Ranta-alueiden umpeutumisesta ovat kärsineet etenkin maisemat. Maalta katsottuna ennen avoimena olleet maisemat merelle ja toisaalta vesistöstä katsottuna rantaan avautuvat maisemat ovat sulkeutuneet laiduntamisen ja muun ruovikon käytön päättyessä ja rantojen rehevöityessä. Aiemmin avoimet laajat kulttuurimaisemat (rantaniityt, niityt ja hakamaat) ovat puskittuneet ja ruovikoituneet niin, ettei vettä enää näy tiemaisemassa, ja rannassakin voi olla epävarmaa, missä jokiuoma kulkee ja paljonko on matkaa ruovikosta avoveteen.
Jokimaisemaa.Kulttuurimaisemat ja rannat tarvitsevat edelleen hoitoa sekä niille ominaisen kasviston, linnuston ja luontotyyppien monimuotoisuuden, mutta myös maiseman vuoksi. Helpointa laajojen ja tuottoisien ranta-alueiden hoito on laiduntamalla, mutta kovapohjaisilla vähäkivisillä rannoilla on usein myös niittohoito mahdollinen.Kiviset rannat ovat tyypillisiä Satakunnan rannikolla ja ne soveltuvatkin parhaiten laitumiksi.Aiemmin hyvätuottoiset rannat olivat arvossaan, kun niiltä kerättiin rehua karjalle. Rantoja niitettiin laajalti. Nykyiseen koneellisesti, tehtävään niittoon soveltuvat parhaiten kuvan kaltaiset tasaiset kovapohjaiset rannat. Niitetty rantaniitty sijaitsee Porissa, jossa on vielä jäljellä laajoja avoimia rantaniittykokonaisuuksia. Kuvat Ritva Kemppainen
