Sivistys on elämämme paras investointi – tai niin ne väittävät. Lue ja päätä itse!

Hyvää sivistyksen teemavuotta 2024! Teemavuoden kunniaksi nostamme blogiin Levillä marraskuussa järjestetyn Aurora-tulevaisuustapahtuman antia.  Aurora on Levin ja Ylen yhteinen vuosittainen tapahtuma, jossa pohditaan tulevaisuuden suuria yhteiskuntavastuun kysymyksiä. Vuonna 2023 tapahtuman teemana oli tasa-arvo ja sivistys.

Aurora-tulevaisuustapahtuma järjestettiin Levillä nyt kolmannen kerran. Tapahtuman formaatti pohjautuu keskusteluille, joissa vieraat pureutuvat vuoden teemaan jostakin rajatusta näkökulmasta.

Tapahtumassa kuultiin asiantuntijoita, poliitikkoja, taiteilijoita, tutkijoita, urheilijoita ja aktivisteja, jotka pohtivat sivistyksen merkitystä, haasteita ja mahdollisuuksia tulevaisuuden Suomessa.

Kävimme YLE:n toimitusjohtajan Merja Ylianttilan avauspuheenvuoron lisäksi kuuntelemassa mm. seuraavia keskusteluja. Keskusteluista nousseita huomioita ja näkökulmia esitellään tässä blogissa.

Mihin sivistystä vielä tarvitaan?
Juha Itkonen, kirjailija
Katri Saarikivi, aivotutkija
Pekka Sauri, työelämäprofessori
Nasima Razmyar, kansanedustaja

Sivistys, elämämme paras investointi
Otto Tähkäpää, historian- ja tulevaisuuden tutkija
Heikki Hiilamo, yhteiskuntapolitiikan professori
Yacine Samb, muutoksentekijä

Building stronger unity in Europe
Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko
Tarja Halonen, presidentti
Olga Dibrova, Ukrainan Suomen-suurlähettiläs
Jakob Nymann-Lindegren, Tanskan Suomen-suurlähettiläs

Onko taide luksusta?
Sari Multala, tiede- ja kulttuuriministeri
Rosa Meriläinen, pääsihteeri
Anna Airola, näyttelijä
 

Sivistys 2023, mitä se tarkoittaa?

Sivistys on yksi niistä sanoista, jotka herättävät monenlaisia mielikuvia ja tunteita. Jotkut yhdistävät sen koulutukseen, toiset kulttuuriin, jotkut elitismiin, toiset yhteisöllisyyteen, toiset yksilökeskeisyyteen. Mainittiin jopa, että koko sivistys -terminä on pölyttynyt ja kaipaisi uudelleen brändäämistä. Mutta mitä sivistys oikeastaan tarkoittaa, ja miksi se on tärkeää työelämässä ja yhteiskunnassa?

Sivistys on enemmän kuin tietoa

Sivistys ei ole pelkkää tietoa tai taitoa, vaan se on myös asennetta, arvoja ja toimintaa. Se on sitä, että ymmärtää erilaisia ihmisiä, näkökulmia ja tilanteita, ja osaa toimia niissä rakentavasti ja vastuullisesti. Sivistys on sitä, että on kiinnostunut maailmasta ja haluaa oppia uutta, ja että on valmis kyseenalaistamaan omia ja muiden oletuksia ja ennakkoluuloja. Sivistyneet ihmiset voivat olla samaa mieltä siitä, että ovat eri mieltä. Sivistys on sitä, että on avoin ja utelias sekä myös kriittinen. Kääntäen, voi olla laajasti kouluttautunut, mutta se ei ole tae sivistyksestä.

Sivistys on myös sydämen sivistystä. Tällä tarkoitetaan sitä, että osaa asettua toisen asemaan ja tuntea empatiaa. Sitä, että osaa ilmaista itseään ja kuunnella muita. Ja sitä, että osaa olla hyväntahtoinen ja kunnioittava. Ylen teettämässä ”Hyvin sanottu” -tutkimuksessa 68 % suomalaisista kertoo kokevansa keskusteluilmapiirin huonoksi. Nykytilanne ei siis kuulosta kovin sivistyneeltä, jonka vuoksi asiasta tulee olla jopa huolissaan. Digimaailma haastaa ihmisten välisiä kohtaamisia omilla lainalaisuuksillaan. Miten käymme sivistynyttä keskustelua verkossa, jossa voi toimia nimimerkkien takaa? Huomiotalous vaatii osallistumista keskusteluun heti. Mielipiteitä muodostetaan liian nopeasti ja asioita sanotaan harkitsematta.

Sivistys on myös teon sana. Se ei ole vain yksilön ominaisuus, vaan se on myös yhteisöllistä ja yhteiskunnallista. Sivistys tapahtuu ihmisten välillä, ja se vaatii aktiivista osallistumista ja vaikuttamista. Sivistyksen teoilla voimme parantaa maailmaa ja ihmisten hyvinvointia. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että käsitys sivistyksestä muodostuu eri puolilla maailmaa eri tavoin. Jopa omassa yhteiskunnassamme meillä on eroja siinä, miten ajattelemme arjen sivistystä ja globaalit erot voivat olla hyvin merkittäviä.

Sivistys on tärkeää työelämässä

Sivistys on elintärkeää työelämässä, joka on jatkuvassa muutoksessa ja monimutkaistumisessa. Työelämässä tarvitaan sivistystä, jotta voidaan ratkaista monimutkaisia ongelmia, luoda innovaatioita, kehittää osaamista ja oppia uutta. Sivistystä tarvitaan myös, jotta voidaan työskennellä erilaisten ihmisten kanssa, ymmärtää asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeita, ja luoda luottamusta ja yhteistyötä. Sitä tarvitaan, jotta voidaan toimia eettisesti ja vastuullisesti, ja huomioida ympäristön ja yhteiskunnan vaikutukset. Sivistys on työelämässä yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Se voidaan yhdistää tiiviisti vastuullisuuteen.

Sivistys on myös taloudellisesti kannattavaa. Se lisää tuottavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia. Sivistys myös vähentää syrjäytymistä, eriarvoisuutta ja konflikteja. Sivistys on investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Oikeastaan siihen investoimatta jättäminen on tulevaisuudessa liian suuri riski mm. yrityksille. Osaajat ovat yrityksen kallein investointi ja sivistys on tuottavaa. Sivistykseen kannattaakin panostaa proaktiivisesti, ei reaktiivisesti.

Sivistys tulee mahdollistaa kaikille

Sivistys ei ole vain harvojen ja valittujen etuoikeus, vaan se on mahdollistettava ja tarpeellista kaikille. Se ei ole vain koulutuksen tai kulttuurin kuluttamista, vaan se on myös luomista ja jakamista. On tärkeää tarkastella, onko kaikilla ihmisryhmillä mahdollisuus olla esimerkiksi taiteen tekijöinä, ei vain kokijoina. Sivistys ei myöskään ole vain tietynlaista sisältöä vaan se on monimuotoista. Se ei ole pelkästään vakavaa vaan se myös hauskaa ja iloista. Monipuolista kulttuurielämää onkin pidetty sivistyneen valtion mittarina. Mutta miten sitten kuuluisa some? Ovatko TikTok-sisällöt pelkkää hömppää, joka uhkaa sivistystä vai sivistävätkö sisällöt nuorisoamme?

Sivistykseen panostaminen on myös jokaisen oma valinta ja vastuu. Sen ylläpitäminen vaatii motivaatiota, sitoutumista ja jonkin verran ponnisteluakin. Itsensä sivistäminen on vaikeutunut tietotulvan ja someärsykkeiden takia. Ympäristö, jossa elämme, haastaa keskittymistä. Mihin keskittyä ja miten motivoida itseään sitoutumaan hitaisiin palkintoihin? Mitkä ovat ne taidot, joilla itseään voi tulevaisuudessa sivistää? Sivistys vaatii monilukutaitoa, keskittymistä, kriittisyyttä ja samaan aikaan myös optimismia. Sivistys vaatii avoimuutta, uteliaisuutta ja rohkeutta. Hyväntahtoisuus ja luottamus on sivistyksen lähtökohta. Mutta jos optimismi on sivistyksen edellytys, onko globaali tulevaisuususkon heikkeneminen uhkana sivistykselle? Kannattaako esimerkiksi oman koulutuksensa eteen ponnistella? Hyväksi sivistyksen mittariksi ehdotettiinkin nuorten kokemusta tulevaisuususkosta. Tulevaisuususko työelämässä lisää tuottavuutta. Se luo kiinnostusta kehittää itseään ja luoda esim. innovaatioita. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että kykenemme tarjoamaan nuorille sellaista keskustelua, joka luo tulevaisuususkoa ja rakentaa sivistystä.

Sivistys on elämämme paras investointi, sillä se tekee meistä parempia ihmisiä, parempia työntekijöitä ja parempia kansalaisia. Sivistys on elämämme paras investointi, sillä se tekee maailmasta paremman paikan elää, oppia ja työskennellä. Sivistyksellä voidaan ratkaista ekokriisin ja eläkekriisin kaltaisia aikamme suurimpia uhkia. Sivistys on elämämme paras investointi, sillä se on lahja itsellemme, toisillemme ja tuleville sukupolville.

Kaikki Auroran keskustelut on katsottavissa videotallenteina Yle Areenassa.

Bloggaajana hankekoordinaattori Tiina Lindström