Hyppää sisältöön

Talent Coastline

Boosting Growth in Ostrobothnian Regions

Web-sisällön esitys

Talent Coastline channel logo

Talent Coastline

Talent coastline -ekosysteemi on toimija- ja yrityskentän vapaaehtoisen yhteistyön ja kumppanuuden muoto, jonka sateenvarjon alaisuudessa alueen eri toimijat kehittävät Talent Boost-toimia Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Toimimme kansainvälisten rekrytointien, kansainvälistyvien työyhteisöjen ja monimuotoistuvien toimintakenttien tukemiseksi ja edistämiseksi, jotta alue ja yritykset säilyvät elinvoimaisina nyt ja tulevaisuudessa.

Tämä sivusto on erityisesti suunnattu Talent Coastline ekosysteemin toimijoille. Sivusto tarjoaa tietoa ekosysteemin toimijoiden ajankohtaisista asioista, tapahtumista ja verkostoista, sekä kokoaa yhteen meneillään olevat kansainvälisten osaajien työllistymisen edistämiseen liittyvät hankkeet Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. 

Ajankohtaista alueelta

Talent Boost Summit on vuosittain järjestettävä valtakunnallinen tapahtuma, joka tarjoaa kuulijoille ajankohtaista tietoa kansainvälisten osaajien houkutteluun, maahanmuuttoon ja Suomeen juurtumiseen liittyen. Viidettä kertaa järjestetty Talent Boost Summit järjestettiin marraskuussa Vaasassa. Se kokosi yhteen lähes 500 osallistujaa - työnantajia, kansainvälisiä osaajia ja laajan sidosryhmän - yhteisen teeman ympärille. Vuonna 2022 tapahtumassa keskityttiin erityisesti veto- ja pitovoimatekijöihin nostamalla esiin hyviä käytäntöjä ja konkreettisia esimerkkejä eri puolilta Suomea.

Tapahtuma kokosi yhteen kunta- ja aluekehittäjiä, korkeakoulujen ja oppilaitosten asiantuntijoita sekä laajan edustuksen muista teemaan liittyvistä sidosryhmistä keskustelemaan ja kuuntelemaan kansainvälisen työvoiman veto- ja pitovoimaa, asettautumista sekä monimuotoisen työvoiman tuomia etuja. Myös kansainväliset osaajat osallistuivat aktiivisesti tapahtumaan. Koko päivän kestävä tapahtuma sisälsi useita puheenvuoroja, paneelikeskustelun sekä aikaa verkostoitumiselle. Tapahtuman varsinainen ohjelma oli yksipäiväinen, mutta verkostoitumista pystyi jatkamaan seuraavana päivänä virtuaalisesti.


- Tapahtuman järjestäjän näkökulmasta voimme todeta, että tapahtuma oli onnistunut. Se houkutteli paikan päälle Vaasaan lähes 300 aiheesta kiinnostunutta osallistujaa. Lisäksi noin 150 osallistujaa seurasi tapahtuman striimiä etänä. Saimme mahdutettua päivään runsaasti hyviksi koettuja käytäntöjä, jotka varmasti toimivat inspiraationa muille samojen haasteiden parissa painiville tahoille eri puolella Suomea, summaa tapahtuman koordinaattori Anna Korsbäck Pohjanmaan TE-toimistosta.


Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Työ- ja elinkeinoministeriön, Opetus- ja kulttuuriministeriön, Business Finlandin, Kokka kohti Suomea -hankkeen (Varsinais-Suomen ELY-keskus, ESR), Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjanmaan TE-palveluiden kanssa.


Työvoiman veto- ja pitovoima on kaikkien vastuulla

Veto- ja pitovoiman merkitys on suuri, kun työnantajat kilpailevat osaavasta työvoimasta sekä Suomen sisäisesti että globaalisti. Kokonaisuutta voidaan tarkastella yksittäisen työantajan näkökulmasta, mutta myös laajemmin – kaupungin, alueen tai koko Suomen näkökulmasta. Kyseessä on kompleksinen kokonaisuus, jossa korostuvat niin yksittäisen yrityksen työnantajakuva, kuin erilaiset innovatiiviset kumppanuudet sekä paikallisesti ja valtakunnallisesti tehtävä sektorirajat ylittävä yhteistyö. Yritykset tarvitsevat julkista sektoria turvaamaan työvoiman saantia, kunnat tarvitsevat menestyviä yrityksiä edistämään elinvoimaisuutta. Työperusteisen maahanmuuton onnistuminen puolestaan vaatii koko ketjun toimimista aina Suomen houkuttelevuudesta yksittäisen osaajan ja hänen perheensä asettautumiseen saakka.


Aihe on ajankohtainen, sillä Suomen väestörakenteen muuttuessa yrityksillä on suuri tarve työntekijöille. Siihen kansainväliset osaajat voivat vastata ja lisäksi mahdollistaa yritykselle hyötyä esimerkiksi uusien asiakkaiden ja verkostojen myötä. Katseita ei välttämättä tarvitse kohdistaa Suomen rajojen ulkopuolelle, sillä suomalaisissa korkeakouluissa opiskelee tälläkin hetkellä noin 20 000 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa.


Talent Boost Summitissa keskityttiin tänä vuonna veto- ja pitovoimatekijöihin niin koko Suomen kuin eri alueiden näkökulmista käsin. Tapahtumassa pureuduttiin olemassa oleviin palveluihin ja hyviksi todettuihin käytänteisiin sekä siihen, miten niiden avulla voidaan vahvistaa veto- ja pitovoimaa eri alueilla, kaupungeissa ja kunnissa.


Vetovoimaa voidaan tarkastella useista eri näkökulmista käsin. Alueen vetovoimanäkökulmasta saatiin kuulla ajankohtainen esimerkki, kun Projektipäällikkö Ding Ma Etelä-Karjalan liitosta kertoi 3 months (or more) by Lake Saimaa -kampanjasta. Liiton ja sen kumppaneiden toteuttama hanke on tarjonnut mahdollisuuden japanilaisille ja hongkongilaisille Green Tech -alan osaajille, opiskelijoille, yrittäjille ja sijoittajille, ja heidän perheilleen tutustua eteläkarjalaiseen toimintaympäristöön, ja sitä kautta edistää kasvua ja kansainvälisyyttä. Kampanjasta on saatu hyviä kokemuksia, ja se on oiva esimerkki siitä, miten myös suurien kaupunkien ulkopuoliset alueet kykenevät houkuttelemaan huippuosaajia Suomeen. Taina Tuovinen ja Satu Remmer Satakunnan TE-toimistosta puolestaan kertoivat tuoreesta EURES-verkoston yhteisponnistuksena toteutetusta kokonaisvaltaisesta rekrytointiprosessista, jossa satakuntalaiset hoiva-alan työnantajat rekrytoivat hoitajia Espanjasta Satakuntaan. Yhteistyön merkitys korostuu niin rekrytoinnissa kuin osaajien asettautumisessa uuteen kotikuntaan ja työyhteisöön.


Iltapäivän ohjelmassa keskityttiin pitovoiman kehittämiseen niin yksittäisen työyhteisön kuin alueen, kaupungin tai kunnan näkökulmasta käsin. Veto- ja pitovoiman kehittäminen ovat molemmat tärkeitä, mutta pidemmällä juoksulla pitovoiman ja onnistuneen asettautumisen merkitys korostuvat. Paneelikeskustelussa pohdittiin erilaisia kumppanuuksia pitovoiman vahvistamiseksi, ja todettiin että työnantajan rooli työntekijän kotoutumisen edistämisessä on ensiarvoisen tärkeää. Paneelissa keskusteltiin myös kieliosaamisen haasteista ja tärkeydestä monimuotoistuvassa yhteiskunnassa ja työyhteisöissä. Panelisti Francesca Cucinotta (Director, International Affairs, Centria University of Applied Sciences) painotti kieliosaamisen (suomi/ruotsi) merkitystä suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisessa, vaikka työyhteisössä pärjäisikin englannin kielellä. Toinen panelisti, Tim Wallin (Lead strategist at Atea, Founder of Gambit), puolestaan nosti esiin sen, että kasvua tavoittelevat yritykset eivät tule jatkossa pärjäämään ainoastaan suomen kielellä.


Päivän viimeisen puheenvuoron piti Senior Director ja Work in Finland -yksikön päällikkö Laura Lindeman Business Finlandista summasi Talent Boost- ohjelmassa vuosien varrella tehtyä työtä työelämän kansainvälistymisen vauhdittajana. Hyvää työtä on tehty, ja tehdään myös jatkossakin!


Ensi vuoden Talent Boost Summit -tapahtuman järjestämisvastuussa on Talent Vantaa. Ajankohta ilmoitetaan pian.


Jos haluat tutustua Talent Boost Summitin ohjelmaan ja puheenvuoroihin tarkemmin, voit katsoa striimitallenteen täällä (YouTube).

Päivitetty: 18.01.2023