Harjuksen suojelu

Vuoksen vesistöalueen järvi- ja jokikutuisten harjuskantojen taantuva kehitys on jatkunut jo pitkään, eikä ole syytä olettaa, etteikö sama kehityssuunta ilman suojelu- ja hoitotoimia jatkuisi edelleen. Harjuskantojen pelastaminen on vuosi vuodelta vaikeampaa kantojen harvenemisen ja elinalueen supistumisen takia. Harjus on jäänyt Vuoksen vesistöalueella kalaston suojelussa järvilohen, järvitaimenen ja nieriän varjoon. Tämä on näkynyt myös harjuskantojen hoitoon ja suojeluun kohdennettujen resurssien vähäisyytenä. Harjuksen kannalta on elintärkeää, että myös se tunnustetaan osaksi Vuoksen vesistöalueen luontaista arvokalastoa.

Taantumisen syytä ei tiedetä varmuudella. Harjus suosii kirkkaita, kylmiä ja hapekkaita vesiä. On mahdollista, että pitkäaikaisilla ilmastonmuutoksilla, Saimaan pinnan useita kertoja jääkauden jälkeen tapahtuneilla laskuilla, rehevöitymisellä, kalalajien runsaussuhteiden muutoksilla, tehostuneella kalastuksella ja muullakin ihmisen toiminnalla on viimeisten 200 vuoden aikana, ja varsinkin viime vuosikymmeninä ollut oma vaikutuksensa.

Vuoksen alueen harjuskantojen tulevaisuuden turvaamiseksi on laadittu toimenpideohjelma, joka sisältää tarvittavat käytön, hoidon ja suojelun linjaukset. Tavoitteena on turvata harjuskantojen säilyminen ja perinnöllinen monimuotoisuus sekä saada kantojen taantuminen pysähtymään ja kannat elpymään.

Vuoksen vesistöalueen harjuskantojen toimenpideohjelma

Vuoksen vesistöalueen harjuskantojen toimenpideohjelma on valmistumassa, ja ohjelman tavoitteita ovat

1. turvata Vuoksen vesistöalueen luontaisten harjuskantojen säilyminen ja perinnöllinen monimuotoisuus,
2. saada harjuskantojen taantuva kehitys pysähtymään ja kannat elpymään sekä
3. herättää kalavesien hoidon ja suojelun vastuutahot huomaamaan, että Vuoksen vesistöalueen harjus on arvokas osa alueen vesiluontoa.

Toimenpideohjelma perustuu kolmeen toimintalinjaan:

1. kalastuksen ohjaus ja valistus,
2. harjuksen elinympäristöjen kunnostaminen sekä
3. lajiin ja sen elinympäristöihin liittyvä tutkimus.

Toimenpiteet keskitetään erityisesti harjuksen tärkeimmille esiintymisalueille (järvikutuiset kannat): Suur-Saimaa, Puruvesi ja Pielinen. Virtakutuisen harjuksen avainalueita ovat Vuoksi sivujokineen, Lieksanjoki sivujokineen sekä yksittäiset pienemmät virtavedet

Vuoksen vesistöalueen harjuskantojen toimenpideohjelma (doria.fi)