Extended Producer Responsibility
Extended Producer Responsibility applies to approximately 50,000 Finnish manufacturers, importers and packers as well as distance sellers.
- Etusivu
- Mika Heinonen: Tuottajavastuu on kiertotalouden kivijalka
- Etusivu
- News
- Information on Extended Producer Responsibility
- What is Extended Producer Responsibility?
- Who is subject to Extended Producer Responsibility?
- How to manage Extended Producer Responsibility
- Avoid extra charges
- Recycling statistics (in Finnish)
- Legislation
- Information on distance selling
- Who is a distance seller?
- How does a distance seller meet their Extended Producer Responsibility obligations?
- Producer registers in EU countries
- Information for the retailer
- For Producer Organisations
- For Consumers and Housing Companies
- EPR for the costs of waste collection and cleaning up litter
- Mitä siivouskustannusvastuu tarkoittaa?
- Tietoa tuottajille
- Tietoa kunnille
- Reporting of municipality’s costs of waste collection and cleaning up litter
- FAQ
- Whistleblowing form
What is Extended Producer Responsibility?
Extended Producer Responsibility for waste management makes recycling efficient and easy.
- companies are responsible for the management of their products when they are discarded.
- Extended Producer Responsibility allows consumers to recycle free of charge.
- The aim is to prevent waste and promote circular economy.
Tuottajavastuu on kiertotalouden kivijalka
Tuottajavastuulainsäädäntö on jatkuvassa muutoksessa. Painopiste siirtyy perinteisestä jätehuollosta kohti kokonaisvaltaista kiertotaloutta, jossa vastuu ulottuu tuotteen koko elinkaareen, kertoo tuottajavastuun ryhmäpäällikkö Mika Heinonen tuottajavastuun elokuun uutiskirjeessä.
Tuottajavastuu on perinteisesti nähty erityisesti jätehuoltoa ylläpitävänä järjestelmänä. Nykymuodossaan tuottajavastuu on kuitenkin paljon enemmän.
Yksi keskeisimmistä tuottajan velvollisuuksista on jätteen erilliskeräyksen järjestäminen, mitä on perusteltu muun ohella kansainvälisen ympäristöoikeuden saastuttaja maksaa -periaatteen (polluter pays principle) toteutumisella. Periaatteen toteuttaminen ei sinänsä edellytä erilliskeräystä, sillä kustannusvastuu voitaisiin sinänsä yhtä hyvin toteuttaa velvoittamalla tuottajat korvaamaan osuus sekajätteenä kerätyn jätteen jätehuoltotoimista. SUP-tuotteiden kohdalla näin on tapahtunutkin.
Erilliskeräys on kuitenkin erittäin tärkeää. Tuottajavastuun piiriin kuuluvan jätteen erilliskeräysvelvollisuutta on pidettävä ennen kaikkea uudelleenkäyttötoimien ja kierrätyksen mahdollistavana keskeisenä elementtinä. Jätteiden materiaalivirrat saadaan koottua tehokkaasti ja nopeasti yhteen suuremman mittaluokan virtaan, mikä mahdollistaa tärkeiden materiaalien ja raaka-aineiden saamisen talteen ja hyödynnettäväksi.
Tuottajavastuulainsäädäntö on ollut jatkuvassa muutoksessa. Useat jo annetut tai tulossa olevat EU-asetukset ja direktiivit muuttavat toimintaedellytyksiä ja -velvollisuuksia puhtaasta jätehuollosta vahvasti kohti aitoa kiertotalousyhteiskuntaa. Kansallinen jätelakimme on lähivuosina korvautumassa kiertotalouslailla ja myös EU-komission odotetaan ensi vuonna antavan ehdotuksensa Unionin kiertotalousasetukseksi. Globaalit markkinat vaativat uudenlaisia toimintamalleja.
Keskeistä kaikille annetuille tai tulossa oleville uusille säädöksille on se, että ne edellyttävät meiltä kaikilta toimijoilta uudenlaista ajattelua ja asennetta. Uusi asenne voi edellyttää myös rakentamiemme rakenteiden kriittistä arviointia ja tarvittaessa uudelleenrakentamista. Pelkkä passiivinen jätehuolto ei enää ole riittävää, vaan meidän on omaksuttava aito aktiivinen ja innovatiivinen kiertotalousasenne.
Tietyllä tavalla muutoksen kirittäjinä voidaan nähdä myös tavoitteiden saavuttamatta jäämisen taloudellinen sanktiointi. Suomi on jo vastaajana EU-komission viime vuonna käynnistämässä SER-rikkomusmenettelyssä, koska Suomi ei ole saavuttanut EU-lainsäädännössä asetettua SER-jätteen 65 prosentin keräystavoitetta. Tämän lisäksi komissio on heinäkuun lopulla antanut lainsäädäntöehdotuksen, jossa ehdotetaan SER-omavaramaksun käyttöönottoa. Maksun suuruus olisi 2 euroa per keräämätön SER-jätekilogramma. Suomi maksaisi maksun EU:lle osana vuotuista jäsenmaksuaan. Esimerkiksi vuoden 2023 raportoitujen määrien perusteella vuotuinen SER-omavaramaksu olisi Suomelle noin 175 miljoonaa euroa. Samassa yhteydessä komissio esittää myös muoviomavaramaksun määrä nostamista 0,80 eurosta 1,00 euroon per kilogramma. Tämän maksun korotusvaikutus olisi noin 25 miljoonaa euroa. Nämäkin suunnitelmissa olevat muutokset huomioiden, tuottajavastuun alaisen jätteen kerääminen on varsin tärkeää!
Tuottajavastuu mahdollistaa kestävän tulevaisuuden. Meidän pitää tarttua siihen!
Mika Heinonen
Ryhmäpäällikkö
Pirkanmaan ELY-keskus
Jätelain tuottajavastuuvalvonta