Saimaannieriän historia ja nykytila

• Saimaannieriä on siperialaista alkuperää

  Saimaannieriä jäi eristyksiin viimeisimmän jääkauden jälkeen Vuoksen vesistöön järvilohen tavoin. Suomessa nieriää esiintyy luontaisena Saimaan lisäksi mm. Pohjois-Lapissa.

  Saimaannieriä eroaa geneettisesti muista Suomen nieriäkannoista. Saimaannieriän on DNA-tutkimuksissa todistettu olevan siperialaista alkuperää. Pohjoiset kantamme kuuluvat atlanttiseen kehityslinjaan.  

• Vielä 1800-luvun lopulla nieriä oli yleinen kala

  Vielä 1800-luvun lopulla nieriöitä esiintyi laajasti Vuoksen vesistössä. Viimeisen sadan vuoden aikana kanta on kuitenkin taantunut huolestuttavan pieneksi ja on vaarassa kadota kokonaan. Saimaannieriä onkin luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.

• Syyt uhanalaistumiselle eivät ole täysin tiedossa

  Syitä nieriän uhanalaistumiseen ei tarkasti tiedetä. On kuitenkin arveltu, että vesistön rehevöityminen, happipitoisuuden lasku ja likaantuminen ovat vaikuttaneet nieriäkantoihin. Nieriä voi olla erityisen herkkä myös kalalajisuhteissa tapahtuville muutoksille ja muiden kalalajien aiheuttamalle kilpailulle (esimerkiksi ravintokilpailu).   

  Edellä mainittujen syiden lisäksi myös kalastuksella on ollut merkittävä rooli saimaannieriän häviämisessä. Nieriää on ollut helppo pyytää verkoilla kutualueilta, matalista rantavesistä. Myös syönnösalueilla (järvien suurimmissa syvänteissä) saimaannieriä jää helposti harvempaankin verkkoon kiinni hampaistaan.

• Kalastuksen säätely

  Kalastuksen aiheuttamaan uhkaan voidaan kuitenkin vaikuttaa suhteellisen nopealla aikataululla. Kalastuksen säätely saimaannieriän syönnös- ja lisääntymisalueilla on välttämätöntä sekä heikkojen luonnonvaraisten nieriäkantojen elvyttämiseksi että palautusistutuksilla luotujen kantojen turvaamiseksi. 

  Tällä hetkellä saimaannieriä on täysin rauhoitettu kalastukselta Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella. Rauhoitettu muualla Vuoksen vesistössä syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään, pienin sallittu pyyntimitta 60 cm (VNA 1360/2015).

• Lähteet

  • Brunner, P.C. 2001: Holarctic phylogeography of Arctic charr (Salvelinus alpinus L.) inferred from mitochondrial DNA sequences. Evolution 55: 573-586.
  • Hyytinen, L., Makkonen, J., Munne, P., Piironen, J., Poikola, K., Pursiainen, M. ja Turunen, T. 2006: Saimaannieriän toimenpideohjelma. Kuolimon nieriän elvyttäminen ja luonnossa lisääntyvän, kalastusta kestävän saimaannieriäkannan palauttaminen. Maa- ja metsätalousministeriö. Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 80/2006. 
  • Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, asiantuntijatietoa