Parempi työelämä
Valtakunnallinen työelämän kehittämisen koordinaatiohanke
- Parempi työelämä
- Parempi työelämä
- Blogit – lue ajatuksiamme
- Kuinka erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle rakennetaan polku työelämään?
- Parempi työelämä
- Hankehaut – infoa rahoituksesta
- Tapahtumat – katso mitä tapahtuu
- Paremman työelämän jäljillä - verkkokeskustelusarja
- Työelämäfoorumi 2024
- Tutustu Parempi työelämä! -hankkeen toimintaan 1.2.2024
- Hakuklinikka 25.1. ja sparrausta tammikuussa
- Hakuinfo 19.12.2023
- Vetureista vauhtia tilaisuus 29.11.2023
- Houkutteleva työelämä seminaari 20.9.2023
- Pannu kuumana -verkosto – auta meitä onnistumaan
- Blogit – lue ajatuksiamme
- Digistä tukea ja apua oppimisen haasteisiin työpaikoille
- Pieni ja piskuinen Islanti uskaltaa kokeilla työelämässä
- Onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella? – viisi työelämän parhainta käytännettä muualta Euroopasta
- Miksi yrityksen kannattaa osallistua työelämän kehittämishankkeisiin?
- Aikaa ja huolenpitoa – Hoivakehityksen työhyvinvointiresepti
- Hakuklinikka ja hankesparraukset saivat loistavan vastaanoton!
- Postilla välitetään pakettien lisäksi myös työntekijöistä
- Arvioinnin sietämätön vaikeus!
- Sivistys on elämämme paras investointi – tai niin ne väittävät. Lue ja päätä itse!
- Hankalaa hankehumppaa vai ketterää kehittämistä?
- Kuinka erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle rakennetaan polku työelämään?
- Miksi yksinkertainen on kaunista ja tarpeellista?
- Työtä muotoilemalla työhyvinvointia ja tuottavuutta
- Miksi laadukas työelämä on kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä?
- Suomalainen työelämä on täynnä onnistumisia – mutta niistä ei tiedä kukaan
- Miksi työelämän kehittämisestä puhutaan nykyisin jatkuvasti?
- Parviäly työelämässä
- 5 vinkkiä parempaan hankeviestintään
- Parempi työelämä! – tutustu tekemiseemme
- Työelämän kehittämishankkeet – katso mitä Suomessa kehitetään juuri nyt
- Yhteystiedot – katso keitä me olemme
Kuinka erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle rakennetaan polku työelämään?
Suomessa on eri arvioiden mukaan jopa 50 000 - 70 000 nuorta, jotka ovat kaikkien palvelujen ulkopuolella ja syvässä syrjäytymisriskissä. Syrjäytyminen on sekä henkilökohtainen että yhteiskunnallinen tragedia. Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut, että yksi yhteiskunnasta syrjäytynyt nuori maksaa koko elinaikanaan 1,2 miljoonaa euroa julkiselle taloudelle. Mielestäni Suomi Oy:llä ei ole tähän varaa ja tarvitaan Game changer eli rohkea ajatus- ja toimintatapojen muutos.
Päätin tutustua syvemmin tähän suomalaisen työelämän yhteen kipupisteeseen. Otin tarkasteluun erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja aion pureutua tilanteeseen sekä yrityselämän, koulutusorganisaation että julkisen sektorin näkemyksen kautta.
Erityisen tuen tarpeen syynä voivat olla esimerkiksi erilaiset sairaudet, vammat tai oppimisen vaikeudet. Erityistä tukea tarvitsevat nuoret jäävät helposti väliinputoajan asemaan hakiessaan koulutus- tai työpaikkaa.
Aloitin kenttätutkimuksen ja suuntasin marraskuun lopun talvimyrskyssä joensuulaiselle ABC:lle, jossa on Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO:n pääkonttori. Valitsin kohteekseni PKO:n, koska se on valtakunnallisestikin katsoen edelläkävijä erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistämisessä ja sillä on toiminnasta jo vankka kokemus. Työllistymispolkujen rakentamiseksi PKO on tehnyt yhteistyötä ammatillisen erityisoppilaitoksen Ammattiopisto Luovin kanssa jo 15 vuoden ajan. On kokeiltu, opittu - ja fiilattu aina tarvittaessa.
PKO:ssa tyypillinen työllistymispolku alkaa harjoittelusta tai työssäoppimisesta ja jatkuu palkkatuetulla työllä, jonka jälkeen on mahdollisuus pysyvään työsuhteeseen. Kesällä 2023 PKO:n palveluksessa Pohjois-Karjalan eri kunnissa – marketeissa, hotelleissa, ravintoloissa ja liikennemyymälöissä – työskenteli 130 erityisnuorta ja heidän ohjaajaansa.
TOP 5 -vinkit erityisnuoria työllistäville yrityksille ovat:
- Työpaikalle kannattaa palkata työpaikkaohjaajia, jotka ovat tukena työn aloituksessa ja työyhteisöön sopeutumisessa. Erityistä tukea tarvitseva nuori kaipaa ihmisen ohjaajakseen eli kirjalliset oppaat ja ohjeet eivät riitä.
- On tärkeää, että erityistä tukea vaativien henkilöiden työajat ja työnkuvat räätälöidään varta vasten heidän kykyjensä mukaisiksi niin, että lopputulos on sekä työnantajalle että heille itselleen paras mahdollinen.
- Oppilaitosyhteistyö on erittäin hedelmällistä ja se kannattaa ehdottomasti hyödyntää.
- Erityisnuori tarvitsee usein erillisen haastattelun, sillä hän ei ole parhaimmillaan ryhmähaastatteluissa.
- Lisäkustannuksiakin toki syntyy, mutta ne voi jyvittää koko organisaatiolle, jolloin yksittäiselle toimipisteelle kasvaa intressi palkata erityisnuori.
Nuori saa arvokkaan kokemuksen yhteiskuntakelpoisuudesta
Erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistyminen on Suomessa moniin muihin Euroopan maihin verrattuna surkealla tolalla. Toisin kuin Suomessa, monissa muissa Euroopan maissa erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä on säädetty yrityksiä velvoittavilla laeilla.
Jo se, että nuori pääsee kesätöihin tai vaikkapa puolen vuoden harjoittelujaksolle, on valtavan tärkeä palvelus hänen tulevaisuudelleen. Usein palkkaakin tärkeämpää on yhteiskuntakelpoisuuden kokemus, yhteisöllisyys ja arvostus.
On selvää, että yritykset voisivat paljon nykyistä enemmän hyödyntää yhteistyötä ympäri Suomen sijaitsevien ammatillisten erityisoppilaitosten kanssa. Oppilaitokset ovat kokeneita nuorten yksilöllisten työelämän polkujen rakentajia.
Lopetan blogin PKO:n henkilöstöjohtaja Mika-Jussi Monosen timanttiseen lauseeseen, joka toivottavasti rohkaisee myös muita toimijoita erityisnuorten työllistämiseen: "Meille tämä on win-tilanne. Olemme saaneet näin hyviä työntekijöitä, ja yksiköistämme tulee johdonmukaisesti sellaista viestiä, että työskentely erityistä tukea vaativien nuorten kanssa on rikastuttanut toimipaikkojen arkea. He ovat positiivisia ja hyvin motivoituneita!".
Bloggaajana hankekoordinaattori Rauno Jussila
Uppdaterad: 04.12.2023