Kehittämishankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat ohjelmasta rahoitetut valtakunnalliset hankkeet sekä osaltaan myös alueelliset hankkeet. Lisäksi kohderyhminä ovat muut kansallisen tason koordinointihankkeet ja niiden verkostot, joilla on vahva yhdyspinta työelämän kehittämisen teemaan (erit. työmarkkinoiden kohtaanto ja jatkuva oppiminen). 

Hankkeen kohderyhmänä ovat myös työelämätoimijat. Hankkeen yhteistyö eri kohderyhmien kanssa tapahtuu mm. seuraavasti: 


Valtakunnalliset hanketoteuttajat:

• Hanketoteuttajien osaamisen nosto ja tietopohjan tarjoaminen tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Hankkeessa tuotetaan, kootaan ja ostetaan tietopaketteja verkostolle ajankohtaisiin teemoihin liittyen, jotta teeman hanketoiminta on osuvaa sekä vaikuttavaa.
• Hankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuminen
• Yhteistyö valtakunnallisten ja alueellisten tilaisuuksien järjestämisessä
• Yhteistyö hyvien käytäntöjen osalta - Viestintään liittyvät toimenpiteet
• Valtakunnallisten hankkeiden tuki ja sparraus yhteistyöalustalla ja erilaisissa tilaisuuksissa 

Alueelliset hanketoteuttajat:

• Alueellisia hanketoteuttajia kutsutaan suuraluetilaisuuksiin, joissa nostetaan esille hyviä käytäntöjä sekä yhteiskehitetään alueen erityistarpeisiin liittyviä toimintatapoja yritysten tukemiseen työelämän laadun kehittämisessä
• Hankekahvit yms. tilaisuudet myös tälle kohderyhmälle
• Alueiden hyvin käytänteiden kokoaminen ja niiden näkyvyys koordinaatiohankkeen viestinnässä 

Muut alueelliset toimijat, kuten seudulliset toimijat ELY-keskuksen seudullisten yhteyshenkilöiden sekä Yritys-Suomi yhteyshenkilöiden kautta, TE-toimistot ja työllisyyden kuntakokeilut, hyvinvointialueet, kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt, työmarkkinajärjestöt, oppilaitokset, kunnat, säätiöt ja yhdistykset ja muut alueelliset työelämätoimijat

• TE-toimistot ja työllisyyden kuntakokeilut vastaavat omalta osaltaan työpaikkojen tavoittamisesta sekä työelämän kehittämiseen liittyvästä tunnistamisesta yrityskäynneillä. TEpalvelu-uudistuksen 2025 lähtien pääasiallinen vastuu TE-palvelujen tuottamisesta siirtyy kunnille, jolloin myös kunnat tulevat kohderyhmäksi laajemmin.
• Tiedontuotannon, viestinnän ja markkinoinnin sekä hyvien käytäntöjen osalta keskeistä kohderyhmää
• kohderyhmissä voi olla myös vieraskielisiä, esim. maahanmuuttajayhdistykset, joiden tarpeita varten huolehdittava tarvittaessa eri kieliversioista viestinnässä, materiaaleissa ja tilaisuuksissa

Rahoittaja

• Hankkeen hallinnolliset toimenpiteet ja etenemisen raportointi
• Osallistuminen teeman hankeinfojen suunnitteluun, markkinointiin ja järjestämiseen
• Koko teeman hankkeiden etenemisen ja tulosten seuranta ja raportointi
• Osallistuminen ESR+ Työelämän kehittämisen johtoryhmätyöhön 

Muut valtakunnalliset toimijat, kuten ministeriöt ja valtakunnalliset kehittämisorganisaatiot (kuten TTL, Jotpa), muut valtakunnalliset koordinaatiohankkeet, RR ELYt, työmarkkinajärjestöt, Elinkeinoelämän keskusliitto, työelämän tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot ja muut valtakunnalliset työelämätoimijat

• Yhteistyö työelämän kehittämisen rajapintojen osalta (esim. tiedonvaihto, viestintäyhteistyö, tilaisuuksien järjestäminen)
• Teemaan liittyvän kehittämisen kokonaiskuvan hahmottaminen
• Huomion kiinnittäminen lisäksi työhyvinvoinnin ja tuottavuuden mittaamiseen. On ratkaisevan tärkeää, että kohdennetut kehittämistoimet vahvistavat kilpailukykyämme.
• Osallistaminen toimijoita asiantuntijaryhmätyöskentelyyn
• Tuotetun tietoaineiston välittäminen ja osaamisen kehittäminen
• Hyvien käytäntöjen välittäminen työelämään 

Päätavoitteena on rytmittää kansallista työelämän kehittämistoimintaa sekä nostaa esille ja pitää yllä sekä valtakunnallista että alueellista keskustelua aina työpaikoille saakka. Nimensä mukaisesti koordinoivan hankkeen keskeinen tehtävä on valtakunnallisen kehittämisohjelman koordinointi, mutta sitä tehdään aktiivisessa yhteistyössä alueellisten työelämätoimijoiden kanssa työelämän, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseksi. 

Koordinaatiohankkeen viisi tavoitetta ovat: 

1) Koordinoida ja rytmittää kansallista työelämän kehittämistoimintaa. Yhteistyötä kehittämällä vältetään päällekkäistä työtä ja lisätään synergiaetuja poikkihallinnollisesti. 

2) Tukea valtakunnallisten hankkeiden toimintaa ja vaikuttavuutta tiedolla, sparrauksella ja verkottamisella sekä seurannalla ja arvioinnilla. Myös alueellisia hankkeita tuetaan yhteistyössä alueiden kanssa esim. tiedon tuotannolla, hyvillä käytännöillä, viestintätuella. 

3) Kehittää työelämää, työhyvinvointia ja tuottavuutta vahvan hanketoimijoiden sekä työelämätoimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta. 

4) Tukea uusien sekä jalostettujen työelämää kehittävien ja uudistavien toimintamallien ja palvelujen käyttöönottoa, jalkauttamista ja näkyvyyttä. 

5) Tehdä näkyväksi ja kuuluvaksi valtakunnallista ja alueellista työelämän kehittämistoimintaa sekä levittää hyviä käytäntöjä työelämälle saakka.

Syksy 2023

• Työhyvinvoinnin ja laadun arviointimittariston kartoitus ja valinta, tarvittavat täsmennykset ja eri hanketyyppien huomiointi sekä esitys valinnasta johtoryhmälle. 
• Mittariston rakentaminen helposti hankkeille käyttöönotettavaksi.
• Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja toiminnan aloitus. Ryhmä kokoontuu jatkossa noin kahden kuukauden välein.
• 1. benchmarking-matkan valmistelu
• Tietopohjan selvittäminen työelämän kehittämisen kokonaisuudesta, jonka pohjalta ensimmäisten kartoitusten valinta
• Hankehaussa avustaminen 

Koko hankeajan jatkuvia toimenpiteitä, joita ei ole kirjattu puolivuosittaiseen toimintasuunnitelmaan, ovat mm.
Hankehallinto, ohjausryhmän työskentely, johtoryhmään osallistuminen, raportointi koordinaatiohankkeen sekä teemakokonaisuuden etenemisestä, asiantuntijaryhmän toiminta, hankekahvien toteutus 1/kk, uutiskirjeet 6krt/vuosi, verkkosivujen ylläpito, ajankohtaisten blogien kirjoitus ja someviestintä eri kanavissa, hyvien käytäntöjen kokoaminen, sparraus, jalostaminen ja jalkauttaminen, toiminnan fasilitointi yhteistyön verkkoalustalla, yhteydenpito ja tuki valtakunnallisille hankkeille sekä yhteydenpito muihin valtakunnallisiin koordinaatiohankkeisiin ja työelämätoimijoihin, hakuinfojen toteutus yhteistyössä RR ELYn kanssa aina hakujen yhteydessä, arviointimittariston ohjeistus ja koulutus käynnistyville hankkeille, arviointimittariston tulosten kokoaminen ja analysointi sekä aloittaneiden (alkumittaus) että lopettavien (loppumittaus) hankkeiden osalta, tulosten raportointi ja julkaisu