Silppuaminen

Jatkokäytön edellyttämä silpun laatu vaikuttaa käytettäviin silppuamislaitteisiin

Silpun tasainen laatu ja pieni koko on tärkeää erityisesti lämpölaitoskäytössä, joissa polttoaineen siirtolaitteet on suunniteltu pienikokoiselle polttoainejakeelle kuten hakkeelle. Niissä pitkät korret aiheuttavat seospoltossakin herkästi tukoksia ja holvaantumista. Myös biokaasutukseen ruoko tulisi saada mahdollisimman pieneen palakokoon kaasuntuoton parantamiseksi.

Ruo’on korjuuta suoraan silppuna on käsitelty leikkuun yhteydessä. Mikäli silppuaminen ei onnistu suoraan korjuussa tai se on liian pitkää käyttökohteeseen, tarvitaan erillistä silppuamislaitteistoa.

Paalisilppureilla ja -murskaimilla voidaan talviruo’osta paalattuja paaleja silputa käytettäväksi polttoon,  kate- ja kuivikeaineeksi. Rehupaalisilppuriaon testattu tuoreen ruo’on silppuamiseen. Ruoko tuli silppurista hyvin läpi jääden noin 10 – 20 cm pituiseksi. Puun hakesilppureita on myös testattu kuivien talviruokonippujen silppuamiseen, mutta osalla laitteista silppu oli epätasalaatuista. Sekaan jäi 20 – 30 cm pituisia korsia. Irtotiheys jäikin alhaiseksi, vain 32,5 kg/m3. Myös pölyäminen todettiin ongelmaksi. Hieman kostuneella talviruo’olla vastaavia ongelmia ei ollut ja tuloksena oli tasalaatuisempaa, alle 5 cm silppua. Tulosta heikensi kuivan ruo’on korsien sitkeys, kovuus ja liukkaus. Tehokkaimmaksi todettiin rakennus- ja hakkuutähteiden murskaukseen käytettävä Jenz AZ660 -vasaramurskain, joka tuotti tasalaatuista 1-2 cm silppua.

Talvella nippuina leikatun ruo’on silppuamiseen on testattu myös Jenz HEM 581 -rumpuhakkuria, jota käytetään puun hakettamiseen. Silppuaminen tehtiin kahdessa erässä: 65 m3 erään kului 20 minuuttia, 160 m3 erään 45 minuuttia. Tulos oli erittäin tasalaatuinen. Silpun pituus oli 2-5 cm ja seassa oli yksittäisiä pidempiä korsia. Silpun irtotiheys oli 101 kg/m3 22 prosentin kosteudessa. Korkea irtotiheys johtuu silpun tasalaatuisuudesta ja pienestä koosta, jolloin se pakkautuu tiiviimmin. Kuivan materiaalin silppuamisessa kertyi runsaasti pölyä hakkurin moottorin ilmaottoaukkojen ritilöihin, mistä olisi voinut aiheutua ongelmia moottorille pitempiaikaisessa käytössä, ilman ritilöiden puhdistusta. Ongelmia voitanee vähentää syöttämällä hakkuriin vuorotellen ruokoa ja puuta. Silloin ei tarvita erillistä ruokosilpun ja hakkeen sekoitusta.

Loppukesällä leikatun, sitkeämmän ruokomateriaalin silppuamiseen on käytetty Haybuster H-1130 -jauhinmurskainta, joka murskaa kasvin rakenteen rikki. Sitä käytetään mm. oljen, heinän ja ruokohelven murskaamiseen sekä viljan jauhamiseen. Murskauksen tulos oli erinomainen, silppu oli hienojakoista ja sammalmaista. Seassa oli yksittäisiä pidempiä korsia, joista ei arvioitu olevan haittaa kompostointi- ja biokaasutuskokeissa. Jauhinmurskaimella saadaan pitkän ruo'on tilavuutta vähennettyä viides - neljäsosaan. Haybuster pystyy käsittelemään noin 20 tonnia (180 m3) pitkää ruokoa tunnissa. Laitteen käytön haasteena  on sen suuri tehon ja tilan tarve.

Ruo’on pienimuotoisempaan hyödyntämiseen silppuaminen olisi tarpeen tehdä pienemmillä ja helpommin siirrettävillä laitteilla

Kun määrät ovat pieniä, voidaan talviruo’on silppuamiseen käyttää oksasilppureita. Erityisesti kesäruo’on pienimuotoiseen silppuamista varten pitäisi tehdä lisää kehittämistyötä.