Lieksanjoen kärkihanke ja NOUSU-hanke

Lieksanjoen kärkihankkeessa ja Lieksanjoen vaelluskalojen NOUSU-hankkeessa järvilohi- ja taimenkantaa elvytetään monin toimenpitein, mm. kaivinkone- ja helikopterityönä tehtävin kutu- ja poikasalueiden kunnostuksin, poikasten tuki-istutuksin, emokalapyynnin kehittämistoimin, emokalojen ylisiirroin ja erilaisten selvitysten avulla. Kärkihanke rahoitti pääosan myös Saarijoen kalatiestä Lieksanjoen sivu-uomassa. Lieksanjoen kärkihanke päättyi vuonna 2020, jonka jälkeen käynnistyi NOUSU-hankkeen suunnittelu. Sen toimenpiteet on tarkoitus käynnistää vuonna 2022.

Toimenpiteiden tavoitteena on, että Lieksanjoella toteutettavassa lohikalojen kutupyynnissä kiinni saatavien kalojen määrä kasvaa, mikä ylisiirtojen avulla mahdollistaa järvitaimenen ja järvilohen luonnonmukaisen elinkierron käynnistymisen Lieksanjoen kunnostetuilla koskialueilla. Tavoitteena on niin ikään tiivistää ja kehittää Lieksanjoen vaelluskalakysymyksiin liittyvien keskeisten toimijoiden välistä yhteistoimintaa, mikä mahdollistaa toiminnan suunnitelmallisen jatkuvuuden. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että Lieksanjoen vaeltavat järvitaimen ja järvilohikannat elpyvät ja niiden luontainen elinkierto palautuu.

Elinympäristökunnostuksia ja vaelluspoikasten kiinniottolaite

Elinympäristökunnostuksia on tehty Naarajoella Naara- ja Käpykoskien ja Saarikosken lisäksi myös Ruunaan koskialueilla. Kunnostuksia toteutetaan edelleen, myös vuonna 2021.

Kutu- ja poikasalueet sijaitsevat Lieksankosken ja Pankakosken voimalapatojen yläpuolella. Alasvaeltavien vaelluspoikasten turvaamiseksi rakennettiin kiinniotto- ja siirtorakenteet Pankakosken voimalapadon yhteydessä olevaan entiseen nipunuittokouruun kevään 2021 aikana. Kiinniottolaitteen toiminnan kehittämistä jatketaan vuoden 2022 aikana.

Tutkimus- ja seurantahankkeet

Erilaisia tutkimuksia ja seurantoja jatketaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimana.

Radiolähettimillä merkittyjen ylisiirrettyjen kutukalojen käyttäytymistä on seurattu ja myös kutupesiä on löydetty seurannoissa. Villejä kesänvanhoja järvilohia on havaittu samoilla koskialueilla, missä kutulohia ja kutupesiä on havaittu.

Tähän mennessä saadut tulokset osoittavat, että Naarajoella ja Ruunaan koskialueilla elinympäristökunnostusten ja kutukalojen siirron ja muiden tukitoimien avulla sekä järvilohen että vaeltavan järvitaimenen luontaisen lisääntymisen palauttamiselle on olemassa hyvät mahdollisuudet. Lieksanjoen ja Pielisen vesistön muodostama kokonaisuus onkin otettava huomioon aiempaa selkeämmin sekä järvilohikannan ja uhanalaisen vaeltavan taimenkannan elvyttämisessä.

Katso mielenkiintoiset videot YouTubesta

ely-updated 05.11.2021