Miltä Hiilestä kiinni -ohjelman tutkimustulokset näyttävät tekoälyn tulkitsemana?   

Jotta nopeasti kehittyvä tutkimustieto saadaan maanomistajien, yrittäjien, neuvojien ja opettajien käyttöön, tiedon pitää olla helposti saatavilla ja asiakaslähtöisessä muodossa. Lisäksi kaivataan vaikuttavuutta ja kustannusten aisoissa pitämistä. Voisiko tekoäly olla osa ratkaisua? 

Hiilestä kiinni -ohjelmassa luotiin maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön ilmastokestävyydelle tietopohjaa ja kehitettiin toimintatapoja. Kehittämishankkeiden vaikutusten arvioinnissa todettiin kuitenkin, että tulosten käyttöönottoon olisi järkevää panostaa enemmän. 

ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön rahoittamassa ja Tampereen yliopiston toteuttamassa Tekoäly Hiilestä kiinni -ohjelman hyödyntämisessä ja tiedon jalkauttamisessa (TeHoava) -hankkeessa kokeillaan ja kehitetään Retriever-Augmented Generation (RAG) -tekoälyä hyödyntävää hakutoimintoa. Lähdeaineistona toimivat MMM:n verkkosivuille ja AgriHubin tietopankkiin tallennetut Hiilestä kiinni -hankkeiden raportit.   

Olemassa olevan hyödyntämistä ja tukemista uusilla työkaluilla tehostettuna 

Yhteistyökumppaneiksi hankkeen ohjausryhmään sekä hanketta pilotoimaan valikoituivat Luonnonvarakeskus, Ruokavirasto sekä maa- ja metsätalousministeriö. Pilotoinnin avulla halutaan selvittää, onko tekoälyllä tuettua hakutoimintoa mahdollista tulevaisuudessa hyödyntää AgriHubin verkkopalvelussa. Parhaassa tapauksessa tekoäly voitaisiin valjastaa koko tietomäärän perkaamiseen, jolloin käyttäjät saisivat yhä helpommin, nopeammin, kohdennetummin ja laajemmin suosituksia omiin tarpeisiinsa soveltuvista materiaaleista.  

”Meillä Suomessa on runsaasti suoraan käytäntöä palvelevaa tietoa, jonka pitää olla helposti löydettävissä ja saatavilla. Tekoälyn mahdollistamat uudenlaiset toiminnot ovat yksi keino edistää tiedon nopeaa käytäntöön pääsyä”, AgriHubin koordinaattori Susanna Lahnamäki-Kivelä toteaa.  

Maankäyttösektorin ja tutkimusten vaihtelevien lähtöoletuksien jatkuvasti muuttuva maailma haastaa tekoälyä 

Ensimmäiset versiot hakutoiminnosta on nyt kehitetty. Alustavissa testeissä on – osin odotetusti – noussut esille, etteivät tekoälyn kokoamat vastaukset osu aina ihan kohdilleen. Hankkeessa hyödynnetyt ja Pohjoismaissa kehitetyt, avoimesti saatavilla olevat kielimallit eivät ole yhtä pitkälle kehitettyjä kuin mm. ChatGPT:stä tunnetun, amerikkalaisen Open AI -yhtiön kehittämät mallit. Ne voivat kuitenkin olla pitkällä aikavälillä kustannuksiltaan huomattavasti amerikkalaisia halvempia. Myös rajallinen lähtöaineisto todennäköisesti vaikuttaa tekoälyyn kykyyn muodostaa tarkkoja ja kattavia vastauksia. 

Hakutoiminnon kehittämiseksi testiversiolle on haettu testikäyttäjiä, jotka voisivat antaa palautetta hakutulosten oikeellisuudesta ja ymmärrettävyydestä. Testikäyttäjiksi on valikoitu henkilöitä erilaisista taustoista – esimerkiksi maanviljelijöitä, maatalousneuvojia, tutkijoita ja virkahenkilöitä. Tavoitteena on, että hakutoiminnon kehittämistä voidaan palautteen perusteella suunnata tehokkaasti.  

Hankkeeseen liittyy epävarmuuksia, jotka ovat pilotoinnille tyypillisiä. Voiko olemassa olevan tekoälyn rajallinen älykkyys tarjota maanomistajille käyttökelpoisia vastauksia? Kuinka suurta virhettä vastauksien tarkkuudessa voidaan sietää? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan vuoden 2025 loppupuolella julkaistavassa raportissa, kun hanke on saatu päätökseen.  

Vaikka hankkeen lopputuloksena olisikin enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, koemme ELY-keskusten valtakunnallisessa ilmastoyksikössä uusien toimintatapojen kokeilemisen tärkeänä. Toivomme kokeilujen tuovan lisäymmärrystä tekoälyn mahdollisuuksista tutkimustiedon jalkauttamisessa. Haluamme löytää yhä uusia yhteistyötapoja, joilla voimme edistää kustannustehokkaasti ilmastolain tavoitteita yhteistyössä kaikkien maankäyttösektorin toimijoiden kanssa.