaan ne aktiivisella viestinnällä esiin!  

Bloggaajana hankekoordinaattorimme Rauno Jussila