Raakkujoet Pirkanmaalla

Pirkanmaalla sijaitsee kolme raakkujokea: Pinsiön-Matalusjoki Nokian ja Hämeenkyrön rajalla, Ruonanjoki Ylöjärven ja Hämeenkyrön rajalla sekä Turkimusoja Hämeenkyrössä. Kyseiset joet ovat Etelä-Suomen merkittävimmät raakkujoet simpukkapopulaation perusteella. Turkimusojan ja Ruonanjoen raakkupopulaatioiden on myös todettu kykenevän lisääntymään ainoina populaatioina koko Etelä-Suomessa. 

Ruonanjoki ja Pinsiön-Matalusjoki ovat Natura-alueita, niissä raakku on yhtenä suojeluperusteena. Turkimusojalla jokihelmisimpukka on suojeltu erityisesti suojeltavan lajin rajauspäätöksellä, jonka teki Pirkanmaan ELY-keskus vuonna 2018. Päätös kieltää erityisesti suojellun lajin esiintymispaikan hävittämisen tai heikentämisen. Turkimusojan rajauspäätös on toistaiseksi ainoa raakkujoille tehty erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajauspäätös.

Pirkanmaalla sijaitsee kolme raakkujokea: Pinsiön-Matalusjoki, Ruonanjoki ja Turkimusoja. 

Pirkanmaalla raakkujen elinolosuhteita heikentävät muun muassa valuma-alueilta tuleva kuormitus, vaellusesteet ja taimenen elinympäristöjen huonontuminen sekä jokiuoman muuttunut tila. Esimerkiksi maatalous, metsätalous, pohjavesien hyödyntäminen, maa-ainestenotto, haja-asutus ja tiestöt muuttavat jokien tilaa. Lajin tulevaisuuden turvaamiseksi Pirkanmaalla tarvitaankin pikaisia toimia raakun pelastamiksesi.

Ruonanjoki

Ruonanjoki on luontotyypiltään arvokas virtavesikohde, jonka uoma on suurelta osin luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen. Joen varret ovat valtaosin metsäisiä vaihdellen tuoreista ja lehtomaisista kuusivaltaisista kankaista alajuoksun sekapuustoiseen lehtoon. Ruonanjoki saa alkunsa Ylöjärven Karhejärvestä ja se virtaa noin seitsemän kilometriä Hämeenkyrön Lavajärveen. Järvien välillä on noin 36 metrin korkeusero, mikä näkyy joen koskiosuuksina. Joen virtaamaa ylläpitää myös jokeen purkautuvat lähteet.

Raakun on todettu lisääntyvän Ruonanjoella, mutta sen populaatio on kuitenkin taantuva (kuva: Katja Vainionpää).

Pinsiön-Matalusjoki

Pinsiön-Matalusjoki on pieni kangasmaiden joki. Sen vesi on melko tummaa ja humuspitoista. Joen varret ovat osittain metsäisiä ja osittain joki kulkee suoristettuna uomana pellolla. Pinsiössä on runsaasti haja-asutusta. Joen yläjuoksua kutsutaan Pinsiönjoeksi ja alajuoksua Matalusjoeksi, ja koko joen pituus on noin 13 kilometriä. Joki alkaa Pinsiönharjun pohjavesiesiintymästä ja lähdevettä purkautuu myös muualta. Raakkupopulaatio ei ole lisääntynyt vuosikymmeniin, tämä selittää populaation taantumisen. Tutkimuksen mukaan raakun elinkierto joessa päättyy piensimpukkavaiheeseen.

Pinsiön-Matalusjoki saa alkunsa pohjavesiesiintymästä (kuva: Katja Vainionpää). 

Turkimusoja

Turkimusoja on noin viiden kilometrin mittainen pieni ja kapea joki. Joki saa alkunsa Hämeenkyrön Järvenkylänjärvestä ja päätyy Pappilanjokeen. Pudostuskorkeutta tällä välillä kertyy noin 25 metriä. Joen varrella on kuusi autolla ajettavaa siltaa ja kaksi kävelysiltaa, joista suurin on Vaasantie (valtatie 3). Vaasantien yläpuolella Turkimusoja virtaa pääosin sumattomalla metsäalueella ja Vaasantien alapuolella joki kulkee keskuspuiston, pientaloalueen ja teollisuusalueen läpi. Viimeisimpien tutkimusten mukaan Turkimusojan raakkupopulaatio on lisääntyvä.

Turkimusoja saa alkunsa Kyrösjärven länsipuolelta kolmen pienen järven ryhmästä (Pyhäjärvi, Särkijärvi ja Järvenkylänjärvi) ja laskee Pappilanjokeen Kyröskosken taajaman läpi (kuva: Katja Vainionpää). 

Aikaisemmat raakkukartoitukset ja kohdekunnostukset Pirkanmaalla

Ruonanjoen ja Pinsiön-Matalusjoen raakkukannat ovat olleet pitkään tiedossa, ja ensimmäiset tieteelliset raakkukartoitukset niissä tehtiin jo 1970-luvun lopulla (Kirsi Arino, julkaisematon aineisto). Sen sijaan Turkimusojan raakkupopulaatio varmistettiin vasta vuonna 2014 Luonnontieteellisen keskusmuseon emeritusintendentti Ilmari Valovirran toimesta sen jälkeen, kun esiintymästä oli saatu vihjetieto paikalliselta asukkaalta. 

Pinsiön-Matalusjoella ja Ruonanjoella tehtiin pienimuotoisia kunnostustoimenpiteitä osana ”Jokihelmisimpukkaa sisältävien jokiekosysteemien entisöinti” – Life-Nature hanketta vuosituhannen alussa. Toteutetut kunnostustoimet kohdistuivat jokiuomiin ja tehtiin pääosin raakkuesiintymien ulkopuolella. Vuonna 2017 kaikille kolmelle Pirkanmaan raakkujoelle laadittiin kunnostussuunnitelmat Kolmen helmen joet -hankkeessa, jota koordinoivat Hämeenkyrön sekä Nokian ja Ylöjärven kaupungit. Kunnostussuunnitelmat laadittiin erikseen sekä jokiuomalle että jokien valuma-alueille. Valuma-alueiden kunnostussuunnitelmista vastasivat Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ja jokiuoman kunnostussuunnitelmista FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Pirkanmaan ELY-keskus tilasi Alleco Oy:ltä päivityksen suunnitelmiin jokiuomien osalta vuonna 2019.