Ruoko

Järviruo'on tietopankki

Hankkeet

  • Rannikon ruokomassaan on sitoutunut paljon Itämerta rehevöittäviä ravinteita. Niittämällä ruovikkoja ja keräämällä ruokomassa talteen saadaan rantavesistä poistettua ravinteita ja samalla ilmastoystävällistä raaka-ainetta moneen eri käyttöön. Baltic Reed -hankkeessa lisätään ruovikoiden niittoa ja kehitetään ruokoon pohjautuvaa liiketoimintaa Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa.

    Hanketta vetää John Nurmisen Säätiö ja yhteistyökumppaneina on Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ammattikorkeakoulu Arcada, Ahvenanmaan maakuntahallitus, Itä-Götanmaan lääninhallitus sekä Race for the Baltic.

    Central Balticin hankesivu (centralbaltic.eu)

     

  • BioDemo-hankkeessa rakennetaan bio- ja kiertotalouden toimijoiden välisiä arvoketjuja ja demonstroidaan yhdessä yritysten kanssa pilotmittakaavassa 2–3 arvoketjun toimivuutta. Tavoitteena on edesauttaa bio- ja kiertotalouden mukaisen teollisen mittakaavan yritystoiminnan kehittymistä Turun seudulla.

    Hankkeessa tehdään selvitys-, fasilitointi-, sidosryhmä-, ja tutkimustyötä. Bio- ja kiertotalouden yritykset tuodaan yhteen toimiviin arvoketjuihin, jotka sisältävät biomassan korjuun ja hankinnan, sekä raaka-aineen jalostuksen ja prosessoinnin lopputuotteiksi asti. Bio- ja kiertotalouden mukaisia raaka-aineita voidaan käyttää esimerkiksi tekstiili- ja kosmetiikkateollisuudessa raaka-aineina. 

    BioDemo-hankkeen hankesivu (turkuamk.fi)

  • Turun ammattikorkeakoulun hankkeessa on useita kohdealueita, joita kunnostetaan hankkeen aikana. Kohteet sijaitsevat hankkeen yhteistyössä mukana olevien kaupunkien alueilla: Paraisten makeavesiallas, Uudenkaupungin Kasarminlahti ja raviradankosteikko sekä Taivassalon Kolkanaukon Natura-alue.

    Tavoitteena on elinympäristöjen parantaminen vesialueilla, rannoilla ja rantalaitumilla. Tavoitteeseen pääsemiseksi on hankkeessa tarkoitus mm. niittää, ja hyödyntää järviruokoa, saattaa ranta-alueita laidunnuksen piiriin ja tehdä kalastoselvitys. Järviruokoa voidaan hyödyntää esim. energiajakeena. Laidunnuksen tarkoituksena on pitää ranta-alueita avonaisempina pidemmän aikaa ja näin tehdä niistä houkuttelevampia mm. linnustolle. Kalastoselvityksellä saadaan selville vesistön kalasto, joka toimii mahdollisen hoitokalastustarpeen arvioimisen perustana.  
    Muita toimenpiteitä hankkeessa on tehdä luonto- ja sudenkorentokartoituksia, sekä kunnostaa tietyn alueen lintuvesiä pienpetopyynnin muodossa, mikä edesauttaa vesilintujen pesimämenestystä alueella.

    Ruokohelmi II -hanke on osa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa. 

    Ruokohelmi II -hankkeen hankesivut (turkuamk.fi)

     

  • Turun ammattikorkeakoulun Ruokohelmi-hankkeessa tavoitteena on elinympäristöjen laadun parantaminen vesialueella, rannoilla ja rantalaitumilla. Ruovikkoa korjaamalla poistetaan samalla ravinteita kierrosta ja vähennetään vuosittain kerroksina mätänevän vanhan ruovikkokerroksen metaanipäästöjä. Niitetty biomassa kerätään hyötykäyttöön, mm. kasvualustoiksi ja energiajakeeksi. Niittoja tehdään Paraisilla, Kaarinassa ja Naantalissa. 

    Kohteille haetaan tarpeen mukaan laiduntajia, kaikille karjankasvattajille avoimella haulla esim. laidunpankista ja varmistetaan näin alueen jälkihoito. Avoin rantaviiva on tärkeä mm. monille vesilinnuilla ja kahlaajille, jotka eivät asetu ruovikoituneille rannoille. Toisaalta on huomioitava myös säästettävien ruovikoiden merkitys tietyn lajiston suhteen. 

    Ruokohelmi-hanke on osa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa. 

    Ruokohelmi-hankkeen hankesivut (turkuamk.fi)

     

  • John Nurmisen säätiön Rannikoruokohanke käynnistyi pilotilla elokuussa 2020. Pilotissa kehitettiin ruovikon keruun ja jatkojalostuksen mallia yhteistyössä Metsähallituksen Luontopalveluiden ja ruokopohjaista kasvualustaa jalostavan Kiteen Madon ja Mullan kanssa. Pilotista saatujen kokemusten pohjalta toimintaa on laajennettu vähitellen. Rannikkoruokohanke ei rahoita tai toteuta itse niittoja, vaan pyrkii edistämään sitä, että niitettäviltä kohteilta kerättäisiin ruoko hyötykäyttöön. Toimimme linkkinä niittoja toteuttavien tahojen ja ruokomateriaalin hyödyntämisestä kiinnostuneiden jatkojalostusyritysten välillä.

    Vuonna 2021 mukana oli kuusi niittokohdetta eri puolilla rannikkoa. Ruokoa kerättiin talteen noin 60 hehtaarin alalta. Niitot olivat Metsähallituksen ja ELY-keskusten toteuttamia ja liittyivät ruovikoituneiden luonnonsuojelualueiden kunnostukseen ja hoitoon. Niitettyä ruokomurskaa toimitettiin jatkojalostettavaksi kolmelle eri yritykselle: Biolanille, Kekkilälle ja Kiteen Madolle ja Mullalle. Yrityksillä on käynnissä tuotekehitystä, jossa ruokomateriaalia jalostetaan mm. puutarhakäyttöön sopivaksi kasvuturvetta korvaavaksi multatuotteeksi.

    Rannikkoruokohanke jatkuu vuoteen 2024 asti, ja toimintaa on tarkoitus laajentaa edelleen tulevina vuosina.

    Lisätietoa: Rannikkoruokohanke (johnnurmisensaatio.fi)

  • Turun ammattikorkeakoulun vetämän Järviruo'on poisto Saaristomereltä -hankkeen tavoitteena on madaltaa kynnystä lähteä hyötykäyttämään vuosittain uusiutuvaa biomassaa, joka muutoin jää rannoille pilaamaan vesistöjen laatua.

    Hankkeessa on tehty selvitystyö rantojen käytöstä ja käyttöoikeuksista pilottialueilla Paraisilla ja Kustavissa. Selvityksen tarkoituksena on parantaa maaseutuyrittäjien mahdollisuuksia käynnistää ruovikoiden kaupallinen hyödyntäminen. Malli on suoraan sovellettavissa myös muille alueille. Ruovikoiden käytöstä laaditaan kaksikielinen opas, joka helpottaa niiden hoitoa ja hyödyntämistä.

  • Ruovikoiden ravinteet peltoon - maaperän rakenne puhtaasti kuntoon eli Ruokopelto-hanke oli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Baltic Sea Action Group:n (BSAG) Järki-hankeen yhteistyössä toteuttama hanke, jossa testattiin järviruo’on hyötykäyttöä peltojen viherlannoitteena ja maanparannusaineena.

  • Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toteuttamassa hankkeessa tavoitteena oli vesien- ja luonnonhoidon yhteistyön ja toimenpiteiden kehittäminen Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.

    Hankkeen tuloksista lyhyesti: Esite

    VELHO-hankkeessa kehitetttiin ruovikkoisten ranta-alueiden monikäyttösuunnittelua ja bioenergian hyödyntämistä.  Suunnittelualueet sijoittuivat Varsinais-Suomessa Maskun ja Mynämäen väliselle rannikkovyöhykkeelle - Oukkulanlahti-Naantalinaukko ja Mynälahden keskiosat - sekä Satakunnassa Eurajoen ja Luvian väliselle rannikkovyöhykkeelle. Lisäksi VELHO-hankkeessa testattiin järviruo’on korjuumenetelmiä ja eri hyötykäyttöketjuja, sekä kehitettiin rantaniittyjen kunnostusmenetelmiä käytännössä. Hankkeessa kerättiin tietoa myös ruo'on hyödyntämis- ja kunnostusketjujen kustannustehokkuudesta.

    Ely-keskus.fi/ruoko -sivusto on koottu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen VELHO-hankkeessa (2010-2014), hyödyntäen aiempia ruoko.fi -osoitteessa sijainneita materiaaleja, jotka olivat eri hankkeiden keräämiä ja tuottamia.

  • Hankkeen päätoteuttaja oli Suomen ympäristökeskuksen Joensuun toimipaikka ja hankekumppaneina toimivat Itä-Suomen yliopisto sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu.

    Projekti kehitti menetelmiä ja toimintamalleja, joiden avulla voidaan yhdistää vesistöjen tilan parantaminen sekä bioenergian tuotanto. Projektin tulosten kautta pyritään parantamaan vesistöjen ja rantojen tilaa Itä-Suomessa sekä edistämään bioenergian tuotantoon liittyvää yritystoimintaa.

  • COFREEN oli kolmivuotinen yhteistyöhanke, jonka toteuttamiseen osallistuu toimijoita Suomesta, Virosta ja Latviasta. Vastuullisena organisaationa toimi Turun ammattikorkeakoulu. Muita toimijoita ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Peimarin koulutuskuntayhtymä, Tallinnan teknillinen yliopisto (Viro), Viron maatalousyliopisto (Viro) ja Vides-projekti (Latvia).

    COFREEN –projektissa edesautettiin ruokomateriaalin hyödyntämistä kustannustehokkaasti, taloudellisuuden lisäksi myös aineettomat arvot huomioiden. Tavoite oli luoda ja testata eri kohteisiin sopivia toimintamalleja, joilla voidaan parantaa korjuun kannattavuutta, niitetyn materiaalin hyödyntämistä (biokaasutus, poltto, rakentaminen), luoda verkostoja yrittäjyyden edellytyksien lisäämiseksi ja lisätä tietoisuutta ruokomateriaalin mahdollisuuksista kaikille asiasta kiinnostuneille tahoille.

  • Lounais-Suomen ympäristökeskus (nykyinen Varsinais-Suomen ELY-keskus) käynnisti 2005 Ruovikkostrategia Suomessa ja Virossa -hankkeen. Tavoitteena oli kerätä tietoa ja vaihtaa kokemuksia ruovikoiden käytön ja hoidon laajasta kirjosta sekä ruo’on hyödyntämisestä bioenergiana ja rakennusmateriaalina. Asiantuntijoiden välisen yhteistyön, olemassa olevan tutkimustiedon sekä käytännön toimenpiteiden lopputuloksena luotiin ruovikkostrategiat Suomeen ja Viroon.

    Hanke keräsi vankan pohjatiedon ruovikoiden korjuutuelle ja laajamittaisemman hyödyntämisen käynnistämiselle sekä ruovikoiden kunnostamiselle merenrantaniityiksi. Jatkotoimenpiteiksi se ehdotti ranta-alueiden integroivan yleissuunnittelun ja ruovikon korjuuketjujen edelleen kehittämistä sekä ruovikon korjuutuen valmistelua osana seuraavaa maatalouden kehittämisohjelmaa.

    Kartta: Etelä-Suomen 10 suurinta rannikon yhtenäistä ruovikkoaluetta.pdf
    Näistä kymmenestä kahdeksan sijaitsee osin Natura-alueilla. Ruovikoiden hyödyntäminen ja luonnonsuojelulliset näkökulmat tulee tarkasti selvittää ja sovittaa yhteen, mutta paikoitellen luonnon monimuotoisuus voi myös hyötyä ruovikoiden leikkuista. Natura-merkintä ei siis tarkoita korjuukieltoa.

  • Mynälahti-hanke perustuu vapaaehtoiseen kansalaisvaikuttamiseen, johon jokaisen on mahdollista osallistua voimavarojensa mukaan.Hankkeen taustalla toimii laajapohjainen neuvottelukunta, jossa edustettuna ovat Mynälahden alueen ympäryskunnat, viranomaistahoja sekä yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen visioon. Neuvottelukunnan jäsenet ovat antaneet asiantuntemuksensa hankkeen käyttöön ja sen tavoitteiden saavuttamiseen.

    Mynälahden yleissuunnitteluhankkeen tavoitteena on luoda merkittävä alueellinen toimintasuunnitelma, jonka pohjalta Varsinais-Suomessa on mahdollista toteuttaa laaja käytännön mallintamis- ja toimintapilotti alueen vesien suojelemiseksi sekä uusiutuvan energian tuottamiseksi. Valuma-alueella on mahdollista toimia ennakkoluulottomasti mm. uudistamalla maatalouden nykymalleja, uusia ratkaisuja luomalla sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun, toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttamalla.

     

Uppdaterad: 11.12.2023