Karvianjoessa on suurimmat raakkuesiintymät Satakunnassa

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella Satakunnassa Kankaanpään alueella virtaavassa Karvianjoessa on alueen suurimmat jokihelmisimpukka- eli raakkuesiintymät. Myös muutamia paikallisia muutaman yksilön kokoisia esiintymisalueita on ripotellen siellä täällä pitkin Karvianjoen pääuomaa. Karvianjoen raakkujen elinvoimaisuus on vaarantunut ja arvioiden mukaan kuolleisuus on nopeaa.

Etelä-Suomen raakkujokia yhdistää valuma-alueelta tuleva kuormitus, joka on heikentänyt ja jopa hävittänyt raakkuja. Raakku on erittäin herkkä virtavesiemme laji, joka toisaalta ilmentää joen hyvää tilaa, mutta reagoi voimakkaasti tilanteisiin, jossa sen elinolosuhteet heikkenevät. Viileä, hapekas ja puhdas vesi sopivalla virtauksella ja joen kuohkea sorapohja ovat raakun selviytymiselle välttämättömiä ja tällaisia luonnonmukaisia olosuhteita on Etelä-Suomessa vain harvoin.

Suurin osa Karvianjoen raakuista sijaitsee Natura 2000 –alueella, mutta siitä huolimatta Karvianjoen raakkujen häviäminen on jopa kiihtymään päin. Uusia yksilöitä ei pääse syntymään ja kasvamaan alueelle, koska pohjan laatu on poikasille sopimatonta sen ollessa liettynyt ja sedimentin kovettamaa, ja jäljellä olevat yksilöt ovat vanhoja ja heikkoja. Tilanne on kestämätön ja ilman toimia Karvianjoen raakku kuolee sukupuuttoon nopealla aikataululla. Kuitenkin Karvianjoen valuma-alueella on potentiaalisia puroja ja sivu-uomia, joihin kohdistuu vähemmän maa- ja metsätalouden paineita ja elinympäristö on varsinkin kunnostusten jälkeen soveltuvampaa raakuille. Myös taimenkantojen kohentuminen on hyvinkin mahdollista pienten purojen ja sivu-uomien kunnostusten jälkeen. Raakun esiintymisalueen ja Karvianjoen valuma-alueen vesistökuormituksen vähentäminen on tärkein keino elvyttää raakkuja; kunnostukset ovat tehottomia, jos valuma-alueella ei tapahdu muutoksia. Tilanne ei ole toivoton, mutta nopeita ja suuriakin toimia pitää tehdä, jotta Karvianjoen raakut saadaan selviämään.