Hanke-esimerkkejä

Ala-Koitajoki

Ala-Koitajoen virtaaman lisääminen on muuttanut oleellisella tavalla koko jokiuoman olosuhteita, alueella on tehty myös laajoja kalataloudellisia kunnostustöitä sekä kaivinkoneella että helikopterikunnostuksina järvilohien elinympäristön parantamiseksi, lisäksi esim. vesisammalsiirroilla on parannettu lohien elinympäristöä muokatuilla alueilla. Järvilohen luontaisen elinkierron palauttamisen seuranta- ja tutkimustyö on ollut hyvin monivaiheinen kokonaisuus, ja siitä lisää tietoa kohdasta ´Ala-Koitajoki´.

Pielisjoen Laurinvirta

Järvilohen pelastamiseksi luotiin Saimaan järvilohen kärkihankkeessa (ns. Pielisjoen kärkihanke) järvilohelle merkittävä määrä uutta lisääntymis- ja poikasaluetta Pielisjoessa sijaitsevan Kuurnan voimalaitoksen yhteydessä sijaitsevaan tulvauomaan. Tämä mahdollisti järvilohen täydellisen ihmisestä riippumattoman elinkierron ensimmäistä kertaa lähes 50 vuoteen. Laurinvirran koskialueella syntyvät järvilohen poikaset pääsisivät vapaasti laskeutumaan syönnösalueilleen Saimaan selkävesille. Kutukypsillä aikuisilla kaloilla olisi puolestaan vapaa yhteys palata lisääntymään omille synnyinkoskilleen. Lue lisää kohdasta ´Pielisjoki´.

Lieksanjoki

Lieksanjoen kärkihankkeessa järvilohi- ja taimenkantaa elvytettiin monin toimenpitein, mm. kaivinkone- ja helikopterityönä tehtävin kutu- ja poikasalueiden kunnostuksin, poikasten tuki-istutuksin, emokalapyynnin kehittämistoimin, emokalojen ylisiirroin ja erilaisten selvitysten avulla. Hanke rahoitti pääosan myös Saarijoen kalatiestä Lieksanjoen sivu-uomassa. Kärkihanke päättyi vuonna 2020, jonka jälkeen käynnistyi NOUSU-hankkeen suunnittelu. Sen toimenpiteet on tarkoitus käynnistää vuonna 2022. Lue lisää kohdasta ´Lieksanjoki´.

Saramojoki

Nurmeksen Saramojoen Louhikosken voimalaitoksen purkaminen vuonna 2021 oli NOUSU-ohjelman ensimmäinen rahoitusta saava purkuhanke. Vaellusesteen poistaminen mahdollisti valtakunnan mittakaavassakin ainutlaatuisella tavalla laajan jokivesistön vapauttamisen vaelluskaloille, etenkin Vuoksen järvitaimenelle, ja luo edellytyksiä luontomatkailun ja virkistyskäytön kehittämiselle. Saramojoki on kolmanneksi suurin Pieliseen, Suomen neljänneksi suurimpaan järveen laskevista joista. Sen latvat sijaitsevat Pohjois-Karjalan ja Kainuun raja-alueiden vaaroilla. Jokireitistöllä on pituutta yhteensä noin 120 kilometriä. Latvavesistöjen ja Pielisen välinen korkeusero on noin 115 m, joten jokireitillä on runsaasti koski- ja virta-alueita. Hankkeesta lisää kohdassa ´Saramojoki´.

Muita hanke-esimerkkejä ja lisätietoja

Vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden ja monimuotoisuuden ylläpito edellyttää toimenpiteitä kantojen luonnonkierron vahvistamiseksi. Vesiviljelyyn ja istutuksiin perustuva kalakantojen hoito ei ole pystynyt ylläpitämään tuottavia ja elinvoimaisia vaelluskalakantoja.

Vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden ja monimuotoisuuden ylläpito edellyttääkin nykyisin kiireellisiä toimenpiteitä kantojen luonnonkierron vahvistamiseksi. Rakennetuissa joissa on parannettava kalojen kulkumahdollisuuksia ja edistettävä potentiaalisten lisääntymisalueiden käyttöönottoa esimerkiksi kalateiden, uomien vesittämisen ja perattujen koskien kunnostamisen avulla.

Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämä NOUSU-ohjelma parantaa vaelluskalojen elinolosuhteita ja pyrkii palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä.

Lue lisää

Elinvoimainen järvilohi

´Elinvoimainen järvilohi´ -hankkeen tavoitteena on mm. selvittää, voidaanko Saimaan järvilohen monimuotoisuutta vahvistaa risteyttämällä. Hankkeessa vahvistetaan Saimaan järvilohen heikkoa perimää terveempien lohikantojen avulla. Lisäksi hankkeessa tutkitaan virikekasvatuksen vaikutusta poikasten menestymiseen järvivaiheessa.

Saimaan järvilohikannan geeniperimä on heikentynyt merkittävästi, koska järvilohi ei ole päässyt lisääntymään luontaisesti 50 vuoteen. Koko Saimaan järvilohikantamme on riippuvainen kalanviljelystä ja asiantuntijoiden mukaan nykyiset järvilohet ovat peräisin alle kymmenestä yksilöstä. Heikko perimä näkyy muuttuneena käyttäytymisenä, fyysisinä vikoina ja poikasten heikentyneenä elinvoimaisuutena.

Lue lisää

ely-updated 09.11.2021