Lounais-Suomen vedet
Tietoa Lounais-Suomen vesiympäristöstä
Vesiasiaa verkkopalvelussamme
- Vesivarojen käyttö ja hoito
- Avustus Vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen -ohjelman hankkeille
- Virtaa vesienhoitoon – vesistökunnostuksen rahoitushaku
- Harkinnanvaraiset valtionavustukset vesien- ja merenhoidon sekä vesistö-, vesitalous- ja kalataloustoimenpiteiden toteuttamiseen
- Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen avustushaku
Hankesivustoja
- Loimijoki
- MAAMERI-hanke
- Peltojen viljavuusluvut -hanke
- VELMU2 – Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden edistämistä
- Yhteistyöllä kalankasvatuksen ympäristökysymysten ratkaisua kohden
Teemasivustoja
- ELY-keskukset ilmastotoimijoina
- KIPSI-hanke
- Läntisen Suomen vesihuoltostrategia 2050
- Pro Saaristomeri
- Ruoko - Järviruo'on tietopankki
- Saaristomeren Hot Spot -tiekarttahanke
- Satavesi
- Vesistökunnostukset - Varsinais-Suomi ja Satakunta
Some
Vesiasiaa - Varsinais-Suomi ja Satakunta
Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa ympäristöasioista myös Satakunnan alueella
Ajankohtaista tietoa vesiympäristön tilasta, vedenpinnan korkeudesta, virtaamista ja tulvatilanteesta kaikille kiinnostuneille. Tiedon tuottavat Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä vesien tilaa tarkkailevat yritykset.
Vesistöt ovat tärkeä osa Lounais-Suomea
Meri on Lounais-Suomessa läsnä niin Varsinais-Suomessa kuin Satakunnassakin. Saaristomeri on tärkeä osa Varsinais-Suomea ja Selkämeri Satakuntaa, ja molemmat merialueet ovat merkittäviä myös valtakunnallisesti. Järviä on Lounais-Suomessa vähemmän kuin muualla maassa keskimäärin, mutta ne ovat myös täällä elintärkeitä niin luonnon monimuotoisuudelle kuin ihmiselle. Kokemäenjokea lukuun ottamatta Lounais-Suomen joet ovat pieniä tai keskikokoisia, mutta ne ovat keskeinen osa maisemaa ja luontoa ja tärkeitä ihmiselle monin tavoin. Vettä on myös näkymättömissä maan sisässä. Lounais-Suomen pohjavesivarannot ovat suuret, mutta vaikeasti saavutettavissa.
Ravinteet kiihdyttävät rehevöitymistä
Lounais-Suomen pintavesien suurin ongelma on rehevöityminen. Rehevöityminen johtuu perustuotannon kasvusta, johon puolestaan on syynä vesiin päässeiden ravinteiden määrän lisääntyminen. Tärkeimmät rehevöittävät ravinteet ovat typpi ja fosfori. Rehevöityminen näkyy vesimaisemassa muun muassa lisääntyneinä leväkasvustoina, veden samenemisena ja rantojen limoittumisena. Rehevöityminen lisää hajottajaeliöiden hapenkulutusta ja voi näin johtaa jopa happikatoihin, jotka oikein pahoiksi päästessään voivat aiheuttaa muun muassa kalakuolemia. Hapettomissa oloissa pohjaan kertynyttä fosforia – rehevöitymistä kiihdyttävää ravinnetta – alkaa liueta pohjasta takaisin veteen. Tätä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi.
Vesiensuojelun karttapalvelu
Karttapalveluun on koottu vesiensuojelun kannalta keskeisiä Varsinais-Suomen ja Satakunnan kartta-aineistoja. Palvelu helpottaa eri alustoille tallennettujen kartta-aineistojen löytämistä ja päällekkäistä tarkastelua.
Päivitetty: 31.10.2023