Digistä apua ja tukea työpaikoille oppimisen haasteisiin

Arviolta joka viides suomalainen kokee erilaisia oppimisen haasteita. Lue blogista millä tavoin digitalisoituvassa työelämässä luodaan työhyvinvointia ja -turvallisuutta huomioimalla erilaiset oppimisen tuen tarpeet. Blogin aiheesta meille kirjoitti Erilaiset oppijat ry:n erityisasiantuntijat Riikka Martikainen ja Pasi Sarsamaa.

Työelämä muuttuu vauhdilla

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, ja digitalisaatio sekä tekoäly ovat työelämän taikasanoja, joita hypetetään nyt kaikkialla. Ne tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. On tärkeää, että työyhteisöt omaksuvat nämä muutokset ja tarjoavat tukea kaikille työntekijöille, erityisesti niille, joilla on oppimisvaikeuksia. Monen silmissä ne tarkoittavat kasvavia vaatimuksia ja haasteita– mutta yhtä tärkeää on nostaa esille niiden tuomia mahdollisuuksia. Digitaaliset palvelut ja tekoäly mahdollistavat tiedon tuottamisen ja jakamisen monikanavaisesti, mikä voi selkeyttää työyhteisöjen viestintää ja tehdä sitä kaikille saavutettavaksi. Tämä lisää samalla työhyvinvointia, ja –turvallisuutta. 

Oikein käytettyinä digitaaliset palvelut helpottavat huomattavasti uuden omaksumista ja työntekijöiden sitouttamista. Tämä tarkoittaa, että kaikenlaiset oppijat otetaan työpaikalla tasapuolisesti huomioon. Mutta se ei onnistu, jos ei huomioida, että digitalisaatio ei ole pelkästään teknologinen muutos, vaan se vaatii myös organisaatiokulttuurin muutosta.  Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, millaisia digitaalisia palveluita valitaan otettavaksi käyttöön, tutustua niiden käyttöapuominaisuuksiin ja, antaa työntekijöille oman osaamisen mukaista käyttöönottokoulutusta. Lisäksi on varmistettava, että työntekijöiden osaaminen pysyy yllä jatkuvasti muuttuvissa ja päivittyvissä palveluissa. 

Jokaisella on oikeus oppimisen tukeen 
 

Työssä tai opinnoissa ei enää riitä, että hallitset pari erilaista tietokoneohjelmaa ja osaat käyttää sähköpostia. Uusia sovelluksia ja ohjelmia otetaan jatkuvasti käyttöön, ja niihin perehtyminen jää usein työntekijän vastuulle. Pirstaloitunut digimaailma, kiihtyvät työnkuvien muutokset ja jopa työkielen vaihtuminen asettavat ihmisen omaksumiskyvyn lujille.   

Arviolta joka viides suomalainen kokee erilaisia oppimisen haasteita, kuten vaikeuksia lukemisessa, kirjoittamisessa, matematiikassa, ajanhallinnassa, keskittymisessä, digitaidoissa ja kielitaidossa. Näiden haasteiden taustalla saattaa olla oppimisvaikeus, joka vaikeuttaa työtehtävistä suoriutumista. Työelämässä nämä vaikeudet kuitenkin usein jäävät huomaamatta. Moni piilottaa vaikeutensa, koska pelkää, leimautumista “hitaaksi” tai “huonoksi” työntekijäksi kiireisessä ja tehokkuutta vaativassa työympäristössä. Piilottelu voi johtaa kuormittumiseen ja sairauslomiin. Tutkimusten mukaan oppimisvaikeuksilla voi olla myös yhteys mielenterveysongelmiin. Toiset taas kertovat avoimesti vaikeuksistaan, mutta eivät välttämättä saa tarvitsemaansa tukea.  

Työpaikoilla on kuitenkin monia mahdollisuuksia huomioida oppimisvaikeudet. Ratkaisu olisi yksinkertainen: tunnustetaan ja tunnistetaan työpaikalla erilaiset oppimisen tavat ja kehitetään parempaa oppimisen tukea erilaisiin tapoihin työskennellä tai työkulttuuriin. Meillä ei ole varaa jättää huomiotta näin massiivista joukkoa ja sen täyttä potentiaalia. Perehdytykseen ja ohjaukseen on oikeus jokaisella, ja saavutettavasta ohjauksesta ja perehdytyksestä hyötyvät kaikki työntekijät. 

Arvostavat kohtaamiset kantavat kauas  
 

Avoin keskustelukulttuuri ja moninaisuuden hyväksyminen ovat keskeisiä tekijöitä työpaikoilla. Työntekijöiden oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja oppimisen haasteista keskusteleminen voivat vähentää häpeän ja riittämättömyyden tunteita. Jokainen työntekijä kipuilee ainakin ajoittain oman osaamisensa rajojen ja erilaisten haasteiden kanssa, liittyvätpä ne ajankäyttöön, työtehtävien hallintaan tai palveluiden käyttöönottoon tai päivityksiin. Uuden oppiminen ja tiedon omaksuminen vievät energiaa ja aikaa, jota harvoin on riittävästi käytettävissä. Näiden kaikille tuttujen hankalien tunteiden lisäksi oppimisvaikeuksia kokevat voivat tuntea vahvaa häpeää ja riittämättömyyden tunteita aiempien kokemustensa takia. 

Onkin tärkeää pohtia miten ja millä tavalla työpaikoilla aihetta voidaan lähestyä kaikille turvallisesti ja keskustella rakentavasti hyväksyen erilaiset tavat toimia ja työskennellä. Esimerkiksi Manual of Me -menetelmän avulla jokainen voi pohtia omia toimintatapojaan, vahvuuksiaan ja asioita, jotka kokee hankalaiksi. Tämän pohjalta olisi mahdollista käydä työyhteisössä keskustelua yleisellä tasolla, lisätä ymmärrystä moninaisista tavoista työskennellä ja oppia sekä sopia yhteisistä käytänteistä. Näin toimittaessa ei tarvitsisi tuoda esiin erityisesti kenenkään oppimisvaikeuksia, ellei joku halua niin tehdä.  

Kokemusten ja tiedon jakaminen kannattaa myös viedä työarjen rakenteisiin. Työhyvinvointikyselyn ja kehityskeskustelujen avulla voidaan kartoittaa henkilöstön oppimisen haasteita ja tuen tarpeita tai järjestää kerran kuukaudessa iltapäiväkahvien yhteydessä yhteisen “digineuvolan”. Digineuvolassa työntekijät voivat jakaa hyväksi koettuja vinkkejä, esitellä uusia ohjelmia, harjoitella yhdessä tekoälyn käyttöä tai pyytää apua (anonyymisti) yhteisöllisen alustan kautta (esim. Flinga, Padlet) tai tiputtamalla asiasta paperilapun lasipurkkiin viikon aikana. Samalla selviäisi mahdollisia koulutustarpeita ja tulisi näkyväksi, että muutkin kipuilevat samojen haasteiden kanssa. Yhdessä voidaan löytää ratkaisuja ongelmiin, vaikka kysymällä tekoälyltä. Avoimuus, hyväksyvä ja arvostava kohtaaminen sekä oikeanlainen tuki saavat kaikkien työntekijöiden osaamisen ja vahvuudet esiin.  

Työnantaja, tartuthan haasteeseen 

Oppimisen ja työnteon sujuvoittamiseksi on olemassa laaja valikoima erilaisia keinoja. Sekä digitaaliset että ei-digitaaliset välineet tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia kompensoida oppimisvaikeuksia, tehostaa työprosesseja, organisoida työtehtäviä sekä tehdä kaikille saavutettavaa monikanavaista ohjausta ja perehdytystä. Monipuolisia oppimisen digiapuvälineitä löytyy jo käytössä olevista työvälineistä ja -ohjelmista, mutta moni ei tunne niitä. 

Erilaiset välineet, laitteet, ohjelmat ja sovellukset voivat merkittävästi helpottaa lukemista, kirjoittamista, keskittymistä, muistamista sekä muita oppimiseen ja työntekoon liittyviä asioita. Word-tiedosto on mahdollista kuunnella tai kirjoittaa sanelemalla. Microsoftin matemaattinen avustaja on hyvä työkalu niille, joilla on vaikeuksia numeroiden ja yhtälöiden hahmottamisessa.  Tekoäly auttaa ideoimaan, hakemaan tietoa, tuottamaan tekstejä, kuvia ja videoita sekä tekemään teksteistä helppolukuisempia ja videoista saavutettavia. Tämäntyyppinen helppokäyttöisyys palvelee työelämässä kaikkia – ei vain niitä, joilla on oppimisen haasteita.  Tämä edellyttää kuitenkin, että kaikki ovat niistä tietoisia ja saavat ymmärrettävän opastuksen näiden työkalujen käyttöön. Tällä tavoin pystytään varmistamaan, että jokainen voi hyödyntää näitä resursseja parhaalla mahdollisella tavalla. 

Kaikkien työntekijöiden potentiaali ansaitsee tulla esiin työpaikalla, ja jokaisella on oikeus kokea työn imu. Nämä molemmat ovat entistä tärkeämpiä työvoimapulan ja yleistyvien mielenterveysongelmien aikana. Työnantaja, tartuthan tähän haasteeseen ja tarjoat työntekijöillesi tukea digitaitoihin ja uusien sovellusten ja ohjelmien käyttöön sekä riittävästi oppimisen ohjausta ja perehdytystä? Tämä palvelee jokaista työyhteisön jäsentä. Moninaisuuden huomioon ottaminen on myös satsaus jaksamiseen: sairauslomat vähenevät, työn tuottavuus kohenee, työturvallisuus ja -ilmapiiri paranevat. 

Kirjoittajat

Riikka Marttinen

Erityisasiantuntija  
Oppimisen Apuvälinekeskus 
Erilaisten oppijoiden liitto 

[email protected] 
p. 0504430901 

Pasi Sarsamaa 

Erityisasiantuntija  
Oppimisen Apuvälinekeskus 
Erilaisten oppijoiden liitto 

[email protected] 
p. 0503718625