Tekoäly Hiilestä kiinni-ohjelman hyödyntämisessä ja tiedon jalkauttamisessa (TeHoava)

Tekoälyä ja kielimalleja hyödyntävät tekniset ratkaisut voivat tukea maa- ja metsätalouden tutkimustiedon hyödyntämistä. Toimintavarmat ja riittävän laadukkaat sovellustavat käytännön toimijoille vaativat kuitenkin jatkokehittämistä. 

TeHoava-pilottihankkeessa kehitettiin ja testattiin tekoälypohjaista työkalua, jonka tavoitteena oli parantaa maankäyttösektorin ilmastotiedon saavutettavuutta Suomessa. Tekninen ratkaisu perustui Retriever-Augmented Generation (RAG) -tekoälyä hyödyntävään hakutoimintoon. Lähdeaineiston materiaali kerättiin Hiilestä kiinni -ohjelman raporteista, joita ladattiin MMM:n verkkosivujen sekä AgriHubin tietopankin tietokorttien sisältönä.

Tietomäärän tulkitsijana ja hakutoiminnon tukena toimi Suomessa kehitetty, avoimesti saatavilla oleva suomenkielinen PORO-kielimalli, joka toimi yhtenä pilotoitavan teknisen ratkaisun rakennuspalikkana. 

Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin teknistä ratkaisua, joka voitaisiin mahdollisesti lisätä osaksi Ruokaviraston ja Luonnonvarakeskuksen ylläpitämää AgriHubi-verkkopalvelua. TeHoava-hankkeessa kehitetyn teknisen ratkaisun jatkokehitys ja mahdollinen käyttöönotto osana AgriHubin-verkkopalvelua ovat siitä päättävien organisaatioiden harkinnan varassa.

Hankkeen raportti ja esittelymateriaalit voivat tukea organisaatioiden tekoälyhankkeiden suunnittelua

Teknisen ratkaisun ja pilotoinnin lisäksi hankkeen tavoitteena oli edistää yleishyödyllistä tutkimusta aiheeseen liittyen. Tätä käsitellään tarkemmin hankkeen loppuraportissa (ladattavissa alla). Hankkeessa lisättiinkin yleisemmin ymmärrystä siitä, kuinka tekoälyä voitaisiin hyödyntää maa- ja metsätalouden tutkimustiedon jalkauttamisessa ja käytäntöön viemisessä. 

Hankkeen lopputuloksena syntyi teknisesti toimiva demonstraatio siitä, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää tutkimustiedon saatavuuden parantamisessa. Tältä verkkosivulta löytyy myös raportti hankkeen aikana esiin nousseista havainnoista.

Hankkeen aikana uusia kysymyksiä nousi melkeinpä enemmän kuin vastauksia, kuten hankkeen aikana arvelimmekin. Pilotointi kuitenkin osoitti, että tämänkaltaiset tekniset ratkaisut voivat kehittyessään tukea tutkimustiedon parempaa käyttöä, helpottaa suurten tietomäärien käsittelyä, lisätä olemassaolevien ja tulevienkin hankkeiden vaikuttavuutta, vahvistaa päätöksenteon pohjaa sekä avoimuutta julkisin varoin tuotetun maa- ja metsätalouden tutkimustiedon ja ohjeistuksien jakamisessa.

Lisätietoja:

Pentti Linnamaa ([email protected]) 
ELY-keskusten ilmastoyksikkö

Mika Saari ([email protected]) 
Tampereen yliopisto

Lataa tästä aineistot

• Raportti
• Esittelymateriaali