Järvitaimenen historia ja nykytila

• Järvitaimen, meritaimen ja purotaimen

  Taimen on maassamme laajalle levinnyt, monimuotoinen ja varsin sopeutumiskykyinen vaelluskala. Tästä huolimatta alkuperäisiksi ja luonnonvaraisiksi luokitellut, Itämereen laskevien jokien meritaimenkannat sekä Sisä-Suomen reittivesien järvitaimenkannat ovat uhanalaisia.

  Taimenen jako vaelluskäyttäytymisensä perusteella puro- ja järvitaimeneen on keinotekoista. Nämä kaksi ekologista muotoa voivat lisääntyä keskenään, joten vaelluskäyttäytymistä säätelee geneettisen perimän lisäksi ympäristöolosuhteet.

  Tästä syystä järvitaimenta pidetään usein vain taimenen ekologisena muotona (Salmo trutta m. lacustris). Järvitaimen vaeltaa pääosin suurilla sisäjärvillä ja reittivesissä. Purotaimen elää yleensä paikallisena vesistöjen latvaosissa, joihin ei välttämättä ole vaellusyhteyttä.

• Kadonneet taimenkannat

  Järvitaimen on katoamassa napapiirin eteläpuoliselta alueelta vesistörakentamisen ja lajiin kohdistuneen kalastuspaineen seurauksena.

  Vuoksen vesistöalueella on elänyt useita eri taimenkantoja, joista suurin osa on hävinnyt. Vaeltavien järvitaimenkantojen lisäksi Vuoksen vesistössä esiintyy myös purotaimenta, joka elää koko elämänsä virtavesissä eikä vaella järvialueelle syönnöstämään.

  Luonnonkantojen häviämisen uhkana on koko lajin tai sen kantojen perimän rappeutuminen. Taimenkantojen heikko tila on ollut vaikeasti havaittavissa tehokkaan kalanviljely- ja istutustoiminnan vaikutuksesta.

• Patoaminen tuhosi enimmät lisääntymisalueet

  Suuri osa järvitaimenen luontaisista lisääntymisalueista on tuhoutunut patorakentamisen, jokien perkaamisen ja vedenlaadun heikkenemisen johdosta. Taimen pystyy lisääntymään myös pienissä, heikkovirtaisissa puroissa. Tällaisia patoamattomia jokialueita on Vuoksen vesistössä vielä jäljellä useita.

• Ylikalastus verottaa kohtuuttomasti taimenkantoja

  Ylikalastus järvi- ja jokialueilla verottaa taimenkantoja niin paljon, että vain harva kala saavuttaa sukukypsyyden. Luontainen lisääntyminen on potentiaalisista lisääntymisalueista huolimatta erittäin vähäistä ja järvitaimenkannat ovat lähes täysin istutusten varassa.

  Kalastuksen säätely sekä lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden kunnostukset ovat välttämättömiä toimia luontaisen järvitaimenen tulevaisuuden turvaamiseksi.

  Rasvaevälliset taimenet ovat kokonaan rauhoitettuja leveyspiirin 64^o00´N eteläpuolella.