Sanastoa

Ennallistaminen suoksi  Ennallistamisen tavoitteena on palauttaa turvetuotannosta poistuneelle alueelle sellaiset olot, että suokasvillisuus ja turpeen muodostuminen palautuvat lähelle luonnontilaa. Tämä edellyttää, että pohjaveden pinta alueella on riittävän korkealla läpi vuoden. Kts. soistaminen.

Hapan sulfaattimaa  Happamia sulfaattimaita on Suomen rannikkoalueilla ja sisämaan mustaliuskealueilla. Päästessään ilman kanssa tekemisiin happamissa sulfaattimaissa alkaa muodostumaan rikkihappoa, joka alentaa maaperän pH:ta ja happamoittaa alueen vesiä. Käytetään myös termejä alunamaa, sulfidisavi, sulfaattimaa, sulfidimaa, hasumaa, pikileerimaa ja suolamaa.

Hienojakoinen maalaji  Kivennäismaassa vallitsevana lajitteena on hieno hieta tai sitä hienompi aines, kuten hiesu tai savi.

Hiilidioksidiekvivalentti  Kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. CO2-ekv.

Jatkokäyttö  Turpeennoston päättymisen jälkeen alueen seuraava maankäyttö. Aiemmin käytetty termiä ”jälkikäyttö”.

Jälkihoito  Jälkihoidolla tarkoitetaan töitä ja toimenpiteitä siirryttäessä turvetuotannosta toiminnan lopettamiseen. Jälkihoidossa toiminnanharjoittaja siistii alueen, poistaa tarpeettomat rakenteet ja laatii selvityksen alueen tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista.

Jäännösturve  Turvetuotannon päättymisen jälkeen alueelle jäänyt turvekerros.

Karkeajakoinen maalaji  Kivennäismaassa vallitsevana lajitteena on karkea hieta tai sitä karkeampi aines, kuten hiekka tai sora.

Kasvittuminen  Suonpohjalle luontaisesti muodostuvan kasvipeitteen myötä suonpohja kasvittuu. Kasvittumista on suositeltavaa edistää tuhkalannoituksella.  

Kasvittaminen  Kasvittamisessa kylvetään suonpohjalle jatkokäyttömuotoa tukeva kylvöseos. Ennen kylvöä on suositeltavaa tuhkalannoittaa suonpohja.

Kosteikko
Ilmastokosteikko  Alueen vedenpinta nostetaan vähintään maanpinnan tasolle ja saadaan muodostumaan kosteikko, jonka tavoitteena on tuottaa ilmasto-, vesistö- ja biodiversiteettihyötyjä.
Lintukosteikko  Kosteikko, joka perustetaan vahvistamaan alueella pesivää vesi- ja kahlaajalintukantaa ja joka toimii lintujen levähdys- ja sulkimisalueena. Hyvä lintukosteikko on matala ja kasvillisuudeltaan monipuolinen alue, jossa avovesialueet ja maapenkereet vuorottelevat.

Kosteikkoviljely  ​​​Viljelykasvina on kosteissa olosuhteissa viihtyvä laji, jonka sato myös korjataan. Vedenpintaa säädellään padoilla tai säätökaivoilla.

Lyhytkiertokasvatus  Nopeakasvuisia, vesoista uudistuvia lehtipuulajeja, joita kasvatetaan lyhyellä kiertoajalla. Lyhytkiertokasvatukseen soveltuvat pajut, hieskoivu, harmaaleppä ja tervaleppä.

Lyhytkiertopuulaji (ks. lyhytkiertokasvatus)

Metsitys  Metsän perustaminen ennestään puuttomalle alueelle. Metsitys tehdään istuttamalla taimia, kylvämällä puiden siemeniä tai hyödyntämällä olemassa olevaa siementävää reunapuustoa. Alueen pitää soveltua puuston kasvatukseen.

Nurmiviljely  Nurmikasvien viljely säilörehun tai kuivan heinän tuottamiseksi tai laiduntamista varten.

Ohutturpeinen  Jäännösturpeen paksuus on enintään 20-30 cm.

Paksuturpeinen  Jäännösturpeen paksuus on yli 30-40 cm.

Pohjamaa  Turvekerroksen alla sijaitseva kivennäismaa.

Poron ravintokasvit  Entisellä turvetuotantoalueella voidaan kasvattaa poroa varten tupasvillaa, järvikortetta ja raatetta sekä erilaisia laidunkasveja, kuten timotei, Englanninraiheinä, sikuri ja apilat.

Rahkasammalen kasvatus ja korjuu  Rahkasammalta kasvatetaan kosteikkoviljelyn menetelmillä. Rahkasammal kerätään enintään 30 cm paksuisena kerroksena. Keruu toistetaan määrävuosien jälkeen, kun alueelle on kasvanut riittävästi rahkasammalta.

Soistaminen  Suonpohjan soistamisen tarkoituksena on palauttaa turvetuotannosta poistuneelle alueelle sellaiset olot, joissa suokasvillisuus ja turpeen kertyminen palautuvat. Tärkeintä on tällöin luoda suokasvillisuudelle sopiva, läpi vuoden riittävän korkeana pysyvä pohjavedenpinnan taso. Kts. Ennallistaminen suoksi.

Suonpohja  Alueelle turpeen noston päättymisen jälkeen jäänyt kasvipeitteetön ala, joka sisältää paksuudeltaan vaihtelevan turvekerroksen ja turpeen alla olevan kivennäismaan eli pohjamaan.

Turvetuotantoalue  Kuivatettu suo, jossa tuotetaan turvetta erilaisiin käyttötarkoituksiin. Turvetuotannon työvaiheita ovat nosto, kuivatus, varastointi ja kuljetus.

Vettäminen  Pohjaveden pintaa nostetaan lähelle maanpintaa esimerkiksi patojen ja maansiirtojen avulla. Tavoitteena on suokasvillisuudelle ja turpeen muodostumiselle suotuisat olot. Kts. ennallistaminen suoksi.