Ruoko

Järviruo'on tietopankki

Keräävä niitto

Umpeenkasvaneilla rantaniityillä tai vesijättömailla toistuvalla niitolla  tavoitellaan usein ruovikon taantumista ja vähittäistä kasvillisuuden mataloitumista. Paras lopputulos saadaan, kun ruokomassa kerätään pois alueelta. Lopputuloksena on avoin rantaniitty, mikäli alueen luontaista kasvillisuutta ei ole muutettu esimerkiksi ruoppauksessa syntyneillä läjitysmassoilla.

Toistuva niitto sopii alueille, joita ei esimerkiksi pehmeäpohjaisina voida hoitaa laiduntamalla. Ruovikko taantuu ja rantaniityn kasvillisuus elpyy vähitellen. Ruovikon hävittyä rantaniittyä tulee edelleen niittää vuosittain, jotta niukkaravinteisuuteen sopeutunut ja valoa vaativa niittylajisto säilyy elinvoimaisena.

Rantaniityn koneellista niittoa hankaloittavat kivet, ojat, puusto ja pensaikko. Tällaiset alueet soveltuvatkin paremmin laidunnettavaksi.
Rantaniityn koneellista niittoa hankaloittavat kivet, ojat, puusto ja pensaikko. Tällaiset alueet soveltuvatkin paremmin laidunnettavaksi. Kuva Ritva Kemppainen

Rantaniittyihin vaikuttavat vedenpinnan korkeuden vaihtelut ja ne ovat yleensä pehmeäpohjaisia. Leikkuukoneilta vaaditaan alhaista pintapainetta eli tela-alustaisia ratkaisuja. Kovapohjaiset vähäkiviset rannat voivat soveltua niitettäväksi traktorilla. Kuivempaan, matalan veden aikaan pehmeänkin rannan kovan maan puoleiset osat voivat kestää traktorilla niiton. Toistuva leikkuu myös tiivistää maapohjaa, joten osalla rantaniityistä voidaan siirtyä myöhemmin telakoneista traktoreihin tai laidunnukseen.

VELHO-hankkeessa testattiin alkusyksyllä 2013 Lännen Järviperkaus Oy:n kehittämän kahden rinnekoneen yhdistelmän toimivuutta myös rantaniittyjen kunnostukseen.
Kahden rinnekoneen yhdistelmällä saadaan kerättyä ruokomassa leikkuun yhteydessä. Rinnekone-kaksoissilppuri toimii laajojen, vähäkivisten rantojen hoitoon. 
Peräkärryyn kehitetty ja jalaksien sijasta lisätty telaketjusto toimi myös kosteilla rantaniityillä ja ruovikoissa.
 Kuvat ennen ja ja jälkeen niittoa Marikarista.
Kuvat ennen ja ja jälkeen niittoa Marikarista. Kuvat Ritva Kemppainen ja Terhi Ajosenpää

Uppdaterad: 30.11.2023