Kipsi-hanke

Mitä mieltä viljelijät ovat kipsikäsittelystä?

Itämerta suojellaan jo viidettä vuotta levittämällä Suomen rannikkoalueiden pelloille kipsiä.  Kipsin ansiosta fosfori pääsee kiinnittymään maahiukkasten pinnoille voimakkaammin, eli rehevöittymistä aiheuttavat ravinteet pysyvät peltomaassa sen sijaan, että ne valuisivat vesistöihin. Fosfori säilyy kuitenkin kasveille käyttökelpoisena.  

• Kipsi-uutiskirje (13.3.2025)

Mitä mieltä viljelijät ovat kipsikäsittelystä? Kysyimme heiltä. 

Kuvassa Timo Setälä ja Kalle Vainio ja Petri Riikonen.

"Ajattelin, että kipsinlevitys maahan ei voi olla huono juttu" 

Itämereen on vuosikymmenten aikana valunut paljon merta rehevöittäviä ravinteita. Kipsin levitys tarjoaa mahdollisuuden korjata tilannetta yhdessä.  

Itämerta suojellaan jo viidettä vuotta levittämällä Suomen rannikkoalueiden pelloille kipsiä.   

Kipsin ansiosta fosfori pääsee kiinnittymään maahiukkasten pinnoille voimakkaammin, eli rehevöittymistä aiheuttavat ravinteet pysyvät maassa sen sijaan, että ne valuisivat vesistöihin. Fosfori säilyy kuitenkin kasveille käyttökelpoisena.  

Mitä mieltä viljelijät ovat kipsikäsittelystä? Kysyimme heiltä.   

Kipsikäsittely tuotti paremman vehnäsadon 

Harjavaltalainen viljelijä Timo Setälä kertoo, että hänellä on kesämökki Luviassa merenrannalla saaressa.  

– En tahallani saasteita teetä. Tiedän, että maasta liukenee tavaraa jokiin, puroihin ja ojiin, ja typpeä ja fosforia päätyy mereen sitä rehevöittämään. Halusin lähteä mukaan tähän hienoon hankkeeseen.  

Setälä viljelee kuminaa, korianteria, sinappia, cameliinaa ja syys- ja kevätviljoja. Hän kehuu, että kipsikäsittely on parantanut maan muokkautuvuutta.  

– Kipsikäsittelin alkuun vuokramaita, joilla oli viljelty vehnää viimeiset kymmenen vuotta. Sellainen liian kova, puolisavinen pelto, jota ei saanut muokattua millään. Otin heti 4000 kg kipsiä. Kun seuraavana vuonna käsittelin peltoa, kipsi oli auttanut maahan mahdottoman hyvin.   

Setälä on tehnyt myös vertailua kipsikäsitellyn ja käsittelemättömän maan välillä suojaamalla pressulla 10x20 metrin koealueen pellosta ennen kipsinlevitystä. Pressulle lentäneen kipsin hän siivosi pois muualle peltoon.   

– Otin seuraavana vuonna vehnänäytteet koeruudun keskeltä ja muualta pellosta käsipuimurilla. Käsitellyllä pellolla jyväkoko oli isompi ja hehtolitrapaino 6–7 % enemmän.   

Setälä onkin houkutellut myös muita viljelijöitä mukaan kipsitalkoisiin.  

– Olen yllyttänyt muitakin mukaan ja sanonut, että jos maata on enemmän, kokeile ensin yhdellä kuormalla. Riski ei ole kovin iso, sanoisin, että se on jopa nolla.   

Vaivaton ja maksuton prosessi 

Kalle Vainio on toiminut viljelijänä Somerolla kolmisenkymmentä vuotta. Hän viljelee leipäviljaa ja rehuviljaa: syysvehnää, ruista ja ohraa. Lisäksi hänellä on siemenviljelyksiä.   

Kipsitalkoissa hän on kulkenut eturintamassa.  

– Luin kipsinlevityksestä ja ajattelin, että kipsinlevitys maahan ei voi olla huono juttu. Halusin lähteä kokeilemaan ja tilasin kipsinlevityksen ensimmäisille lohkoille ensimmäisten joukossa heti vuonna 2020, Vainio kertoo.   

Hän kokee, että kipsin levityksen jälkeen kasvusto kasvaa ensimmäisinä vuosina paremmin. Syyksi hän arvelee, että kasvit pystyvät käyttämään typpeä paremmin hyödyksi.  

Kipsinlevityksen prosessia Vainio kehuu vaivattomaksi.  

– Prosessi ei maksa mitään. Pitää vain täyttää ELY-keskuksen kaavake, ja kun päätös on tullut, ei tarvita kuin yksi puhelinsoitto urakoitsijalle, joka levittää kipsit. Ei tarvitse itse osallistua ollenkaan.  

"Yhdessä aiheutettu ongelma pitää yhdessä ratkaista"  

Petri Riikonen on toiminut viljelijänä Liedossa kolmisenkymmentä vuotta, siis koko EU-ajan, kuten hän itse toteaa. Riikonen lähti mukaan kipsitalkoisiin jo sen pilottivaiheessa 2016–2019 ja oli mukana ohjausryhmässäkin viljelijöiden edustajana.   

– Alkuun oli itselläkin ennakkoluuloja, koska kelit tietysti vaikuttavat aina näihin: entä jos onkin hankala syksy kipsin levitykseen ja sen jälkeen pelto menisi pilalle? Mutta kaikki meni hyvin. En myöskään ole kuullut isommista mieliharmeista.  

Riikonen on tilannut kipsiä kaikille niille palstoille, jotka täyttävät kriteerit kipsinlevitykseen.  Hän viljelee öljykasveja ja viljaa, ja tulevan isännän myötä pelloille on istutettu sokerijuurikastakin.  

Kipsi tuntuu tukevan etenkin öljykasvien kasvua.  

– Kipsin mukana on rikkiä jonkin verran, ja öljykasvit hyötyvät siitä. Olen kipsinlevityksen jälkeen pyrkinytkin heti tai viimeistään seuraavana vuonna viljelemään öljykasveja ja kannustanut myös muita viljelijöitä samaan.  

Viljelijöitä syyllistetään helposti Itämeren tilasta. Riikonen toteaa, että syypäitä keinolannoituksen suosioon on koko tuotantoketju, eli viljelijöiden lisäksi esimerkiksi kaupanala ja valtion tarjoama viljelijöiden neuvonta.   

– 1970-luvulta lähtien keinolannoitteita alettiin syytää pelloille ja viljelijöiden neuvojat oikein käskivät lisätä fosforilannoitusta, Riikonen kertoo.  

Yhdessä aiheutettu ongelma pitää Riikosen mukaan myös yhdessä ratkaista.   

– On helppo tähyillä ruotsinlaivan kannelta, minkälaisessa hernevellissä siellä purjehditaan. Jos kipsikäsittely tuo siihen pienenkin avun, niin tämä on hyvä juttu.  

Teksti:
Marjukka Kähönen / Noon Kollektiivi