Ruoko
Järviruo'on tietopankki
Julkaisut
-
Ranta-alueiden monikäytön suunnittelu
Ajosenpää, T., Pettersson, R-L., Salminen, K., Strandman, E. 2015. Rymättylän ja Merimaskun yleissuunnitelma: Rantojen monikäyttö, luonnon monimuotoisuus, kosteikot ja suojavyöhykkeet. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen raportteja 82/2015.
Ajosenpää, T. 2014. Suunnittelulla ja ruo'on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon. Tuloksia ja kokemuksia VELHO-hankkeesta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen raportteja 55/2014.
Below, A. ja Mikkola-Roos, M. 2007. Reed bed birds. Teoksessa: Ikonen, I. ja Hagelberg, E. (toim.). Read up on Reed! Lounais-Suomen ympäristökeskus.
Huhta, A. 2007. To cut or not to cut? The relationship between Common reed, mowing and water quality. Teoksessa: Ikonen, I. ja Hagelberg, E. (toim.). Read up on Reed! Lounais-Suomen ympäristökeskus.
Huhta, A. 2008. Rantojen kaunistus vai kauhistus – järviruo’on (Phragmites australis) merkitys vesien laadulle. Turun ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 41.
Ikonen, I. ja Hagelberg, E. 2008. Etelä-Suomen ruovikkostrategia. Esimerkkeinä Halikonlahti ja Turun kaupungin rannikkoalueet. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 9/2008.
Joensuu, I. ja Korpelainen, P. 2014. Heposelän ruovikot ja niiden hoito. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 43/2014.
Joensuu, I. ja Korpelainen, P. 2014. Pyhäselän ruovikot ja niiden hoito. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 44/2014.
Joensuu, !. ja Korpelainen, P. 2014. Ätäskön ruovikot ja niiden hoito. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 45/2014.
Kemppainen, R. 2014. Eurajoen – Luvian ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen raportteja 52/2014.
Kemppainen, R. 2014. Oukkulanlahden – Naantalinaukon ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen raportteja 9/2014.
Klemola, H., Härjämäki, K. ja Pihlaja, K. (toim.). 2013. Opas ranta-alueiden monikäyttösuunnitteluun. Maaseutuverkoston esite.
Klemola, H., Härjämäki, K. ja Pihlaja, K. (toim.). 2013. Guide om mångbruksplanering av strandområden. Landbygsnätverkets broschyr.
Korpelainen, P. ja Joensuu, I. 2014. Pohjois-Karjalan Heposelän, Pyhäselän ja Ätäskön ruovikot ennen ja nyt kaukokartoitusmenetelmin tarkasteltuna. Suomen ympäristökeskuksen raportteja.
Lappalainen, A. (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) artikkeli ruovikoiden merkityksestä kaloille.
Luostarinen, M. 2013. Järviruoko: rantojen komistus vai kurjistus? Rantavyöhykkeen ruovikoitumisen vaikutukset Heposelän, Pyhäselän ja Ätäskön järvialueilla Pohjois-Karjalassa. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta.
Nyqvist, P. & Vuorinen, E. 2015. Pyhärannan yleissuunnitelma - Suojavyöhykkeet, kosteikot ja luonnon monimuotoisuus sekä rantojen monikäyttö. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen raportteja 31/2015.
Orjala, M. 2013. Mynälahden Sarsalanaukon ja Musta-aukon ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen raportteja 105/2013.
Pitkänen, T. 2006. Missä ruokoa kasvaa? Järviruokoalueiden satelliittikartoitus. Etelä-Suomen ja Viron Väinämeren rannikoilla. Turun ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 29.
Probenthos Oy. 2014. JÄREÄ-hankkeen pohjaeläimistöselvitys.
Pönkkä, H. ja Haakana, H. 2012. Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa. Linnuston huomioiminen hankealueella. Selvitys JÄREÄ-hankkeen hankealueen ruovikoiden linnustollisesta merkityksestä.
Suikkari, E. 2007. Östersundomin ruovikkoalueen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskus. Raportteja 4/2007.
Suikkari, E. 2009. Långvassfjärdenin ruovikkoalueen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskus. Raportteja 8/2009.
Yliruusi H., Lyytinen S., Härjämäki K. ja Klemola H. Turun Rauvolanlahden ruovikko- ja kosteikkoalueen toimenpidesuunnitelma.
-
Rantaniityt
Ajosenpää, T. 2014. Suunnittelulla ja ruo'on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon. Tuloksia ja kokemuksia VELHO-hankkeesta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen raportteja 55/2014.
Ikonen, I. Hagelberg E. (toim.) 2007. Ruovikot ja merenrantaniityt. Luontoarvot ja hoitokokemuksia Etelä-Suomesta ja Virosta. Suomen ympäristö 37/2007. Lounais-Suomen ympäristökeskus 2007.
Javanainen, K., Kemppainen, R., Orjala, M., Perkonoja, M. ja Saarni, K. 2013. Rytinää ruovikoihin – välkettä vesiin. Ohjeita ranta-alueiden hoitoon. Varsinais-Suomen ELY-keskus. Opas 3/2013. 40 s.
Javanainen, K; Kemppainen, R.; Orjala, M.; Perkonoja, M.; Saarni, K. 2013. Liv i vassen - glittrande vatten. Anvisningar om strandskötsel. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland. Guide 7/2013.
-
Ruovikoiden leikkuu
Ajosenpää, T. 2014. Suunnittelulla ja ruo'on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon. Tuloksia ja kokemuksia VELHO-hankkeesta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen raportteja 55/2014.
Javanainen, K., Kemppainen, R., Orjala, M., Perkonoja, M. ja Saarni, K. 2013. Rytinää ruovikoihin – välkettä vesiin. Ohjeita ranta-alueiden hoitoon. Varsinais-Suomen ELY-keskus. Opas 3/2013.
Javanainen, K., Kemppainen, R., Orjala, M., Perkonoja, M., ja Saarni, K. 2013. Liv i vassen - glittrande vatten. Anvisningar om strandskötsel. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland. Guide 7/2013.
Mikkelä, M T. 2013. Yhteistoteutus vesistöjen ruoppaus- ja niittohankkeissa. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Oikeustieteiden laitos.
Rannikko, AM. 2016. Järviruokoa kesytetään uudestaan. Turun sanomat 9.9.2016
Saramäki, K., Spoof, J., Tossavainen, T. ja Joensuu, I. 2014. Niitto- ja ruoppausopas. Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja.
Silén, H. 2007. Järviruo’on korjuumahdollisuudet bioenergia- ja rakennuskäyttöön Etelä-Suomen rannikkoalueella. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu, Kestävän kehityksen koulutusohjelma.
Väisänen, V. 2013. Järviruo'on niittämisen vaikutukset vedenlaatuun sekä niiton vaatimat resurssit. Opinnäytetyö. Karelia-ammattikorkeakoulu, Ympäristöteknologian koulutusohjelma.
-
Ruo’on silppuaminen ja kuljetus
Ajosenpää, T. 2014.Suunnittelulla ja ruo'on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon. Tuloksia ja kokemuksia VELHO-hankkeesta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen raportteja 55/2014.
Javanainen, K., Kemppainen, R., Orjala, M., Perkonoja, M. ja Saarni, K. 2013. Rytinää ruovikoihin – välkettä vesiin. Ohjeita ranta-alueiden hoitoon. Varsinais-Suomen ELY-keskus. Opas 3/2013.
Javanainen, K., Kemppainen, R., Orjala, M., Perkonoja, M. ja Saarni, K. 2013. Liv i vassen - glittrande vatten. Anvisningar om strandskötsel. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland. Guide 7/2013.
Puolakanaho, K. 2007. Järviruo´on autokuljetusten logistiikka ja toimintolaskelma. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu, auto- ja kuljetustekniikka.
Vuorma, J. 2006. Järviruo’on esikäsittely energiakäyttöön. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu, kone- ja tuotantotekniikka.
-
Ruo’on energiakäyttö
Ajosenpää, T. 2014. Suunnittelulla ja ruo'on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon. Tuloksia ja kokemuksia VELHO-hankkeesta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen raportteja 55/2014. 112 s.
Ajosenpää, T., Hollmén, M., Puttonen, M., Toukonen, T. ja Väkiparta, A. 2014. Järviruo’on polttokoe Väkiparran tilan lämpölaitoksessa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen raportteja 10/2014.
Alakangas, E., Hurskainen M., Laatikainen-Luntama L., Korhonen, J. 2016. Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n julkaisuja 248.
Alho, P., Hänninen, H., Lappalainen, E. ja Raita, J. 2013. Analysing future biomass – common reed (Phragmites australis). Teoksessa: Alijoki, T. (toim.). 2013. Potential and competitiveness of biomass as energy source in Central Baltic Sea region. Results and findings of the Pure Biomass project 2012 – 2013. Reports from Turku University of Applied Sciences 180.
Huttunen, MJ., Kuittinen, S., Pappinen, A. 2014. JÄREÄ-henkkeessa v. 2013-2014 tehdyt biokaasutuskokeet. Itä-Suomen yliopisto
Jalli, V-M., Kask, Ü. ja Laizans, Aigars. 2013. Biogas production from reed. Teoksessa: Kask, Ü. (toim.). Guidebook of reed business. COFREEN – Reed for bioenergy and construction.
Kask, Ü. 2007. Reed as energy resource in Estonia. Teoksessa: Ikonen, I. ja Hagelberg, E. (toim.). Read up on Reed! Lounais-Suomen ympäristökeskus.
Kask, Ü. ja Kask, Livia. 2013. Reed as a renewable energy source. Equipment and technogies for using reed in energy industry. Teoksessa: Kask, Ü. (toim.). Guidebook of reed business. COFREEN – Reed for bioenergy and construction.
Kask, Ülo Järviruoon ja muiden energiakasvien ominaisuustietoja vertailutaulukossa. Tallinnan teknillinen yliopisto
Kelkka, J. 2007. Järviruo’on soveltuvuus pienpolttoon. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu, kone- ja tuotantotekniikka.
Kettunen, T. Raportti briketöintikokeista. Ruovikkostrategia-hanke testasi ruokobrikettien valmistamista Kuortaneen energiaosuuskunnassa ja Kapasity Oy:ssa 2006.Kettunen, T. Raportti pelletöintikokeista. Jämijärven Biottori Oy:ssä syksyllä 2007
Komulainen, M., Simi, P. Hagelberg, E., Ikonen, I. ja Lyytinen, S. 2008. Ruokoenergiaa – järviruo’on energiakäyttömahdollisuudet Etelä-Suomessa. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 66. 77 s.
Laizans, A., Zucka, A. (ed.) 2013. Reed for bioenergy and construction. Riga Technical University 2013. 128 s.
Laizans, A., Zucka, A. (toim.) 2013. Järviruoko rakentamisessa ja energiantuotannossa. Riian teknillinen yliopisto 2013. 128 s.
Lopatina, A. 2013. Rapid assessment of energy biomass resources using aerial photographs from unmanned aerial vehicles. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta.
Lötjönen, T., Kouki, J. ja Vuorio, K. 2011. Korsimassojen tuotantoketjut ja energiantuotanto kokopaalikattilallaAvautuu uuteen ikkunaan. MTT Raportti 19.
Moisalo, M. 2011. Järviruo’on talvilaadun hyödyntäminen paikallisena bioenergiana. Cofreen-, Mynälahti- ja VELHO –hanke. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu, kone- ja tuotantotekniikka, energia- ja ympäristötekniikka.
Motiva Oy. 2013. Biokaasun tuotanto maatilalla.
MZYMES Oy. 2011. Järviruo'on bioenergian tuotantopotentiaalin testaus pilot-mittakaavassa. Yhteenveto MZYMES Oy:n kehittämän ETM-teknologian testausprojektin tuotoksista järviruo'on, sedimentin ja juurakon sekä kuitulietteen esikäsittelyssä.
Valo, A-V. 2007. Järviruo’on korjuu energiakäyttöön. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu, kone- ja tuotantotekniikka.
Vilppo, T., Sikanen, L., ja Ikonen, R. Järviruo'on pelletöinti. Itä-Suomen yliopisto.
Virko, A. 2007. Järviruo’on polttokoe voimalaitoskokoluokan kattiloissa. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu, kone- ja tuotantotekniikka.
Vitie, M-L. 2009. Biokaasua järvikasveista. Rehevöityneiden järvien niittojätteen metaanintuottopotentiaali. Opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulun, tekniikan laitos, ympäristöteknologian koulutusohjelma.
Vuorma, J. 2006. Järviruo’on esikäsittely energiakäyttöön. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu, kone- ja tuotantotekniikka.
-
Ruo’on käyttö maa- ja puutarhataloudessa
Ajosenpää, T. 2014. Suunnittelulla ja ruo'on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon. Tuloksia ja kokemuksia VELHO-hankkeesta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen raportteja 55/2014. 112 s.
Alakukku, L. ja Teräväinen, H. (toim.). 2002. Maan rakenteen hoito. ProAgria Maaseutukeskusten liiton julkaisuja nro 982. Tieto tuottamaan 98.
Alijoki, T. (toim.) 2013. Ruokokirja. Opas ruo’on hyödyntämiseen, Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 75. 59 s.
Hagelberg, E., Vuoristo, M. ja Raimoranta, E. 2008. Järviruo’on käyttö rehuna. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 10/2008.
Hansson P-E., Fredriksson H. 2004. Use of summer harvested common reed (Phragmites australis) as nutrient source for organic crop production in Sweden. Agriculture, Ecosystems and Environment (102): 365-375.
Heikkinen, J. 2012. Suojavyöhykeheinä orgaanisen aineen lisäämisen tuessa. Esitys 22.10.2012 Valumavesien käsittely ja ympäristöinvestoinnit -alatyöryhmässä.
Huovinen, S. 2016. Ruoko parantaa pellon. Vakka-Suomen Sanomat 20.10.2016.
Linnainmaa, E. 2017 Ongelmanratkaisulla jätteestä hyödyksi. Maaseudun tulevaisuus 28.6.2017
Paavilainen P. 2005. Järviruoon hyötykäyttö kosteikoissa haja-asutuksen jätevesien ja maatalouden valumavesien puhdistuksessa. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu, Kestävä kehitys.
Peltola, I. 2016. Vesikasvien niittojätteen kuljetus- ja peltolevityskokeilu. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön Yhteisillä aalloilla -hankkeen raportti.
Ruokopelto-hanke. 2017. Eloisa Pelto - Ruokopelto-hankkeen opas muhevampaan maaperään.
Ruokopelto-hanke. 2017. Ruokopelto-esitys 2017.
Sjöblom, H. 2017. Loppukesän järviruoko on varsinainen ravinnevarasto. Farmi-lehti 4/2017.
Sjöblom, H. 2016. Ruokosilppu parantaa peltomaata. Farmi-lehti 7/2016.
Sjöblom, H. 2016. Järviruokosilppu tekee hyvää pelloille - leikkuun hetki ratkaisee tehon. Luomulehti 5/2016.
Sjöblom, H 2016. Ruokosilppu tekee ihmeitä savipellolle. Maaseudun tulevaisuus 21.10.206.
Sjöblom, H. 2016. Ruokosilppu pelastaa peltoja ja vesistöjä. Ruokopelto-hankkeen raportti ruo'on peltokäytöstä.
Söderlund, S. 2017. Ensin oltiin liekeissä, sitten ihan hiilenä! Ruokopelto-hankkeen raportti biohiilikokeilusta.
Tontti, T. ja Mäkelä-Kurtto, R. 1999. Biojätekompostit kasvintuotannossa. Kirjallisuuskatsaus. Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja, sarja A, 64.
Särkkä, L., Tuomola, P. ja Jokinen, K. 2016. Ruokohelpi- ja järviruokopohjaisten materiaalien soveltuvuus tomaatin kasvualustaksi. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 55/2016. Luonnonvarakeskus.
Välttilä, O. 2015. Rantojen ruoko pellolle - Aumauskoe Kiskon Kirkkojärvellä. Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistyksen raportti.
Yli-Renko, M., Hagelberg E. 2018. Ruovikoiden ravinteet peltoon - maaperän rakenne puhtaasti kuntoon. Ruokopelto-hankkeen loppuraportti.
-
Ruokokatot ja katokset (materiaalin keruu, kestävyys, paloturvallisuus, rakentaminen)
Ruokokatto – pitkää ikää ja muotojen rikkautta. Rakentajan ohjeet. Cofreen-hanke.
Laizans, A. and Zucka, A. (ed.) 2013. Reed for bioenergy and construction. Riga Technical University 2013.
Laizans, A. ja Zucka, A. (toim.) 2013. Järviruoko rakentamisessa ja energiantuotannossa. Riian teknillinen yliopisto 2013.
Lautkankare, R. & Alijoki, T. 2013. Ruoko rakennusmateriaalina. Cofreen-hanke ruo’on hyötykäytön edistäjänä. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 162.
Stenman, H. (toim.) 2007. Rannasta rakennukseen. Ruokorakentamista Itämeren alueella. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 60.
-
Ruo’on muu käyttö
Uutela, J. 2021. Järviruo’osta paperia ja sen mahdolliset käyttötarkoitukset. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu, Energia- ja Ympäristötekniikka.
Alijoki, T. (toim.) 2013. Ruokokirja. Opas ruo’on hyödyntämiseen. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 75. 59 s.
Stenman, H. (toim.) 2007. Rannasta rakennukseen. Ruokorakentamista Itämeren alueella. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 60.
Tornikoski, J. 2022. Järviruokobiohiilen ominaisuudet. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, Energia- ja ympäristötekniikka.
-
Yleisjulkaisuja
Hyvärinen, H., Usva, K., Saarenketo, P., Juhanoja, S. jaTuhkanen, E. 2017. Uutta liiketoimintaa vesistöjen ravinteista. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 39/2017. Luonnonvarakeskus.
Ikonen, I. Hagelberg E. (toim.) 2007. Read up on Reed! Vammalan Kirjapaino Oy 2007.
Joensuu, I. 2014. Järeästi järviruo'osta pohjamutia myöten. Kooste "Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa" -hankkeen tuloksista.
Joensuu I., Myllyviita, T., Vilppo T., Huttunen, M. 2014. Järeästi järviruo'osta pohjamutia myöten. Suomen ympäristökeskuksen julkaisuja 46/2014.
John Nurmisen säätiö 2021. Marenrantaniittyjen kestävä hyödyntäminen. John Nurmisen säätiö, Rannikkoruokohanke.
Kask, Ü. (toim.). 2013 Guidebook of reed business. COFREEN – Reed for bioenergy and construction.
Mahdollisuuksien Järviruoko 2017. JÄRKI-ISKU 19: Järviruoko
Möjligheternas Vass 2017. JÄRKI FAKTA 19: Vassmöjligheter
Myllyviita, T., Mattila T. ja Leskinen P. 2015 Järviruoon niittäminen ja hyötykäyttö - Elinkaariarviointi ympäristövaikutuksista. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 27.
ely-updated 04.01.2024