Satavesi

Yhteistyötä Satakunnan vesistöjen tilan parantamiseksi

Karvianjoki-ryhmä

 

Karvianjoki-ryhmän suunnittelualueeseen kuuluvat Karvianjoen vesistö sekä siihen rajoittuvat pienet Selkämereen laskevat rannikon valuma-alueet (välialueet). Karvianjoki-ryhmän puheenjohtajana toimii Mikko Koivurinta (Varsinais-Suomen ELY-keskus).

Vesistöalue

-.

Karvianjoen vesistöalue (3 438 km2 ) sijaitsee pääosin Pohjois-Satakunnan alueella. Vesistöalue on hydrologialtaan monimutkainen, sillä vesistöllä on kolme lasku-uomaa Selkämereen (Merikarvianjoki, Pohjajoki, Eteläjoki), ja vesistössä on bifurkaatiojärviä. Vesistössä on aiemmin toteutettu hyvin laajoja vesistöjärjestelyitä – henkilötyövuosina pohjoismaiden suurimmat. Niiden tavoitteena on ollut maatalousmaiden kuivattaminen, uuden peltoalan saaminen sekä tulvasuojelu. Suurin osa vesistöalueen joista ja puroista on siten perattu, ja lähes kaikki järvet on laskettu ja kymmeniä lisäksi kuivattu. Tulvahaittoja esiintyy silti edelleen. Vesistöalueella on kaksi säännöstelyhanketta, Isojärven säännöstely sekä Inhottu-, Kynäs-, ja Karhijärvien säännöstely. Vesistössä on myös pieniä vesivoimalaitoksia. Karvianjoen vesistö on virkistyskäytön kannalta erittäin merkittävä, mutta käyttöä haittaavat vesien heikko laatu ja vesireittien huono kulkukelpoisuus.

Vesistöaluetta kuormittavat maa-ja metsätalous sekä etenkin paikallisesti turvetuotanto. Karvianjoen vesistössä useimpien luokiteltujen järvien ja jokien tila on tyydyttävä ja joidenkin vain välttävä tai jopa huono. Toisaalta etenkin Poosjärven - Pohjajoen reitillä vesien ekologinen tila on hyvä. Merialueen matalissa lahdissa rehevöitymistä ja umpeenkasvua kiihdyttävät laskujokien tuoma kiintoaines ja ravinnekuormitus sekä maankohoaminen ja huono vesien vaihtuvuus. Vesistöalueen luonto- ja kalatalousarvoja on jo menetetty, mutta alueella on silti merkittäviä luonnonsuojeluarvoja jäljellä.

Karvianjoen vesistöalueella sijaistee erittäin merkittäviä pohjavesialueita, kuten Pohjankangas-Hämeenkangas. Vesistöalueen asutuksen ja yritystoiminnan vedenhankinta perustuu pääosin pohjavesivaroihin, mutta pintavesiäkin käytetään varsinkin runsaan vapaa-ajan asutuksen talousvetenä sekä maataloudessa karjan juomavetenä ja kasteluvetenä.

Karvianjoen vesistöalue muodostaa haastavan kokonaisuuden, jossa vesien hyvän tilan saavuttaminen sekä erilaisten käyttömuotojen edistäminen edellyttävät laajaa yhteistyötä sekä mittavia suunnittelu- ja hoitotoimenpiteitä. Vesistöalueella on jo tehty runsaasti erilaisia selvityksiä ja suunnitelmia ja myös kunnostustoimia.

Kokousmuistiot

Kokous 7.10.2020

Muistio KA-ryhmä 07102020.pdf
Liite 1: Helmi-ohjelma.pdf
Liite 2: Jokien kiintoainekuormitus ja eroosion hillintä.pdf
Liite 3: Karvianjärven ja Kirkkojärven valuma-alueen toimenpidesuunnitelma.pdf

Kokous 4.2.2020

Kutsu Ka-ryhmä 04022020
Muistio KA-ryhmä 04022020
Liite 1: Vesienhoidon toimija - Pyhäjärvi-instituutti
Liite 2: Vapaaehtoiset vesienhoidon organisaatiot
Liite 3: Karvianjoen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma
Liite 4: Karvianjärven ja Kirkkojärven valuma-alueen kuormitusselvitys ja toimenpidesuunnitelma

Kokous 2.10.2019

Kutsu KA-ryhmä 02102019
Muistio KA-ryhmä 02102019
Liite 1: Uhanalainen vuollejokisimpukka vesistöhankkeissa
Liite 2: Simpukkauutisia ja muuta ajankohtaista Freshabit LIFE IP -hankkeessa
Liite 3: Karvianjoen vesistöalueen kalataloudelliset kunnostukset
Liite 4: Satakunnan vesistöneuvonta -hanke

Kokous 14.2.2019

Kutsu KA-ryhmä 14022019
Muistio KA-ryhmä 14022019
Liite 1: Metsätalouden kuulumisia
Liite 2: Ajankohtaista turvetuotannossa

Kokous 9.2.2018

Kutsu KA-ryhmä 09022018

Kokous 14.6.2016

Kutsu KA-ryhmä 14062016
Muistio KA-ryhmä 14.6.62016
Siikaisten kartta

Kokous 27.1.2016

Kutsu KA-ryhmä 27012016
Muistio KA-ryhmä 27012016
Liite 1: Vesien- ja merenhoidon ajankohtaiset

Kokous 1.4.2014

Muistio 01042014
Liite 1: Ajankohtaista 01042014
Liite 2: Vesienhoidon toimenpiteet Karvianjoen valuma-alueella
Liite 3: Karvianjoen vesistöalueen kehittämisohjelma

Kokous 14.10.2013

Kutsu KA-ryhmä 14102013
Muistio KA-ryhmä 14102013
Liite 1: Kalatiestrategia ja Karvianjoen vesistö
Liite 2: Merikarvianjoen Kalakierros
Liite 3: Merikarvian kalastusmatkailun kehittämishanke
Liite 4: Vesien- ja merenhoidon ajankohtaiset
Liite 5: VELHO-hankkeen ja Satavesi-ohjelman ajankohtaiset

Kokous 4.4.2013

Kutsu KA-ryhmä 04042013
Muistio KA-ryhmä 04042013
Liite 1: A. Ahlström Oy:n luontopalvelut
Liite 2: Karvianjoen taimenkannan ylläpito ja poikastuotannon turvaaminen
Liite 3: Karvianjoen vesistöalueen kehittämisohjelmataulukko 19032013
Liite 4: Ajankohtaista VELHOssa ja Satavedessä
Liite 5: Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa

Kokous 11.10.2012

Kokous pidettiin Karvianjoki-seminaarin merkeissä Noormarkun Klubilla Porissa. Tilaisuuden aineisto on nähtävissä alempana kohdassa "Muuta aiheesta"Avautuu uuteen ikkunaan.

Kokous 11.05.2012

Kutsu KA 11052012.pdf
Muistio KA 11052012.pdf
Liite 1: Vesienhoidon ajankohtaiskatsaus.pdf
Liite 2: Ajankohtaista VELHOssa ja Satavedessä, pilottihanke-ehdotukset.pdf
Liite 3: VELHOn Satakunnan Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat.pdf
Liite 4: Vihteljärven reitin kunnostamishanke.pdf
Liite 5: Karhoismajan vesireittien kunnostus.pdf
Liite 6: Ruokojärven vesistön kunnostusprojekti.pdf

Kokous 18.10.2011

Kutsu KA 18102011.pdf
Muistio KA 18102011.pdf
Liite 1: Velho-hankkeen esittely.pdf
Liite 2: Vesienhoidon ajankohtaiskatsaus.pdf
Liite 3: Satavesi ja KA-ryhmän toiminta alustus.pdf
Liite 4: Ahlaisten vedet-hanke.pdf
Liite 5: Kalataloudelliset kunnostustyöt.pdf
Liite 6: KarTuTa-hanke.pdf
Liite 7: Säännöstelyjen kehittämishanke.pdf

Muuta aiheesta

  • Karvianjoen koskien Natura-alue on yksi VELHO-hankkeen kohteista. Alueen veden laatua tulee parantaa paitsi vesipuitedirektiivin myös luontodirektiivin tavoitteiden kannalta. Vesien- ja luonnonhoidon yhteistyötarpeiden ja mahdollisuuksien kartoittamiseksi Karvianjoen koskille tehdään kattava tarkastelu varsinaisella Natura-alueella ja yläpuolisella valuma-alueella tarvittavista toimenpiteistä.

    Ensimmäisenä on valmistunut raportti

    Karvianjoen koskien Natura-alue, esiselvitys
    Vesipuitedirektiivin ja luontodirektiivin tavoitteiden yhdistäminen:
    valuma-alueen yleissuunnittelun toimintamallin kehittäminen.pdf

    Esiselvityksen tarkoituksena on tukea alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaa valuma-aluetarkastelun keinoin. Selvitys on tehty yhteistyössä Suomen metsäkeskus/Lounais-Suomen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sekä VELHO- ja TEHO Plus -hankkeiden kanssa. Sen kokoamiseen on osallistunut laaja asiantuntijaryhmä Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta: Sanna Kipinä-Salokannel, Iiro Ikonen, Heli Perttula, Anni Karhunen, Mikko Jaakkola, Terhi Ajosenpää, Olli-Matti Verta, Asko Sydänoja, Leena Rannikko, Elina Joensuu, Sanna Tikander, Jyrki Lammila, Minna Nummelin ja metsäkeskuksesta Hannu Heikkilä ja Timo Silver. Kartat ovat TEHO Plus -hankkeen suunnittelijan Joni Koskisen käsialaa.

    Karvianjoen kosket -tapaustarkastelusta on valmistunut julkaisu

    Karvianjoen koskien valuma-alue osa 1 : I Maatalousalueiden yleissuunnitelma II Metsäalueiden vesiensuojelullinen valuma-aluetarkastelut (doria.fi)

    Julkaisun osa I on Maatalousalueiden yleissuunnitelma, joka tehtiin Karvianjoen koskien valuma-alueella kesällä ja syksyllä 2012. Työssä kartoitettiin peltojen suojavyöhyketarvetta ja päivitettiin aikaisemmat suojavyöhykesuositukset sekä etsittiin luonnon monimuotoisuuskohteita, perinnebiotooppeja ja sopivia paikkoja kosteikoille.

    Yleissuunnitelman tavoitteena on innostaa viljelijöitä vesiensuojelutoimiin sekä vaalimaan maiseman ja luonnon monimuotoisuutta. Toimenpiteiden toteuttaminen on maanomistajille vapaaehtoista. Suunnitelman tietoja voidaan käyttää yksityiskohtaisen suunnittelun tukena haettaessa rahoitusta kohteiden toteuttamiseen.

    Julkaisun osa II on Metsäalueiden vesiensuojelullinen valuma-aluetarkastelu, joka niinikään toteutettiin Karvianjoen koskien valuma-alueella. Selvityksessä käsitellään yleisesti metsätalouden vesistökuormitusta, vesiensuojelutoimenpiteiden mahdollisuuksia valuma-alueella ja paikkatietomenetelmien hyödyntämistä vesiensuojelukohteiden paikantamisessa.

  • Tavoitteet

    Karvianjoen vesistöalue muodostaa hyvin haastavan kokonaisuuden, jossa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin  tavoitteiden mukaisen vesien hyvän tilan saavuttaminen sekä erilaisten käyttömuotojen edistäminen edellyttävät laajaa yhteistyötä sekä mittavia suunnittelu- ja hoitotoimenpiteitä.

    Lounais-Suomen ympäristökeskus on käynnistänyt Karvianjoen kunnostusohjelman vuosille 2007–2015. Kunnostusohjelma edistää ja koordinoi vesistöalueen monitavoitteisen käytön ja hoidon toimenpiteitä. Ohjelmalla on kolme päätavoitetta:

    1. Karvianjoen vesistön tilan ja käyttömahdollisuuksien parantaminen

    • vesistöä pilaavan ravinne- ja kiintoaineskuormituksen vähentäminen
    • vesistön vesitalouden parantaminen
    • tulvien hallinnan parantaminen
    • säännöstelyjen kehittäminen
    • luonnonsuojelullisten ja kalataloudellisten arvojen parantaminen
    • elinkeinojen turvaaminen ja edistäminen
    • kunnostusmenetelmien ja menettelytapojen kehittäminen
    • olemassa olevien vesienhoitosuunnitelmien ja -hankkeiden tukeminen
    • uusien vesienhoitosuunnitelmien ja -hankkeiden tukeminen

    2. Yhteistyön tehostaminen

    • vesistöalueen käytön ja hoidon suunnittelu ja toteutus kaikkien intressitahojen yhteistyönä
    • laajapohjaiseen yhteistyösopimukseen perustuva toiminta (verrattavissa Pyhäjärven suojelurahastoon, Ähtävänjokirahastoon ja Kyrönjokirahastoon)
    • Karvianjoki-toimisto operatiivisena tukikohtana
    • ylimaakunnallisen, valtakunnallisen ja kansainvälisen yhteistyöverkoston hyödyntäminen

    3. Rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen

    • EU:n rakennerahastojen (Länsi-Suomen elinkeino- ja kilpailukykyohjelma EAKR, Manner-Suomen  maaseudun kehittämisohjelma, INTERREG/Botnia Atlantica) ja muiden järjestelmien (kuten LIFE +) tehokas hyödyntäminen
    • kunnostustöiden ajaminen Satakunnan edunvalvonnan kärkihankkeena valtion talousarviosta rahoitettaviksi (verrattavissa Tuusulanjärven kunnostustöihin)
    • muiden rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen (ministeriöiden, säätiöiden ym. kautta haettaviksi tulevat)
    • vesistöalueen intressitahojen yhteistyö hankkeiden omarahoituksessa
    • vesistöalueen käytön ja hoidon toimenpiteiden toteutus koordinoituna, kustannustehokkaana osahankkeiden ryppäänä.

    Ohjelman toiminta-alue käsittää koko Karvianjoen vesistöalueen ja sen edustan merialueen lähirannikon.

    Hankkeiden tilannekatsaus

    Vähintään suunnitteluvaiheeseen edenneiden hankkeiden kokonaistilanne Karvianjoen kunnostusohjelmassa 2007–2015 on seuraava:

    Teemahankkeet

    1. Karvianjoen kunnostusohjelman EAKR-käynnistyshanke 2006–2007
      • 150 000 €, toteutettu
    2. Vuorovaikutuksen kehittäminen Karvianjoen kunnostuksessa -EAKR-hanke 2006–2007
    3. Karvianjoen vesistömallin kehittäminen 2008–
      • eri rahoituslähteistä, käynnissä
    4. Karvianjoen vesistön säännöstelyjen MMM-kehittämishanke 2008–2010
      • ministeriön budjettivaroista, käynnissä
    5. Karvianjoen kunnostusohjelman MAKE-koordinaatiohanke 2008–2010
      • 141 000 €, käynnissä
    6. ForestFlood LIFE+ -hanke 2009–2012
      • Noin 1 000 000 €, hylätty
    7. Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -EAKR-hanke 2008–2011
      • 195 000 €, käynnissä
    8. Paikkatieto informaation ja vuorovaikutuksen välineenä Itämereen laskevien jokivesistöjen alueella / Kokemäenjoen käyttötieto -EAKR-teemahanke 2009–2010
      • 100 000 €, käynnissä
    9. Kunnostusojitusten vesiensuojelu TehoVESU-luonnonhoitohanke
      • Noin 80 000 €, suunnitteluvaiheessa
    10. RESTORE (Rehabilitation Strategies and Technologies to Reach Good Chemical and Ecological Status) EU 7. puiteohjelma -hanke
      • 9 800 000 €, hylätty
    11. INTEG Vesiensuojelua maaseudun kaavoitukseen – integroitua suunnittelua mallinnuksen ja paikkatiedon sovelluksella maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä -hanke
      • 346 476 €, hylätty
    12. "Majava management" suunnitteluvaiheessa

    Kohdehankkeet

    1. Pienvedet LUMENE ja V-S TE-keskus -hankkeet 2008
      • Noin 50 000 €, toteutettu
    2. Leväsjoen Alinenjärven kunnostus- ja hoitohanke 2009–2010, Siikainen
    3. Ahlaisten vesien kunnostus ja käytön kehittäminen, Pori
      • suunnitteluvaiheessa
    4. Merikarvianjoen täydentävät kalatalouskunnostukset, Merikarvia
      • suunnitteluvaiheessa
    5. Siikaisjärven vedennosto, Siikainen
      • suunnitteluvaiheessa
    6. Honkajoen Karvianjoki kuntoon, Honkajoki
      • suunnitteluvaiheessa
    7. Kyynärjärven vedenpinnan nosto, Kankaanpää
      • suunnitteluvaiheessa
    8. Karhijärven kunnostustoimet, Lavia
      • suunnitteluvaiheessa
  • Karvianjoen kehittämisohjelmaa laadittiin laajassa yhteistyössä Vuorovaikutuksen kehittäminen Karvianjoen vesistön kunnostuksessa -hankkeen yhtenä osatehtävänä. Tarkoituksena oli tukea Karvianjoen kehittämisohjelman laadintaa kehittämällä systemaattinen ja vuorovaikutteinen lähestymistapa vesistön tilaan ja käyttökelpoisuuteen liittyvien ongelmien tunnistamiseen, eri sidosryhmien tavoitteiden määrittämiseen sekä erilaisten hankealoitteiden arviointiin.  

    Lähestymistavalla tavoiteltiin seuraavia hyötyjä:

    • Osallistujien näkemysten aikaisempaa tehokkaampi sisällyttäminen työhön
    • Tarkastelun kattavuuden paraneminen
    • Arvioinnin tuloksen perusteltavuus ja läpinäkyvyys
    • Uusien ideoiden syntyminen
    • Mahdollisuus yhteiseen ongelmanratkaisuun
    • Eri osapuolten oppiminen
    • Vesistöalueen tilan ja parantamiskeinojen kokonaisvaltainen hahmottaminen.

    Kehittämisohjelman laatimisen työskentelyprosessi ja toimenpidetarpeiden tunnistaminen ongelmista ja tavoitteista lähtien kuvataan kehittämisohjelman jäsentelyssä:

    Karvianjoen vesistöalueen kehittämisohjelma.pdf
    Arviointilomake.doc
    Arviointilomakkeen täyttöohje.pdf

    Hankealoitteet

    Esille tulleet hankealoitteet kirjataan Karvianjoen kehittämisohjelmaan, jota päivitetään säännöllisesti. 

    Karvianjoen kehittämisohjelman hankealoitteet 081009.pdf
    Karvianjoen kehittämisohjelman hankealoitteet 010409.pdf
    Karvianjoen kehittämisohjelman hankealoitteet 071008.pdf
    Karvianjoen kehittämisohjelman hankealoitteet 070508.pdf
    Karvianjoen kehittämisohjelman hankealoitteet 311007.pdf

  • Karvianjoki-seminaari: Miten vesistö hyvään tilaan? 
    torstaina 11.10.2012, klo 10.00-15.30,
    Noormarkun klubi, Laviantie 14, Noormarkku

    Karvianjoki-seminaari: kutsu ja ohjelma.pdf
    Tiedote: Karvianjoen tulevaisuus laajassa tarkastelussa.pdf

    Karvianjoki-seminaariin osallistui yli 50 henkilöä.
    Karvianjoki-seminaariin osallistui yli 50 henkilöä. ©Kati Saarni

    Karvianjoen vesistön tilan parantaminen toisi alueelle selkeitä taloudellisia ja virkistyksellisiä hyötyjä. Tämä selviää vuosina 2008–2012 toteutetun Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hankkeen tuloksista. 

    Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman hankkeen keskeisenä tavoitteena oli tuottaa tietoa realististen tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittämiseksi vesienhoidolle. Hankkeessa olivat mukana keskeiset sidosryhmät, mikä mahdollisti laajan ja monipuolisen keskustelun. 

    Hankkeessa arvioitiin eri toimenpiteille "hintalappu" eli laskettiin, kuinka paljon yhden fosforikuormituskilon vähentäminen maksaa sekä arvioitiin, kuinka vedenlaadun muutos vaikuttaa euromääräisesti virkistysarvoon. Tarkasteluja, jotka painottuivat Karvianjärvelle, Karhijärvelle ja Isojärvelle, voidaan pitää kansainvälisestikin harvinaisen kokonaisvaltaisina ja monipuolisina.

    Posterit

    Järvien poisto- ja hoitokalastus: tarve, mahdollisuudet, rajoitukset? - Ilkka Sammalkorpi.pdf
    Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven kunnostustarpeen arviointi - Kati Martinmäki.pdf
    Vesienhoidon kustannukset ja hyödyt Karvianjoella - Turo Hjerppe.pdf

    Esitykset

    Karvianjoen tulevaisuustarkastelut pähkinänkuoressa - Mika Marttunen.pdf
    Järvien kunnostustarpeen arviointi - Kati Martinmäki.pdf
    Poistokalastuksen mahdollisuudet ja rajoitukset - Ilkka Sammalkorpi.pdf
    Hintalappu toimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle - Turo Hjerppe.pdf
    Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset - Kati Martinmäki, Ilkka Sammalkorpi.pdf
    Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämisen tilannekatsaus - Olli-Matti Verta.pdf
    Isojärvi-seura ry:n kommenttipuheenvuoro - Hannu Hakamäki.pdf
    Vesienhoidon kommenttipuheenvuoro - Sanna Kipinä-Salokannel.pdf
    Loppukeskustelu.pdf