Valuma-aluesuunnittelu sovittaa yhteen maankäytön tarpeet ja vahvistaa ekosysteemipalveluita

Voiko yhtä aikaa tuottaa sekä puutavaraa että uusiutuvaa energiaa ja samalla vahvistaa hiilinieluja ja turvata monimuotoisuutta? Maaseudun ja urbaanien ympäristöjen asukkailla ja toimijoilla on erilaisia tarpeita, joita on sovitettava yhteen.

Ympärillämme on metsää, rakennettua ympäristöä, peltoa, suota ja vesistöjä. Kaikki nämä ovat omanlaisiaan, elotonta ja elollista luontoa sisältäviä ekosysteemeitä, jotka tarjoavat meille ekosysteemipalveluiksi kutsuttavia hyötyjä. Palveluiden säilyttämistä on perinteisesti pidetty maaseudun elinvoiman edellytyksenä, mutta ekosysteemipalveluiden säilyttäminen se vasta elinehto onkin!

Vaikka erilaiset maankäytön muodot ja ekosysteemipalvelut kilpailevat keskenään, valuma-alueista lähtevällä maankäytön suunnittelulla voidaan löytää toisiaan tukevia toimintamalleja. Samalla haetaan ilmastoratkaisuja, joilla vähennetään kasvihuonepäästöjä, lisätään hiilinieluja ja sopeudutaan ilmastonmuutokseen, ja samalla edistetään maa- ja vesialueiden hyvää hoitoa, kestävää käyttöä ja suojelua.

​​​

Yhteisellä vesienhallinnalla syntyy monenlaisia hyötyjä

Miten sovittaa yhteen erilaiset tarpeet, kun maan käyttäjiä on monia? Tehokas keino on suunnitella maankäyttöä yhden maanomistajan alueen sijasta laajemmin. Parhaassa tapauksessa suunnittelun kohteena on valuma-alue, vaikka sitten pienikin. 

Valuma-alueella veden kierto voidaan ottaa tehokkaasti huomioon. Ilmastonmuutoksen haasteet liittyvät monella tapaa juuri veden kiertokulkuun. Vettä on liikaa tai liian vähän, ja intensiivinen maankuivatus lisää virtaamien vaihtelua entisestään. Kasvukauden kuivuusjaksot lisääntyvät, turpeen hajoaminen nopeutuu kuivuvilla soilla, ja talvien lisääntyvät sateet kasvattavat vesistökuormitusta.

Valuma-aluesuunnittelun tavoitteena on viivyttää soveltuvilla alueilla vettä luonnon keinoin. Veden pidättäminen vahvistaa hiilinieluja ja luonnon monimuotoisuutta, auttaa sopeutumaan tulva- ja kuivuusriskeihin ja vähentää vesistökuormitusta. Valuma-aluelähtöisyys yhdistää ekologiset, ilmastolliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet. Samalla edistetään kestävää rakentamista sekä ihmisen ja luonnon tarpeet huomioivaa yhdyskuntarakennetta. Näin saadaan ilmastoratkaisujen edistämiseen kustannustehokas ja oikeudenmukainen työkalu.  

Käytännön oppia Hiilestä kiinni -hankkeista

Hiilestä kiinni -ohjelmassa toteutettiin useita hankkeita, joissa edistettiin maankäytön ilmastoratkaisuja vahvistamalla ekosysteemipalveluita. Kaikki luonnonmukaista vesienhallintaa edistävät, päästöjä vähentävät ja monimuotoisuuden säilymistä tukevat hankkeet vahvistavat luonnon tarjoamia hyötyjä – eli vaikuttavat ekosysteemipalveluihin.

Oppia kerrytettiin myös toimintatavoista, työkaluista ja yhteistyön keinoista tilanteisiin, joissa suunnittelua tehdään monen maanomistajan kesken. Tärkeää on ollut lisätä myös tulevien ammattilaisten osaamista koulutusta kehittämällä. 

Nostan tässä joitakin esimerkkejä vastikään päättyneistä ilmastokestävää maankäyttöä kehittäneistä hankkeista:

• Hiilitase ja siihen vaikuttavat tekijät tuhkalannoitetuissa suometsissä, SuoHiTu (metsakeskus.fi)
• Tieto käyttöön, hiili peltoon, Hiilipelto (valonia.fi)
• Tiedolla ja taidolla kohti ilmastoviisasta ja kestävää maankäyttöä, HiiliVie (syke.fi)
• Maankäyttösektorin ilmasto-osaamisen koulutusyhteistyö, KOMIO (maaseutuverkosto.fi)

Valuma-aluekunnostuksia tarvitaan

Metsien ja peltojen ekosysteemipalvelujen vahvistaminen kytkee maankäytön ilmastotoimet myös meneillään olevaan kansallisen ennallistamissuunnitelman valmisteluun. Valuma-alueajattelu rakentaa puitteita fiksulle ennallistamiselle. Esimerkiksi vetettävät pellot voi valita niin, että maatilat säilyvät toimivina, huuhtoumat ja tulvariskit pienenevät, lintujen ja kalojen elinympäristöt kohentuvat ja hyvälaatuinen järvivesi on iloksi myös ihmisille. 

Nyt on hyvä hetki puhua valuma-aluekunnostuksista. Pienetkin hankkeet voivat saada paikallisesti merkittäviä tuloksia aikaan, ja jo yhden eliölajin olojen parantuminen voi kohentaa koko ekosysteemiä. 

Onko sinulla ilmastotoimia tukeva hankeidea? Kysy meiltä ilmastoyksiköstä ideoita rahoituksen etsimiseen!

teksti: ilmastoasiantuntija Mari Lappalainen

​​​

​​​​​​​​​​​​