Miksi työelämän kehittämisestä puhutaan nykyisin jatkuvasti?

Viimeisten vuosien aikana työelämän kehittäminen on noussut julkiseen keskusteluun yhä useammin. Tälle on myös aihetta, sillä Suomessa on jo nyt valtava pula työvoimasta, mikä koskee poikkeuksellisesti niin ammatillista työvoimaa kuin huippuosaajiakin. Osaavan työvoiman puute hidastaa talouskasvua monilla aloilla sekä vaikuttaa julkisten palveluiden saatavuuteen ja laatuun.

Työelämän kehittäminen on laaja käsite, jolla viitataan jatkuvaan muutokseen työelämässä, ja tähdätään työntekijän ja työnantajan parempaan työkokemukseen. Työelämämme on jatkuvassa muutoksessa, johon vaikuttaa tällä hetkellä vahvasti teknologinen murros ja globalisaatio, suomalaisten vanheneva ikärakenne, ilmastonmuutos sekä jatkuva, paheneva pula työvoiman riittävyydestä.

Suomen tuottavuuskehitys on ollut viime vuonna vaatimatonta verrokkimaihin nähden ja myös työllisyysasteemme laahaa muihin Pohjoismaihin verrattuna, selviää ministeriöiden vuoden 2022 tulevaisuuskatsauksesta.

Tulevien vuosien aikana työvoiman saatavuus ei tule helpottamaan, vaan ennusteiden mukaan väestön ikääntymisen seurauksena se vaan pahenee. Keva:n laatiman kuntien työvoimaennusteen 2030 mukaan Suomen suurissa ammattiryhmissä, terveys-, hoiva- ja opetusalalla, työntekijävajetta voidaan mitata jo tällä hetkellä tuhansissa työntekijöissä. Tilanne ei tule helpottumaan, kun katsotaan nykyisiä eläköitymis- ja koulutusennusteita. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi 8 000 uuden sairaanhoitajan tarvetta seuraavien vuosien aikana. Tärkeää on myös huomata, että osaavan työvoiman saatavuuden haasteet koskettavat koko Suomea, eikä ongelma rajaudu vain tietyille alueille.

Työperusteinen maahanmuutto on Suomessa varsin vaatimatonta verrokkimaihin nähden ja jakautuu Suomen sisällä hyvin epätasaisesti. Riittävä työvoiman saatavuus on talouskasvun, yritystemme kilpailukyvyn, hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuuden ja julkisen talouden kestävyyden kannalta olennainen tekijä. Teknologiteollisuuden liiton laskelmien mukaan Suomeen tarvittaisiin vuosittain 50 000 maahanmuuttajaa seuraavan 20 vuoden ajan, jotta osaavan työvoiman saatavuus voitaisiin turvata.

Jatkuvalla työelämän kehittämisellä vastataan niihin tekijöihin, jotka haastavat työvoiman saatavuutta ja pysyvyyttä Suomessa. Työllisyyden turvaamisessa keskeisiksi tekijöiksi nousevat osaamisen, työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen sekä ylläpito. Suomessa tarvitaan muista maista saapuvia työntekijöitä, työurien pidentämistä työurien alusta, keskeltä ja lopusta. Lisäksi työssäjaksamiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota väestömme ikääntyessä ja työkulttuurien muuttuessa.

Työelämän tulee tarjota työntekijöilleen entistä enemmän joustoja ja kyettävä ottamaan huomioon työntekijöiden yksilölliset elämäntilanteet, uran muutokset, osatyökykyisten työllistäminen ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Nykyinen työelämä ja työntekijä vaativat työnantajalta paljon enemmän osaamista ja kykyä joustoihin kuin aiemmin. Kulttuurin tulee muuttua, mutta muutokselle tulee antaa aikaa ja ymmärrystä.

Työelämän kehittäminen on panostamista osaamisen, toiminnan, tuotteiden ja palveluiden parantamiseen. Työelämää kehitetään työpaikoilla; kokeilemalla rohkeasti uusia toimintatapoja ja levittämällä hyviä käytänteitä myös muihin organisaatioihin. Suomalainen työelämä tarvitsee yhteistyötä ja halua muuttaa Suomen suuntaa kasvavaksi taloudeksi. Menestyvät työpaikat luovat innovaatioita, kasvua ja uutta työtä.

Me Parempi työelämä! -hankkeessa olemme innoissamme saadessamme olla mukana tekemässä tärkeää ja vaikuttavaa työtä paremman työelämän puolesta Suomessa. Toivottavasti myös sinä innostut ja haluat olla mukana luomassa Suomesta maailman parasta paikkaa työskennellä!

--