Parviäly työelämässä – uskallatko sinä ottaa yhteisen ajattelun voiman käyttöön?

​Olen monta kertaa pohtinut sitä voimaa, mikä meillä on käytettävissä eri yhteisöissä, kun istutaan alas ja tuumaillaan yhdessä asioita hetki tai toinen. Nuo hetket ovat tärkeitä, mutta lähteekö niistä kehkeytymään systemaattista kehittämistoimintaa esimerkiksi työyhteisöön? Tai huomioidaanko parviälyn potentiaali kehittämisessä organisaatioissa? Tai kuinka paljon yhteinen ajattelu voi tuoda hyvinvointia? Tai onko yhteiselle ajattelulle tilaa tai mahdollisuuksia kiireen keskellä? Tuumaillaanpas ensin, mistä on kyse, kun puhutaan parviälystä. 

Parviäly on määritelty termipankissa näin: ”Parviäly on ryhmän jäsenten keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuvaa kyky oppia, ymmärtää, muodostaa tietoa ja suorittaa muita älyyn pohjautuvia toimintoja.” Parviälyä voidaan myös kutsua kollektiiviseksi älykkyydeksi, vaikkei termejä voida suoraan verrata kirjallisuuden perusteella. (https://termipankki.fi).

Mitä parvi sitten oikeastaan on? Helposti ajattelemme, että se on ryhmä tai tiimi, jolle on annettu jokin tavoite, jota kohden päästäkseen tulee ratkaista erilaisia ongelmia. Ryhmä voi olla projektiin liittyvä joukko ihmisiä – tai työryhmä tai tiimi, joille on annettu jokin tehtävä hallinnollisten rakenteiden kautta. Ryhmässä on jo etukäteen määritelty esimerkiksi osallistujien määrä, miten työtä jaetaan, millainen on kenenkin rooli, sovitaan raportoinnista tai ryhmän toiminnalle on määritelty aikataulutus.  Parvessa asiat ovat kuitenkin toisin – parvessa ovat ne, joiden osaaminen ja / tai kiinnostus ovat asiaa tai ilmiötä kohtaan olemassa. Siihen ikään kuin ”uidaan” mukaan.

Parvessa siis osallistujien määrää ei rajata tai määritellä etukäteen. Parveen tullaan mukaan oman kiinnostuksen ja innostuksen myötä. Tällöin myöskään asemalla ei ole merkitystä, vaan asioilla, joihin pureudutaan. Parvet muodostuvat siten aika vahvasti kiinnostuksen ympärille. Parvet ovat siis konkreettisesti kohtaamispaikka, jossa ihminen kohtaa toisen saman mielenkiinnon jakavan ihmisen. Lähtökohtana kohtaamiselle ei ole siten ihmisen asema, osaaminen tai ansiot, vaan yhteinen mielenkiinto.

Parviäly sopii lisäksi tämän päivän työelämään yhdeksi keinoksi jalostaa arjen pieniä kehittämisideoita laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Yhteisellä ajattelulla, parviälyllä, voidaan nopeastikin ratkaista arjen asioita tai jopa kompleksisiakin asioita yli organisaatioiden. Tarvitsee vain koota tai oikeastaan kutsua ajattelijat yhteen pöytään (tai TEAMSiin) kohtaamaan ja jakamaan ajatuksiaan asiasta - kutsua kahville ja ajattelemaan ääneen. Saman pöydän ääressä olevilla ihmisillä pitää kuitenkin olla halua lähteä ratkaisemaan asiaa, mikäli kohtaamisen avulla tähdätään jonkin pulman ratkaisuun.  Parviälyn voimalla saadaan ratkaisuehdotuksia mahdollisimman laajalta yleisöltä ja tehokkuutta voidaan lisätä, kun kootaan sellaiset ihmiset mukaan, joilla on aiheeseen liittyvää osaamista, kokemusta ja kiinnostusta. Olenkin miettinyt sitä, onko jossain pohdittu parviälyn tuomaa lisäarvoa työhyvinvoinnin tai toiminnan tuottavuuden kannalta? Meillä saat ajatella yhdessä – meillä et jää yksi. Mukava lupaus myös työntekijälle rekryvaiheessa.

Sanotaan, että parvet tuottavat ryhmään diversiteettiä (eli monimuotoisuutta). Monimuotoisuus puolestaan vahvistaa osaamista ja laajentaa sitä, kun erilaisten persoonat, taustat ja osaamiset tuottavat erilaista tietoa, kokemusta ja näkemystä yhteiselle ajattelulle. Mielestäni monimuotoisuuden vahvistuminen on yhä tärkeämpää tämän päivän tietotulvaisessa työelämässä. Parviäly voi tuottaa työyhteisöihin myös hyvinvointia ja kutoo ihmisiä tiiviimmin yhteen, vahvistaa yhteisöllisyyttä. Lisäksi jokainen työkaverin kohtaaminen tekee toisen ihmisen tutummaksi. Parviälyä huhuilevat kollegat voivat jopa ketterämmin tutustua toisiinsa työtehtäviensä kautta.

Toisaalta olemme tottuneet työssämme siihen, että toimintamme tuottaa enemmin tai myöhemmin tuloksen. Mikään ei ainakaan itseäni turhauta kun ”turhat” palaverit. Kun parviälyä käytetään työyhteisöissä ratkaisujen hakemiseen vaikkapa osana palvelumuotoiluprosessia, tulee parviälyäkin ”johtaa”. Muutoinhan parvi ikään kuin ajelehtii vailla päämäärää. Parviälyn johtamista tarvitaan erityisesti pidemmissä kehittämisprosesseissa. Tarvitaan siis kohtaamisten fasilitointia ja ideoiden jatkojalostamista. Fasilitoinnilla tarkoitetaan ryhmän työskentelyn tavoitteellista ohjaamista. Hyvä fasilitointi palaverissa tai muissa ryhmätilaisuuksissa, vaikkapa työpajoissa, mahdollistaa jäsenten aktiivisen ja tasapuolisen osallistumisen työskentelyyn. Ryhmätilaisuuden jälkeen parviälyn tuottamaa tietoa ja näkemyksiä tuleekin koota yhteen ja tehdä työ näkyväksi. Parven uudelleen kutsuminen paikalle voikin tuoda tulleessaan eri ihmisiä – ja näkemyksiä. Parviälyä voi toki käyttää myös pienemmissä arjen probleemissa. Miksi painia yksin jonkin pienen ongelman kanssa, kun voit löytää ratkaisun yhdessä toisen tai toisten kanssa. Parviälyn tuottama ratkaisupankki, arjen ”niksipirkka” -palsta, olisi loistava lisä varmasti työssä kuin työssä. Parviälyn kautta saadaan kenties myös ns. hiljainen kokemusperäinen tieto käyttöön työyhteisön uusillekin tekijöille.

Ehkäpä parviälyä ei ole vielä tunnistettu tietoisesti voimavaraksi työyhteisöissä. Parviäly pitää saada siis näkyville, ja se tarvinnee ihmisen johtamista näkyväksi tulemiselle. Tunnistammeko parviälyn käytön mahdollisuudet kiireisessä arjessa? Veikkaan, että emme. Mitä enemmän työmme pirstaloituu, kiire on kumppani ja jatkuvasti kasvavat to do -listat kuormittavat arkea, sitä enemmän tarvitsisi jarruttaa ja ihan pysähtyä. Tutkia mitä asioille voi tehdä ja mitä pitää tehdä ensin. Mutta saatko itse näin tehdä ja toimia – ottaa aikalisä parven kanssa?

Parviälyn tietoinen käyttäminen työyhteisössä toiminnan yhteisessä kehittämisessä tarvitsee ihmisten johtamista. Parviälylle tarvitaan raivata kalentereista aikaa, antaa työyhteisölle rohkeasti lupa ajatella yhdessä esimerkiksi strategiaan liittyvää toimintaa arjessa tai kiireen kesyttämistä. Kun tarve on pysähtyä ja tuumata, sen saa tehdä ja kutsua kokoon, huhuilla kaveria parveen. Parviäly terminä istuu myös suomalaiseen suuhun ketterästi ja kuulostaa yhteisölliseltä toiminnalta. Miten sinä voisit edistää parviälyn käyttöä omassa työssäsi?

--

Bloggaajana hankekoordinaattori Tiina Lintunen