Miksi laadukas työelämä on kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä?

 

Laadukas työelämä on elinehto niin yrityksille kuin muillekin organisaatioille, yksilöille ja koko yhteiskunnalle. Laadukas työelämä vaikuttaa myönteisesti yritysten ja muiden organisaatioiden tuottavuuteen ja kilpailukykyyn ja siten myös jatkuvuuteen. Tällä on vaikutus myös veroeuroihin, joilla tuotetaan yhteiskunnan palveluita. Ihmisille hyvä työelämä tuo osallisuutta. Se vaikuttaa terveyteen ja työkykyyn ja sitä kautta hyvinvointiin ja toimeentuloon. 

Työhyvinvointi vaikuttaa myönteisesti yrityksen kykyyn tarjota asiakkaille uusia ratkaisuja ja toimintatapoja. Psykologisesti turvallinen ilmapiiri työpaikalla laajentaa huomiokykyä ja kykyä löytää ratkaisuja. Silloin kyetään näkemään myös asiakkaan tarpeet ja vastaamaan niihin. Sen sijaan pelon ilmapiirissä käperrytään sisäänpäin ja yritetään vain suojautua ja selviytyä eikä aina nähdä uusia mahdollisuuksia.

Työpaikalla, jossa työhyvinvointi on korkealla tasolla, myös asiakkaan arvostama osaaminen säilyy ja kehittyy. Kun työtapaturmia, työperäisiä sairauksia ja työssä koettua terveydelle haitallista fyysistä ja psykososiaalista kuormitusta ennaltaehkäistään tehokkaasti, se näkyy myönteisesti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisenä sekä kykynä ja haluna jatkaa työssä. Sen sijaan ongelmat näissä asioissa voivat johtaa sairauslomiin ja liian suureen vaihtuvuuteen, jolloin työpaikalta lähtee arvokasta osaamista, jonka hankkiminen voi kestää kauan ja viedä paljon rahaa. Voi syntyä tyhjäkäyntiä. Puhumattakaan siitä, mikä inhimillinen merkitys työllä, työkyvyllä ja työhyvinvoinnilla on.  

Työhyvinvointi lisää työn imua

Työhyvinvointi on yrityksen vetovoima- ja pitovoimatekijä. Se lisää työpaikan houkuttelevuutta ja lisää työntekijöiden kokemaa työn imua sekä halua ja kykyä jatkaa työssään. Se lisää työyhteisön jäsenten halua ja kykyä tehdä parhaansa yhteisen onnistumisen hyväksi. Se heijastuu myönteisesti myös asiakkaille palveluiden ja tuotteiden laatuna ja toimitusvarmuutena.

Asiakkaan luottamusta rakentaa ja ylläpitää se, että pidetään kiinni sopimuksista ja lupauksista. Koska työpahoinvointi voi aiheuttaa sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja tuottavuuden laskua, se voi aiheuttaa toimitusten viivästyksiä. Tästä voi syntyä myös viivästyssakkoja. Työpaikalla, jossa työhyvinvoinnissa on ongelmia, voi syntyä herkemmin virheitä ja toisaalta niitä ei uskalleta tuoda esille, jolloin tuotteiden ja palvelujen laatu voivat heikentyä. Viivästykset ja laadun heikentyminen rapauttavat asiakkaan luottamusta, voivat katkaista asiakassuhteen ja aiheuttaa korvausvaatimuksia.

Ärtyneisyys voi levitä asiakkaalle

Hyvästä asiakaskohtaamisesta syntyy työn imua. Kun työssä voidaan hyvin ja koetaan työn imua, jaksetaan kohdata myös asiakkaat paremmin kuin tilanteessa, jossa itse ollaan vain selviämismoodissa. Ärtyneisyys voi levitä asiakaspalvelutilanteessa asiakkaalle. Erityisesti reklamaatiotilanteessa tarvitaan kykyä kohdata asiakas. Mikäli itse reklamaatioasia on hankala, ei palvelun tai tuotteen toimittaneen osapuolen edustajan ärtyneisyys tai välinpitämättömyys muuta tilannetta hedelmällisemmäksi. Pahimmassa tapauksessa voi aiheutua asiakassuhteen katkeaminen ja korvausvaatimukset.

Sen sijaan reklamaatiotilanteen hoitaminen tyylikkäästi ja asiakas aidosti kohdaten synnyttää luottamusta.  Tämä tuo myös työntekijälle onnistumisen kokemuksen ja lisää kykyä nähdä asiassa myönteisesti eteenpäin. Tämä auttaa myös oppimaan virheistä ja kehittämään tuotetta tai palvelua. Tylysti päättyneessä tilanteessa on vaarana jäädä puolustuskannalle ja nähdä asiakas kielteisessä valossa. Tämä ei ole eduksi yritykselle. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on kaukonäköistä myös asiakassuhteen kannalta.

Yrityksen asiakaskunta, tuotteet ja palvelut, tuottavuus, kilpailukyky ja keskeiset henkilöstötunnusluvut vaikuttavat myös rahoittajien ja investoijien luottamukseen ja halukkuuteen sijoittaa yritykseen. Kestävää ja vastuullista toimintatapaa arvostetaan ja edellytetään yhä enemmän. Työhyvinvoinnista huolehtiminen kannattaa!

 

Bloggaajana

Liisa Hakala
Johtaja, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja tasa-arvo-osasto
Varatuomari